Mainos:

Turtola: marsalkka Mannerheim ammattitaidoton juoppo!

Julkaistu 5.10.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Kouvolan Sanomien entinen päätoimittaja, tamperelainen Martti Turtola hyökkää jälleen suomalaisten sankariupseerien kimppuun. Vuonna 2000 hän syytti kenraali Siilasvuota setänsä kuolemasta, tällä kertaa hän väittää Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimia ammattitaidottomaksi juopoksi.

Katkeroituneelta vaikuttava Turtola purkaa henkilökohtaisia traumojaan tällä kertaa Suomen armeijan ylipäällikköön. Tämä hyökkäys on osa jatkuvaa valtamedian hanketta kaiken suomalaisuudelle pyhän halventamisesta. Aiemmin Mannerheimia häpäisi Yleisradio, joka esitti Suomen marsalkan afrikkalaisena hevosmiehenä.

Carl Gustaf Emil Mannerheim oli Suomen marsalkka, sotamarsalkka, vapaa herra ja Suomen tasavallan kuudes presidentti. Suomen marsalkan arvonimeä ei ole myönnetty kenellekään muulle kuin Mannerheimille. Puolustusvoimain lippujuhlan päivän aiempi nimi oli Suomen marsalkan syntymäpäivä.

Mannerheimin mukaan on nimetty tie, katu tai aukio 17 paikkakunnalla. Wikipediassa on oma kokonainen sivu Suomen marsalkalle myönnetyt kunnianosoitukset. Marsalkka Mannerheim on suomalaisen taistelutahdon ikoni, vuosien 1939-1945 käydyn raskaan taipaleen sankaruuden ruumiillistuma ja suomalaisuuden symboli.

Mainos:

 

d088967b740888bc537d6ee5e25dde91

stamp_gustaf_mannerheim

515582602

mannerheim-25m-1952

219947_j803527e0

1101400205_400

legion_d_honneur_1

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
trackback

[…] virheet, joita suomalaiset ovat historiassaan tehneet ja retostella niillä valtamediassa suomalaisten häpäisemiseksi ja […]

Kalevi
Kalevi
9

Tuollaiset turtolat tulee kyydittää itärajalle. Sen takana on suuria mahdollisuuksia toteuttaa itseään

Zerry
Zerry
9

Mikähän tuo Turtola itse mielestään on? Ammattitaidoton ….

Mr. S. Elkander
Mr. S. Elkander
9

Se, että joku on marsalkka, supersankari tai peräti ”vapaa herra” ei tee hänestä autuasta tai muulla tavalla täydellistä ihmistä. Ei, Mannerheim oli ihminen, jolla oli ihmisen viat. Ja mitä ammattitaitoon tulee, niin hänen sotilaallinen ammatikoulutus annettiin kaksivuotisessa ratsuväenopistolla 1800-luvun loppupuolella. Vuoteen 1939 mennessä 1800-luvun lopun opit itsessään, ja ratsuväki siinä samalla, olivat lievästi ilmaistuna vanhentuneita.

Se, mitä kirjoitit tässä Mannerheimistä on konstruktio, kuvitelmaa ja unelma siitä millaisena Mannerheim halutaan nähdä. Erik Heinrichsin piti aikanaan kirjoittaa Mannerheimin nuoruusvuosista elämänkerta, mutta jätti sen kuitenkin tekemättä, koska Mannerheimin nuoruusvuodet eivät sopineet millään tavalla hänen unelmiensa Mannerheimiin. Eli jo 1950–luvulla tiedostettiin, että Mannerheim on myytti.

Sanot sen itsekin tekstissä: Mannerheim on ikoni ja symboli. Se että hän oli samaan aikaan ehkä juoppo, ehkä vanhentunut osaamiseltaan, ei tee hänestä yhtään sen vähemmän sankaria.

Mannerheim oli muuten vapaaherra, ei vapaa herra. Vapaaherra on aatelisarvo.

Urkki
Urkki
9

Siilasvuon syyttämiseen oli perusteita. Mannerheimin syyttämiseen ei. Kaikesta päätellen 1944 katastrofi oli tahallinen teko. Se oli ainoa tapa kai johdon mielestä selvitä yleensä jotenkin sodasta. Ehkäpä määräykset otettiin taas Biddlen ja Bullitin välityksellä, kuten Rautkallio on kertonut kanavista 1944. Ehkäpä Stalin vaati myös mukana suoraan asioita. Ei noita 1944 tapahtumia oikein muuten voi selittää.

Turtola on kyllä mädättäjä. Selvää kansanmurhapolitiikkaa oli syyttää suomalaisia, että heillä olisi ollut muka käsky tappaa kaikki pakoon pyrkivät siviilit Leningradista. Vaikuttaa uudelta historiointityyliltä Saksasta ja ulkomailta, joissa voittajien mieliksi syytellään omia ihan härskien valheiden avulla. Jokainen sitä paitsi ymmärtää, että siviilit eivät rintamalle asti olisi päässeet. Stalin olisi tappanut heidät ennen sitä. Suomen johto ymmärsi tämän eikä muutenkaan olisi antanut tällaista käskyä. Tosin kuin Turtolan ihailemat voittajat.

Ainiin, juoppo ei olisi elänyt noin pitkään ja terveellä päällä loppuun asti.

Urkki
Urkki
9

Turtola on antifa-mädättäjä. Hän valehteli, että suomalaisilla olisi ollut määräys ampua Pietarista pakenevat siviilit. Törkeää nykysaksalaistyylistä petkuttamista. Tosiasiassa siviilit eivät ikinä olisi niin pitkälle päässeet. Stalin olisi tappanut heidät. Suomalaisilla ei tietenkään ole tuollaisia käskyjä ollut. Muodinmukainen ja eliitin käskyttämä valhe. Mutta nämä valehtelevat innokkaasti. Ei muunlaiset tuollaisiin hommiin lähde. Ainakaan tuollaisia valheita jakelemaan.

Mielestäni 1944 kesällä tehtiin likaisia päätöksiä. Mutta ehkäpä johto ajatteli päästä irti sodasta vain siten. Ehkäpä käskyjä otettiin tässäkin vastaan Biddleltä ja Bullitilta. Kuka tietää. Stalin mukana juonessa. 1944 toilailut olivat selvästi tahallisia. Ne olivat valtiomiestekoja. Karuja sellaisia.

Juopot tuskin elävät noin pitkään. Turtola on täysi viideskolonnalainen kansanmurhaaja

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.