Mainos:

Tuhat uutta lastentarhanopettajaa

Julkaistu 6.9.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Opetus- ja kulttuuriministeriö on sopinut 1000 aloituspaikan lisäyksistä lastentarhanopettajien koulutukseen yliopistoissa. Lisäykset toteutetaan vuosina 2018–2021 hallituksen varaaman 28 miljoonan euron määrärahan turvin.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan koulutusmäärien lisäyksillä voidaan vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua ja kytkeä varhaiskasvatusta yhä tiiviimmin osaksi koulutusjärjestelmää.

– Varhaiskasvatuksen korkean laadun tärkein tae ovat päiväkodin osaavat ammattilaiset. Nykypäivän varhaiskasvatus on suunnitelmallista, tavoitteellista ja pedagogista työtä, jota tekevät kolmen alan ammattilaiset yhdessä: kasvatustieteen kandidaatit, sosionomit ja lastenhoitajat. Kaikkien osaamista tarvitaan!

Yliopistokoulutetuista lastentarhanopettajista on krooninen pula, ja sitä ratkaisemaan hallitus lisää rahoitusta koulutusmääriin kehyskaudella yhteensä 28 miljoonaa. Koulutusmääriä lisäämällä voimme vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Kesäkuussa julkaistun varhaiskasvatuksen tiekartan mukaan henkilöstön osaamista kehitettäisiin uudistamalla sekä koulutusta että kelpoisuusvaatimuksia. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen henkilöstörakenne on toisen asteen koulutuksen saaneita voimakkaasti painottava. Tiekartassa esitetään, että selkeä enemmistö päiväkotien hoito-, kasvatus ja opetushenkilöstöstä olisi jatkossa korkea-asteen koulutuksen suorittaneita. Jokaisessa lapsiryhmässä tulisi olla vähintään yksi yliopistokoulutettu opettaja. Heidän lisäkseen tarvitaan jatkossakin sekä lastenhoitajia että varhaiskasvatuksen sosionomeja niin, että kullakin ammattikunnalla on oma profiilinsa.

Mainos:

Grahn-Laasosen mukaan nyt tehty päätös lastentarhanopettajien koulutusmäärien lisäämisestä yliopistoissa perustuu tutkittuun tietoon varhaiskasvatuksen merkityksestä lasten kasvulle ja kehitykselle.

- Moniammatillinen yhteistyö on suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuus. Varhaiskasvatus tukee oppimista ja on tutkimusten mukaan vaikuttavaa syrjäytymisen ehkäisyä. Se tasaa kotitaustaeroja, tukee varhaista oppimista ja mahdollistaa lapsen ja perheen ongelmien varhaisen tunnistamisen ja oikea-aikaisen avun, Grahn-Laasonen korostaa.

Varhaiskasvatuksen opettajaksi pätevöittävän kasvatustieteiden kandidaatin tutkintojen tutkintomääriä kasvatetaan yliopistoissa asteittain. Opintoja pyritään myös nopeuttamaan lukemalla hyväksi aiempia opintoja. Etä- ja monimuoto-opiskelu on myös mahdollista, esimerkiksi kasvatustieteen perus- ja aineopintoja on mahdollista suorittaa verkossa.
Grahn-Laasonen kiittää yliopistoja hyvästä yhteistyöstä varhaiskasvatuksen koulutusmäärien lisäämisessä.
- Kaikki kasvatustieteellistä koulutusta tarjoavat yliopistot lähtivät mukaan, kun tarjosimme mahdollisuutta koulutusvolyymin kasvattamiseen, Grahn-Laasonen sanoo.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisen.

- Varhaiskasvatus on keskeisessä osassa myös perhevapaauudistuksen valmistelussa, Grahn-Laasonen sanoo.

Yliopisto 2018 2019 2020 2021   Yliopistojen lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkojen lisäys vuosina 2018–2021 Helsingin yliopisto 40 40 40 40   Itä-Suomen yliopisto 20 20 40 40   Jyväskylän yliopisto 20 20 40 40   Oulun yliopisto 20 20 30 30   Tampereen yliopisto 60 60 70 70   Turun yliopisto 40 40 60 60   Åbo Akademi - - 20 20   Yhteensä 200 200 300 300 1000 Yliopistojen lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkakehitys vuosina 2016–2021

Seuraavassa on esitetty yliopistojen lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikkojen lisäyskehitys tuhannen aloituspaikan lisäyksen toteutuessa vuosina 2018–2021. Vuosien 2016–2017  aloituspaikkamäärät ovat yliopistokyselystä kesäkuussa 2017 saatu tieto.

