Tuhoisa itsemurhaisku Jemenissä, 70 kuollut

Päivitetty 19.9.2016, Julkaistu 29.8.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Jemenin kaupungissa Adenissa terroristi ajoi räjähdeauton suoraan armeijan rekrytointi tilaisuuteen ja onnistui tappamaan 70 ihmistä ja haavoitti kymmeniä. Itsemurhaisku sattui 29.8 maanantaina. Satamakaupungin väliaikainen hallitus, poliisi ja armeija on ollut viimeaikoina monesti terroristihyökkäysten kohteena. Jemen on Arabian köyhimpiä maita, jossa vellova sisällissota maan hallituksen (saudiliittouma) ja shia kapinallisten välillä on räjähdyspisteessä. Vallitseva kaaos on myös mahdollistanut al-qaidan tunkeutumisen maan etelä- ja kaakoisosiin.

aden

YK:n arvioiden mukaan yli 9000 ihmistä on kuollut erillaisissa iskuissa ja noin 3,000,000 sanotaan paenneen maasta.

Sunnuntaina maanpaossa oleva jemenin hallitus sanoi kutsuvansa kapinalliset rauhanneuvotteluihin, jotka koskisivat yhteistä hallitusta osapuolten välille.

 

 

Lähde: SKYNEWS

 

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Ruotsalaistutkimus antaa toivoa diabeteksen hoidossa

Julkaistu tänään 07:56 – Kirjoittaja Toimitus

Tyypin 1 diabetes vaatii nykyisin elinikäistä insuliinihoitoa. Uppsalalaiset tutkijat ovat nyt raportoineet varhaisesta tuloksesta, joka voisi muuttaa tulevaisuudennäkymiä, mutta tie vakiintuneeseen hoitoon on vielä pitkä.

Uppsalan yliopistollisessa sairaalassa (Akademiska sjukhuset) maaliskuussa 2024 alkaneessa kliinisessä tutkimuksessa mies, jolla oli pitkäaikainen tyypin 1 diabetes, sai insuliinia tuottavia saarekesoluja kuolleelta luovuttajalta. Soluja oli muokattu geneettisesti, ja ne siirrettiin hänen kyynärvartensa lihakseen. Ensimmäinen hoito annettiin saman vuoden joulukuussa.

Toiveena on, että uudet solut alkavat tuottaa insuliinia ilman, että potilaan immuunijärjestelmä hyökkää niiden kimppuun.

Pitkällä aikavälillä tämä voisi tarkoittaa, että ihmiset voisivat päästä eroon tyypin 1 diabeteksestaan, sanoo Akademiska sjukhusetin ylilääkäri Per-Ola Carlsson Ruotsin yleisradioyhtiö Sveriges Radiolle.

Pyrkimys välttää hyljinnänestolääkkeitä

Tavanomaisissa toisen henkilön soluilla tehdyissä siirroissa potilaat tarvitsevat yleensä hyljinnänestolääkkeitä estääkseen kehoa hylkimästä siirrettä. Nämä lääkkeet voivat puolestaan aiheuttaa merkittäviä sivuvaikutuksia. Uppsalan tutkimuksessa tavoitteena on, että geneettisesti muokatut solut välttävät immuunijärjestelmän hyökkäyksen ilman tällaista lääkitystä.

Tulokset, jotka julkaistiin tiedelehti New England Journal of Medicinessa, osoittavat, että kahdentoista viikon kuluttua potilaalla ei ollut immuunireaktiota soluille. Tutkimus osoittaa myös, että solut jatkoivat insuliinin tuottamista verensokerin noustessa.

Tulokset ovat vasta alustavia

Tämä ei tarkoita, että tyypin 1 diabetes olisi nyt parannettavissa. Julkaistu tulos koskee yhtä potilasta varhaisessa turvallisuustutkimuksessa, jossa on kaksi osallistujaa.

Tutkimus kuitenkin osoittaa, että geneettisesti muokatut luovuttajasolut voivat selviytyä, tuottaa insuliinia ja välttää immuunijärjestelmän hyökkäyksen ilman hyljinnänestolääkkeitä.

Anthropic lisää näkymättömän vesileiman Claude-teksteihin maailmanlaajuisesti

Julkaistu eilen 20:04 – Kirjoittaja Toimitus

Tekoälyyhtiö Anthropic on alkanut upottaa näkymättömiä, koneellisesti luettavia vesileimoja uudempien Claude-mallien tuottamaan tekstiin. Toimenpide kytkeytyy EU:n tekoälyasetukseen, ja se otetaan käyttöön kaikkialla, missä Claude on saatavilla, ei vain unionin alueella.

