Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.
Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.
Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.
Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.
Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.
Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.
Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.
Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.
— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.
Onpa röykeää käytöstä vähemmistökansalaisia kohtaan. En tilaa kanavaasi. Siivoa kämppäsi saatanan juoppo.
Siis mitä???
Juha, osta kuulakaktus.
Hyvä idea. Sen teenkin, sillä sitä minulla ei vielä ole.
Voi mitä koviksia. No, eiköhän se naama vielä tummu sekundaneekerilläkin, sekä silmälasipäisellä tunkeutujalla.
Vittu mitä nössöjä kunnon lösillä kans ja turpaan niin vitusti
Se on varmaa, ettei tässä ”monimutkaisessa” maassa saa oikeutta, jos henkiin jää. Nykyään kaikki pitäisi tehdä itse. Tehdä rikostutkimus, joka ei päde, tehdä lääkärintutkimus, joka ei päde. toimia omana asianajajana oikeudessa, jolloin satavarmasti häviää ilman lain kaikkia koukeroita tietämättömänä. Vielä 1950-luvulla isokokoiset pallttoopäälliset poliisit tulivat paikalle selvittelemään tilannetta tai ainakin katsomaan mitä on tapahtunut. Eli perse nousi penkistä ja juuri loppunut sota jätti jäljet velvollisuudentunnosta ja toimintakulttuurista joka lähenteli sotilaallisia käskysuhteita sekä sitä, että käsky on käsky ja sitten sitä mentiin kun tehtävä oli annettu, eikä tekemisen laadusta tingitty.
Näin olen asian ymmärtänyt. Toki rikollisuus tuolloin oli vähäisempää ja köyhässä Suomessa oli varaa ylläpitää poliisivirkoja niin, että pienimmille kunnille ja kylille oli oma ”kyläpoliisi” ja suuremmassa lähikunnassa oli Nimismies. Tosin Suomen rikollisuus lisääntyi merkittävällä tavalla sodan jälkeen ja sodan aikanakin varsinkin mustanpörssin kauppa ja sodan aikaansaama ”kiihdytys” ihmisten moraalin laskuna, joka johtui sodan poikkeusoloista ja henkisen tilan raa’istumisena sodan kauhujen myötävaikutuksena, mikä oli tyypillistä koko WWII osallistuneissa maissa. Kun raaka ja pitkä sota päättyi, henkiin jääneet ottivat elämästä ”ilon irti” korkojen kanssa, vaikkakin suuri huomio ja köyhimmissä raunioituneissa maissa menikin taistelussa nälkää vastaan ja tuhotun maan jälleenrakennuksessa.
Tuollaisille kotiintunkeutujille on oma paikkansa paloiteltuna jätesäkissä. Kukaan ei kaipaa tuollaisia ihmisjätteitä.