 

Ministeri Grahn-Laasonen: Suomeen uusia harjoittelupäiväkoteja

Yliopistoilla on hyvä ja tiivis yhteistyö kuntien varhaiskasvatuksen kanssa. Yhteistyö päiväkotien kanssa kattaa harjoittelun, tutkimuksen ja monia kehittämishankkeita.

Opetusministeri näkisi mielellään Suomeen syntyvän uudenlaisia harjoittelupäiväkoteja, joiden esikuvana olisi suomalainen kansainvälistäkin mielenkiintoa keräävä yliopistojen harjoittelukouluverkosto.

– Käytännön harjoittelu on tärkeä osa kaikkien varhaiskasvatuksen tulevien ammattilaisten opiskelua. Kun opettajaopiskelijoiden määrä nyt kasvaa, heille tarvitaan jatkossa lisää harjoittelupaikkoja. Esimerkiksi yliopistokampukselle sijoittuva harjoittelupäiväkoti voisi vastata näihin tarpeisiin. Harjoittelupäiväkodit myös voimistaisivat entisestään varhaiskasvatuksen kehittämistä ja loisivat uusia mahdollisuuksia tutkimukselle. Se olisi kansainvälisestikin todella mielenkiintoinen suunta, sillä maailmalla katseet kääntyvät yhä enemmän varhaisiin vuosiin ja varhaiskasvatukseen, ministeri sanoo.

– Toivon, että kunnat lähtisivät yhdessä yliopistojen kanssa pohtimaan, miten harjoittelupaikkoja voitaisiin lisätä. Esimerkiksi Tampereen yliopistolla on yhteistyöverkosto, jonka välityksellä opiskelijat voivat harjoitella 64 päiväkodissa. Niissä kunnissa, joissa on tarvetta perustaa uusi päiväkoti, yliopistokampuksille sijoittuvat päiväkodit voisivat olla yksi mahdollisuus, ministeri pohtii.

Maksuja alennetaan, kokeilu maksuttomasta varhaiskasvatuksesta 5-vuotiaille

Hallitus on päättänyt, että pieni- ja keskituloisilta perittäviä varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla eurolla 1.1.2018 alkaen. Myös 2. lapsen varhaiskasvatusmaksua alennettaisiin siten, että ns. sisaralennus nousee 50 prosenttiin nykyisestä kymmenestä.  Näin lisättäisiin työnteon kannustavuutta, parannettaisiin perheiden taloudellista tilannetta ja mahdollistettaisiin useamman lapsen osallistuminen varhaiskasvatukseen. Kenenkään maksut eivät nousisi.

Uudet maksurajat perustuisivat perhekoon mukaan määräytyvään pienituloisuuden rajaan, jota on korotettu 500 eurolla.  Muutoksen myötä arviolta 6 700 perhettä siirtyisi maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Asiaa koskeva esitysluonnos on ollut lausuntokierroksella, joka päättyi 14.8.

Lisäksi hallitus on päättänyt käynnistää laajan kokeilun vuosina 2018–2019 viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta.

– Varhaiskasvatus on koulutusjärjestelmämme ensimmäinen porras ja samalla sen vaikuttavin osa. Näillä uudistuksilla tuomme varhaiskasvatuksen yhä useamman lapsen ja perheen ulottuville. Kun tieto varhaisten vuosien merkityksestä jatkuvasti lisääntyy, on tärkeää, että mahdollisimman moni lapsi voi päästä laadukkaan ja pedagogisesti vahvan varhaiskasvatuksen piiriin, sanoo opetusministeri Grahn-Laasonen.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Lisärahaa työttömien kouluttamiseen
Lisärahaa työttömien kouluttamiseen
9 years ago

Ööö… Ei Tampereelle taarvita 60% lisäystä näiden tarhatätien koulutukseen. Pirkanmaalla kun syntyvyys on Suomen pienitä, vain 1.5 lasta/nainen. Ja jotta kansakunnan väkimäärä pysyisi vakiona, tarvitaan 2.5. Vertailun vuoksi, lukuarvo 1.3 tarkoittaa raja-arvoa josta ei ole paluuta. Kansa kuoleen sukupuuttoon.

Siksi en ymmärrä että koulutetaan työttömiä. Se ei ole millään mittarilla järkevää. Vai onko niin että yliopistoille pitää saada lisää veronmaksajien rahoja jotta hallitukset voivat ohjailla niitä oikeille yhteistyötahoille? Ja että työttömiä pitää olla jokaisessa ammatissa tietty määrä että palkkavaatimukset pysyvät pieninä?

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.