Mainos:

Turtola: marsalkka Mannerheim ammattitaidoton juoppo!

Julkaistu 5.10.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Kouvolan Sanomien entinen päätoimittaja, tamperelainen Martti Turtola hyökkää jälleen suomalaisten sankariupseerien kimppuun. Vuonna 2000 hän syytti kenraali Siilasvuota setänsä kuolemasta, tällä kertaa hän väittää Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimia ammattitaidottomaksi juopoksi.

Katkeroituneelta vaikuttava Turtola purkaa henkilökohtaisia traumojaan tällä kertaa Suomen armeijan ylipäällikköön. Tämä hyökkäys on osa jatkuvaa valtamedian hanketta kaiken suomalaisuudelle pyhän halventamisesta. Aiemmin Mannerheimia häpäisi Yleisradio, joka esitti Suomen marsalkan afrikkalaisena hevosmiehenä.

Carl Gustaf Emil Mannerheim oli Suomen marsalkka, sotamarsalkka, vapaa herra ja Suomen tasavallan kuudes presidentti. Suomen marsalkan arvonimeä ei ole myönnetty kenellekään muulle kuin Mannerheimille. Puolustusvoimain lippujuhlan päivän aiempi nimi oli Suomen marsalkan syntymäpäivä.

Mannerheimin mukaan on nimetty tie, katu tai aukio 17 paikkakunnalla. Wikipediassa on oma kokonainen sivu Suomen marsalkalle myönnetyt kunnianosoitukset. Marsalkka Mannerheim on suomalaisen taistelutahdon ikoni, vuosien 1939-1945 käydyn raskaan taipaleen sankaruuden ruumiillistuma ja suomalaisuuden symboli.

Mainos:

 

d088967b740888bc537d6ee5e25dde91

stamp_gustaf_mannerheim

515582602

mannerheim-25m-1952

219947_j803527e0

1101400205_400

legion_d_honneur_1

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
trackback

[…] virheet, joita suomalaiset ovat historiassaan tehneet ja retostella niillä valtamediassa suomalaisten häpäisemiseksi ja […]

Kalevi
Kalevi
9 years ago

Tuollaiset turtolat tulee kyydittää itärajalle. Sen takana on suuria mahdollisuuksia toteuttaa itseään

Zerry
Zerry
9 years ago

Mikähän tuo Turtola itse mielestään on? Ammattitaidoton ….

Mr. S. Elkander
Mr. S. Elkander
9 years ago

Se, että joku on marsalkka, supersankari tai peräti ”vapaa herra” ei tee hänestä autuasta tai muulla tavalla täydellistä ihmistä. Ei, Mannerheim oli ihminen, jolla oli ihmisen viat. Ja mitä ammattitaitoon tulee, niin hänen sotilaallinen ammatikoulutus annettiin kaksivuotisessa ratsuväenopistolla 1800-luvun loppupuolella. Vuoteen 1939 mennessä 1800-luvun lopun opit itsessään, ja ratsuväki siinä samalla, olivat lievästi ilmaistuna vanhentuneita.

Se, mitä kirjoitit tässä Mannerheimistä on konstruktio, kuvitelmaa ja unelma siitä millaisena Mannerheim halutaan nähdä. Erik Heinrichsin piti aikanaan kirjoittaa Mannerheimin nuoruusvuosista elämänkerta, mutta jätti sen kuitenkin tekemättä, koska Mannerheimin nuoruusvuodet eivät sopineet millään tavalla hänen unelmiensa Mannerheimiin. Eli jo 1950–luvulla tiedostettiin, että Mannerheim on myytti.

Sanot sen itsekin tekstissä: Mannerheim on ikoni ja symboli. Se että hän oli samaan aikaan ehkä juoppo, ehkä vanhentunut osaamiseltaan, ei tee hänestä yhtään sen vähemmän sankaria.

Mannerheim oli muuten vapaaherra, ei vapaa herra. Vapaaherra on aatelisarvo.

Urkki
Urkki
9 years ago

Siilasvuon syyttämiseen oli perusteita. Mannerheimin syyttämiseen ei. Kaikesta päätellen 1944 katastrofi oli tahallinen teko. Se oli ainoa tapa kai johdon mielestä selvitä yleensä jotenkin sodasta. Ehkäpä määräykset otettiin taas Biddlen ja Bullitin välityksellä, kuten Rautkallio on kertonut kanavista 1944. Ehkäpä Stalin vaati myös mukana suoraan asioita. Ei noita 1944 tapahtumia oikein muuten voi selittää.

Turtola on kyllä mädättäjä. Selvää kansanmurhapolitiikkaa oli syyttää suomalaisia, että heillä olisi ollut muka käsky tappaa kaikki pakoon pyrkivät siviilit Leningradista. Vaikuttaa uudelta historiointityyliltä Saksasta ja ulkomailta, joissa voittajien mieliksi syytellään omia ihan härskien valheiden avulla. Jokainen sitä paitsi ymmärtää, että siviilit eivät rintamalle asti olisi päässeet. Stalin olisi tappanut heidät ennen sitä. Suomen johto ymmärsi tämän eikä muutenkaan olisi antanut tällaista käskyä. Tosin kuin Turtolan ihailemat voittajat.

Ainiin, juoppo ei olisi elänyt noin pitkään ja terveellä päällä loppuun asti.

Urkki
Urkki
9 years ago

Turtola on antifa-mädättäjä. Hän valehteli, että suomalaisilla olisi ollut määräys ampua Pietarista pakenevat siviilit. Törkeää nykysaksalaistyylistä petkuttamista. Tosiasiassa siviilit eivät ikinä olisi niin pitkälle päässeet. Stalin olisi tappanut heidät. Suomalaisilla ei tietenkään ole tuollaisia käskyjä ollut. Muodinmukainen ja eliitin käskyttämä valhe. Mutta nämä valehtelevat innokkaasti. Ei muunlaiset tuollaisiin hommiin lähde. Ainakaan tuollaisia valheita jakelemaan.

Mielestäni 1944 kesällä tehtiin likaisia päätöksiä. Mutta ehkäpä johto ajatteli päästä irti sodasta vain siten. Ehkäpä käskyjä otettiin tässäkin vastaan Biddleltä ja Bullitilta. Kuka tietää. Stalin mukana juonessa. 1944 toilailut olivat selvästi tahallisia. Ne olivat valtiomiestekoja. Karuja sellaisia.

Juopot tuskin elävät noin pitkään. Turtola on täysi viideskolonnalainen kansanmurhaaja

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.