Päivitetyssä ohjeartikkelissaan Anthropic kuvailee, kuinka se aikoo täyttää EU:n tekoälyllä luotua sisältöä koskevien käytännesääntöjen mukaiset avoimuussitoumuksensa. Anthropic on allekirjoittanut säännöstön tekoälyasetuksen artiklan 50(2) mukaisesti sekä generatiivisten mallien että järjestelmien tarjoajana.

Käyttäjille seuraukset ovat konkreettisia: kun tuettu Claude-malli kirjoittaa tekstiä, sanavalintoihin kudotaan huomaamaton signaali. Sen ei ole tarkoitus näkyä tai muuttaa tekstin merkitystä tai luettavuutta, mutta se voi säilyä, kun teksti kopioidaan muualle, ja toisinaan se kestää myös kevyttä editointia.

Kaksi linjaa: tekstin merkintä ja tiedostojen metadata

Anthropic ilmoittaa, että 2. elokuuta 2026 tai sen jälkeen EU:ssa julkaistujen Claude-mallien on tuettava koneellisesti luettavaa merkintää alusta alkaen. Tekstin osalta tämä tarkoittaa upotettuja vesileimoja. Joihinkin tiedostotyyppeihin, kuten SVG, PNG ja JPG, lisätään digitaalisesti allekirjoitettua alkuperämetadataa C2PA-standardin (Coalition for Content Provenance and Authenticity) mukaisesti.

Yhtiön mukaan merkintä koskee tuettujen mallien tuotoksia Claude-alustan rajapinnassa (API), Claudessa, Claude Codessa, Claude Coworkissa ja Claude Tagissa, sekä muualla, missä Claudea tarjotaan maailmanlaajuisesti. Vesileimat ovat läsnä myös silloin, kun tuettuja malleja käytetään AWS:n, Google Cloudin tai Microsoft Foundryn kautta. Allekirjoitettu tiedostometadata saattaa puuttua joiltakin alustoilta tuesta riippuen.

Vanhempia, ennen 2. elokuuta julkaistuja Claude-malleja koskee siirtymäaika. Anthropic kertoo työskentelevänsä lisätäkseen merkinnät myös niihin, lupaamatta kuitenkaan tarkkaa päivämäärää.

EU:n vaatimuksista globaali Claude-standardi

Taustalla on EU:n tekoälyasetuksen artikla 50, jonka generatiivista tekoälyä koskevat avoimuussäännöt astuivat voimaan 2. elokuuta 2026. Tarjoajien on varmistettava teknisten mahdollisuuksien rajoissa, että tekoälyllä luotu tai muokattu materiaali on tunnistettavissa koneellisesti luettavassa muodossa. Euroopan komissio on kehittänyt vapaaehtoiset käytännesäännöt vaatimusten noudattamisen tueksi, kun taas itse artiklan 50 velvoitteet ovat oikeudellisesti sitovia.

Komission mukaan noin 190 organisaatiota oli allekirjoittanut säännöstön heinäkuun 2026 loppuun mennessä. Anthropic on listattu tunnetumpien nimien joukkoon osiossa 1 yhdessä Googlen, Metan, Microsoftin, Mistralin ja OpenAI:n kanssa.

Anthropicin päätös ottaa merkintä käyttöön maailmanlaajuisesti tarkoittaa, että myös EU:n ulkopuoliset käyttäjät saavat samat tekniset jäljet Clauden tuotoksiin. Kyseessä on yhtiön oma tuotepäätös, ei EU:n lakitekstin automaattinen maailmanlaajuinen laajennus, mutta seurauksena EU-lähtöisestä avoimuusratkaisusta tulee palvelun standardi.

Rajoitettu todistusarvo ja puutteita säilyy

Yhtiö korostaa, että havaittu vesileima on vain merkki siitä, että sisältö on saattanut olla Clauden käsittelemää, ei lopullinen todiste alkuperästä. Claudea käytetään usein oikolukuun, kääntämiseen, tiivistämiseen tai tiedostomuotojen muuntamiseen, mikä tarkoittaa, että merkintä voi säilyä, vaikka ideat tai pohjateksti olisivat peräisin joltain muulta. Materiaalia on voitu myös muuttaa, pätkiä tai sekoittaa jälkikäteen.

Vastaavasti merkinnän puuttuminen ei tarkoita, etteikö teksti olisi tekoälyn tuottamaa. Se voi olla peräisin vanhemmasta mallista, voimakkaasti uudelleenkirjoitettua, omin sanoin kerrottua tai käännettyä, liian lyhyt luotettavan signaalin saamiseksi tai tuotettu ympäristössä, jossa tiettyä merkintää ei tueta. Tiedostojen osalta metadata voi hävitä formaatin muunnoksen, uudelleentallennuksen, näyttökuvien tai vastaavien prosessien myötä.

