Ukraina iski lennokeilla Venäjän öljyjalostamoihin – polttoainepula ja talouspaineet kasvavat

Ukraina on viime viikkoina toteuttanut kauko-ohjattuja lennokki-iskuja useisiin Venäjän öljyjalostamoihin, mikä on aiheuttanut merkittäviä häiriöitä maan polttoaineen tuotannossa. Arvioiden mukaan jopa 17 prosenttia Venäjän jalostuskapasiteetista on ollut pois käytöstä iskujen vuoksi. Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU on myöntänyt vastuunsa iskuista ja nimennyt toimet "lennokkipakotteiksi" Venäjän öljyteollisuutta vastaan.

Samaan aikaan Venäjän eri alueilla, kuten Kaukoidässä, on raportoitu polttoainepulasta ja bensajonoista. Pula ei kuitenkaan koske raakaöljyä, vaan jalostettua polttoainetta.

Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (Bofit) vanhempi neuvonantaja Laura Solanko arvioi, että Ukrainalla on ollut tarkka ajoitus iskujen toteutuksessa.

– Elokuussa bensiinin ja dieselin kysyntä on korkeimmillaan sadonkorjuun ja lomakauden vuoksi. Lisäksi autoilua on enemmän, kun lentäminen on vaikeutunut, Solanko kertoo STT:lle.

Tilannetta pahentavat asevoimien korkea polttoaineenkulutus sekä maantiekuljetuksiin siirtynyt vienti. Vaikka paikoin on nähty jonoja huoltoasemille, polttoaineiden hinnat eivät toistaiseksi ole merkittävästi nousseet, kiitos bensiinin vientikiellon. Venäjä on jopa harkinnut öljyjalosteiden ostamista Valko-Venäjältä, vaikka nekin on valmistettu venäläisestä raakaöljystä.

Venäjän talous tiukentuu – kasvu hyytymässä, puskurit hupenevat

Venäjän taloudellinen tilanne on yhä tiukempi, kun energiaviennin tulot laskevat mutta menot – erityisesti sodankäyntiin liittyvät – jatkavat kasvuaan. Tämän vuoden alkupuoliskolla maan BKT kasvoi vain noin prosentin, mikä on selvästi vähemmän kuin aiempina vuosina.

– Jos tämä tahti jatkuu, kasvu voi loppua kokonaan tai jopa kääntyä negatiiviseksi jo tämän vuoden lopulla tai ensi vuonna, Solanko arvioi.

Kasvua tapahtuu pääasiassa sotateollisuudessa, mutta esimerkiksi öljy- ja kaivannaisteollisuus on jo supistunut. Budjettialijäämä on alle kaksi prosenttia, mutta ennen sotaa kerätyt vararahastot ovat lähes loppu. Toisin kuin useimmat maat, Venäjä ei voi paikata alijäämää ulkomaisella lainalla, vaan sen on turvauduttava kotimaisiin lähteisiin.

– Tämä on selkeä osoitus siitä, miten pakotteet tekevät Venäjän valtiontalouden hoitamisesta vaikeampaa, Solanko sanoo.

Kuluttajien arki toistaiseksi vakaa – mutta varovainen hiljaisuus vallitsee

Inflaatio on hidastunut vajaaseen kymmeneen prosenttiin, ja palkkojen nousu on toistaiseksi peitonnut sen, joten reaaliansiot eivät ole vielä laskeneet. Elintarvikkeiden hinnat ovat kuitenkin aina olleet herkkä aihe, ja tämän vuoden heikko sato saattaa lisätä painetta. Solangon mukaan tilannetta hallitaan vientirajoituksilla, eikä ruuasta ole pelkoa.

Venäläisten sitkeyttä vaikeuksissa on usein korostettu, mutta Solanko epäilee, että kyse on ennemminkin varovaisuudesta autoritaarisessa järjestelmässä.

– Protestointi voi johtaa työpaikan, lapsen päivähoitopaikan, sairaalapaikan menettämiseen tai jopa rintamalle päätymiseen. Kun menetettävää on paljon, moni valitsee hiljaisuuden – kuten tapahtuisi missä tahansa järjestelmässä, Solanko pohtii.

Ukrainan iskut Venäjän energiainfrastruktuuriin ovat siis osuneet paitsi taloudellisesti, myös symbolisesti arkaan paikkaan – ja niiden vaikutukset ulottuvat yhä syvemmälle tavallisten kansalaisten arkeen.