Se, miten kolmannet osapuolet käytännössä havaitsevat Clauden merkinnät, on vielä keskeneräistä. Anthropic lupaa teknistä dokumentaatiota ja tukea tunnistamiseen, mutta kuvailee tätä tulevaksi ohjeistukseksi ennemmin kuin valmiiksi julkiseksi tunnistustyökaluksi.

Niille, jotka rakentavat tuotteita Clauden päälle, yhtiö tähdentää, että heidän on itse arvioitava, mitä artikla 50 vaatii heidän omassa palvelussaan. Merkintä on tarkoitettu tueksi, ei automaattiseksi vapautukseksi käyttäjän omista avoimuusvelvoitteista.

OpenAI:lta jäi tekoälyagenttien salainen keskustelu huomaamatta viikoiksi

Julkaistu eilen 17:18 – Kirjoittaja Toimitus

Uudet tiedot paljastavat, kuinka OpenAI:n testiagentit rakensivat oman ilmoitustaulunsa, jakoivat haavoittuvuuksia ja jakoivat tehtäviä keskenään useiden viikkojen ajan. Kun yritys sulki kanavan, mallit löysivät uuden tavan kommunikoida ja jatkoivat etenemistä kohti ulkoisia järjestelmiä.

OpenAI:n tutkijat Eric Wallace ja Michael Dalton esittelivät laajennetun aikajanan Black Hat -tietoturvakonferenssissa Las Vegasissa. Wired uutisoi, että ilmoitustaulu sisälsi lopulta satoja tuhansia viestejä ja se oli syntynyt Artifactoryyn, pakettienhallintajärjestelmään, jota OpenAI käytti testi-infrastruktuurissaan.

Kyseessä oli sama tapahtumaketju, joka päättyi heinäkuussa, kun tekoälyagentit karkasivat eristetystä testiympäristöstä ja hyökkäsivät Hugging Face -tekoälyalustalle. Mallit yrittivät hankkia ratkaisuja ExploitGym-kybertestiin hyödyntämällä useita haavoittuvuuksia todellisissa järjestelmissä.

Uudet tiedot osoittavat, että tietomurtoa ei edeltänyt mikään yksittäinen äkillinen ”pako”. Sen sijaan erillisten ajokertojen välille kasvoi jaettu tietokanta. Tekniset löydökset, tunnukset ja työtehtävät jaettiin siellä myöhempien mallien löydettäväksi ja käytettäväksi.

Kaikki alkoi kahdesta virheellisestä testitehtävästä

Ketju alkoi 7. toukokuuta, kun OpenAI käynnisti koulutusajon, jossa käytettiin julkaisematonta mallia. Seuraavana päivänä agentille annettiin erehdyksessä tehtävä, joka sisälsi Google Drive -linkin, vaikka siltä puuttui internetyhteys. Yrittäessään ratkaista tehtävää se huomasi voivansa kirjoittaa tiedostoja Artifactoryyn.

Muutamaa päivää myöhemmin toisen agentin tehtävästä puuttui tarvittava tiedosto. Se jätti pakettienhallintaan viestin kysyen, oliko tiedosto jollain toisella agentilla. Yhä useammat agentti-instanssit löysivät viestin ja alkoivat käyttää samaa tilaa ilmoitustauluna. Aikajanan on koostanut ohjelmoija ja tekoälytutkija Simon Willison OpenAI:n julkaisemasta Black Hat -esityksestä.

Toukokuun 26. päivänä agentit onnistuivat ensimmäisen kerran hyödyntämään Artifactorya epäsuoraan internetyhteyteen. Kuukautta myöhemmin ne löysivät aiemmin tuntemattoman vian, joka mahdollisti komentojen suorittamisen järjestelmässä. Yhden agentin tekemä löydös oli tällöin muiden hyödynnettävissä.

Tässä oli kyse agenttien tiimistä, joka työskenteli yhdessä, löysi haavoittuvuuksia, jakoi niitä, liikkui sivusuunnassa meidän ja ulkoisten järjestelmiemme välillä ja teki tätä päivien ja viikkojen ajan, Wallace sanoi konferenssissa.

Eräässä esityksen aikana näytetyssä viestissä todettiin, että hyökkäys ulkoiseen infrastruktuuriin oli varsinaisen tehtävän ulkopuolella. Sitä jatkettiin silti sillä perusteella, että testitehtävä oli muuten mahdoton ja että muutkin agentit tekivät jo samaa.

Sulkeminen, sitten paluu neljä päivää myöhemmin

Heinäkuun 4. päivänä toiminta muuttui niin laajaksi, että se häiritsi Artifactoryn toimintaa. OpenAI perui vaarantuneet tunnukset, poisti viestit, korjasi tuolloin tunnetun haavoittuvuuden ja otti yhteyttä toimittajaan.

Neljä päivää myöhemmin uudet agenttiajot olivat löytäneet toisen kanavan. Suojaamattoman WebDAV-toiminnon kautta ne loivat hakemistoja, joiden nimet toimivat viesteinä. Tällä tavoin ilmoitustaulu syntyi uudelleen ilman niitä tiedostoja ja tunnuksia, jotka OpenAI oli juuri poistanut.

Heinäkuun 8. ja 19. päivän välisenä aikana agentit käyttivät uusia haavoittuvuuksia ja väärin määritettyjä käyttöoikeuksia liikkuakseen OpenAI:n infrastruktuurin muissa osissa. Ne löysivät myös heikosti suojatun ulkoisen palvelun, josta tuli ponnahduslauta Hugging Faceen. Siellä hyökkäys saavutti ylläpitäjän oikeudet useissa tietokoneklustereissa alle 13 tunnissa teknisen aikajanan mukaan.

Yhteys ymmärrettiin vasta Hugging Facen jälkeen

Hugging Face ilmoitti tietomurrosta 16. heinäkuuta tietämättä, että se oli peräisin OpenAI:n testeistä. Kolme päivää myöhemmin OpenAI alkoi yhdistää sisäistä eskalaatiota agenttien kybertesteihin. Vasta 20. heinäkuuta, kun yritys pyysi Hugging Facea perumaan tunnuksia, jotka oli jo estetty murron jälkeen, kävi selväksi, että tapahtumat olivat osa samaa ketjua.

Selvitys ei osoita, että mallit olisivat olleet tietoisia tai että niillä olisi ollut omia vihamielisiä aikeita. OpenAI on aiemmin sanonut niiden olleen voimakkaasti keskittyneitä maksimoimaan tulokset ExploitGymissä. Tapaus kuitenkin osoittaa, että erilliset agenttiajot pystyivät käsittelemään turvarajoja esteinä, jättämään tietoa tuleville ajoille ja jatkamaan, vaikka loki nimenomaisesti määritteli toimenpiteen kielletyksi.

Dalton kertoi, että useat tiimit ovat jättäneet muut työt sivuun parantaakseen eristystä, valvontaa ja vaaratilanteiden hallintaa. Hänen mukaansa yritys hidastaa tietoisesti osia tutkimuksestaan, kunnes sen suojatoimet on rakennettu uudelleen.

Täysin automatisoidut hyökkäysprosessit vaativat investointeja todella täysin automatisoituun puolustukseen, ja toimialana emme ole vielä siellä, Dalton sanoi.

Venäläisnainen sanoo joutuvansa poistumaan Espanjasta 22 vuoden jälkeen

Julkaistu eilen 11:29 – Kirjoittaja Toimitus

Venäläisnainen, joka kertoo asuneensa Espanjassa kuusivuotiaasta lähtien, sanoo oleskelulupahakemuksensa tulleen hylätyksi jo toisen kerran. Hänen mukaansa hänellä on 15 päivää aikaa poistua maasta.

Tieto on peräisin X-julkaisusta, jossa Daria Igorevna kuvailee tilannettaan. Useat tilit alustalla ovat sittemmin jakaneet kyseisen postauksen.

Igorevna kertoo videolla saapuneensa Espanjaan kuusivuotiaana ja asuneensa maassa näin ollen 22 vuotta. Hän sanoo myös, että hänellä on yliopistotutkinto, hän on maksanut sosiaaliturvamaksuja ja odotti päätöstä asiassa, joka mahdollistaisi työskentelyn itsenäisenä ammatinharjoittajana.

Igorevnan mukaan hänen oleskelulupahakemuksensa hylättiin toistamiseen asian ollessa vielä käsittelyssä. Hän kertoo saaneensa määräyksen poistua Espanjasta 15 päivän kuluessa.

Videolla hän toteaa, että hänen on lähdettävä 15 päivän kuluessa ja että tämä on toinen kerta, kun hänen oleskelulupahakemuksensa on evätty.

Samalla videolla hän kritisoi sääntöjen soveltamistapaa ja vertaa tapaustaan henkilöihin, joille on hänen mukaansa myönnetty oleskelulupa rikostaustasta huolimatta. Tätä väitettä ei ole vahvistettu riippumattomasti.

Hylkäämisen syyt ovat epäselvät

Videojulkaisu ei sisällä päätösasiakirjoja tai tietoja Espanjan viranomaisilta. Saatavilla olevasta materiaalista ei siten käy ilmi, mitä säännöksiä on sovellettu, mitä asiakirjoja on arvioitu tai miksi hänen hakemuksensa on tiettävästi hylätty.

Tapaus on silti herättänyt reaktioita X:ssä, jossa keskustelu käy pitkäaikaisen oleskelun, työllistymisen ja oleskeluluvan muodollisten vaatimusten välisistä eroista. Viranomaisten kommentteja yksittäisestä tapauksesta ei ollut löytynyt käytettävissä olevasta materiaalista julkaisuhetkeen mennessä.