Mainos:

Trafin asiantuntija kauhistelee: Kolarissa kuolleiden kanssa otettu selfieitä onnettomuuspaikalla

Julkaistu 28.9.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Trafin Inkeri Parkkari, joka toimii tittelillä "johtava asiantuntija, psykologi, liikenteen uudet palvelut", kirjoittaa Trafin sivuilla suomalaisten suhtautumisesta onnettomuuksiin otsikolla "Miten ihmiset reagoivat kohdatessaan vakavan liikenneonnettomuuden?" Onnettomuuspaikkaa kännyköillään kuvaavat henkilöt eivät saa hyväksyntää, kaikista vähiten ne, jotka ottavat onnettomuuspaikalla selfieitä kolarissa kuolleiden kanssa. Parkkari kirjoittaa seuraavasti:

Toimin Trafin työtehtävien lisäksi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnassa käyttäytymistiedejäsenenä. Tutkijalautakunnat tutkivat Suomessa mm. kaikki kuolemaan johtavat liikenneonnettomuudet.

Olen onnettomuustutkintojen yhteydessä käynyt useilla onnettomuuspaikoilla heti kolarin tapahduttua ja kohdannut siellä onnettomuudessa mukana olleita henkilöitä. Samoin olen soittanut jälkeenpäin omaisille, käynyt heidän kotonaan ja pohtinut heidän kanssaan onnettomuuteen johtaneita taustatekijöitä.

Jokainen kohtaaminen on opettanut minulle jotain ihmisten tavasta toimia ja reagoida heitä järkyttäneissä tilanteissa. Ja jokaisen kohtaamisen jälkeen olen pohtinut myös omaa toimintaani. Vaikka onnettomuuden jälkeinen kriisiapu tai muu tukea antava toiminta ei kuulukaan tutkijalautakunnan jäsenen tehtäviin, tulee käytännössä vastaan tilanteita, joissa psyykkisen ensiavun antaminen on tarpeen.

Mainos:

Miten ihmiset sitten reagoivat kohdatessaan perusturvallisuuttaan järkyttävän, yllättävän tapahtuman?

Tapaa reagoida ei voi ennalta tietää

Eräälle onnettomuuspaikalle tuli henkilö, joka tiedusteli poliisilta, oliko onnettomuudessa ollut mahdollisesti mukana etunimi sukunimi? Poliisin vastatessa myöntävästi tilanne muuttui osaltani onnettomuuden tutkinnasta läheisensä menettäneen ihmisen tukemiseksi siihen saakka, kunnes paikalle saapui muita, omaiselle läheisiä henkilöitä. Tässä tapauksessa omainen reagoi puhumalla, paljon. Hän kävi muutamassa minuutissa läpi koko oman historiansa onnettomuudessa menehtyneen kanssa.

Toisessa tilanteessa onnettomuuspaikalle saavuttuani kävi ilmi, että onnettomuuden vastapuolena olleen toisen ajoneuvon fyysisesti vahingoittumaton kuljettaja istui edelleen ajoneuvossaan, vaikka onnettomuuden loukkaantunut osapuoli oli jo viety ensihoidon toimesta pois. Pyysin sokissa ollutta kuljettajaa tulemaan omaan autooni istumaan ja huolehdin, että hän pääsee pois onnettomuuspaikalta omien läheistensä luokse. Kuljettaja oli hiljainen ja vastasi kysymyksiini vain sanalla tai parilla. Tämä jälkimmäinen esimerkki kertoo myös siitä, etteivät pelastustyöt menneet ns. putkeen.

Onnettomuuspaikalle sattumalta tulleiden henkilöiden käyttäytymisessä on myös erilaisia toimintatapoja, joista rehellinen uteliaisuus – Mitä täällä on tapahtunut? Kuoliko joku? – on lievimmästä päästä. Kaikkein eniten ihmetystä herättävät henkilöt, jotka kuvaavat kännyköillään tapahtunutta. Olen todistanut myös tilanteen, jossa kolarissa menehtyneen kanssa on otettu selfie. Täytyy myöntää, että tuntui vastenmieliseltä huomata tapahtuma.

Aina oikeita sanoja ei ole, mutta läsnä voi olla

Monet haastattelemistani omaisista ja onnettomuudessa mukana olleista käyvät asioita läpi mitä jos -kysymyksen kautta: mitä, jos olisinkin käynyt kaupan lisäksi kirjastossa, niin en olisi ollut silloin siinä kohdassa?

Monet ihmiset kokevat myös voimakasta syyllisyyttä monenkin vuoden takaisista tapahtumista. Tällaiset pohdinnat ovat luonnollisia, kun ihmiset koettavat etsiä selityksiä äkilliselle traumaattiselle tapahtumalle. Näissä tilanteissa on tärkeää kuunnella ja koettaa tuoda asioiden todellisia syy-seuraussuhteita esiin, vähättelemättä ihmisen omaa kokemusta.

Vaikeimpia syyllisyyden tunteeseen liittyviä tilanteita ovat olleet sellaiset, joissa onnettomuus on ollut tahallisesti aiheutettu ja omainen miettii, että miksi pitikään mennä sanomaan, että ”nyt sun pitää ryhdistäytyä”. Sanojen valinta näissä hetkissä on joskus vaikeaa, tärkeintä on olla läsnä.

Kaikki reagointitavat ovat oikeita – tärkeintä on empaattisuus

Vakavaan liikenneonnettomuuteen joutuminen tai sellaisen näkeminen on hyvin epätodennäköistä. Sitä, miten ihminen tilanteessa reagoi, ei voi etukäteen tietää. Joillakin toimintakyky säilyy ja hän pystyy ottamaan tilanteen haltuun ja organisoimaan pelastustöitä ennen ammattilaisten paikalle tuloa. Toisilla taas kykyä toimia ei ole, eikä siinä ole mitään hävettävää tai väärää.

Mikäli joudut tilanteeseen, jossa joku on äkillisesti menettänyt läheisensä tai ollut mukana onnettomuudessa, kannattaa muistaa muutama seikka: kuuntele, ole lähellä, tarjoa konkreettista apua arjessa, pidä yllä toivoa ja auta tarvittaessa hakemaan ammattiapua.

Empaattisuutta, toisen ihmisen huomioimista ja asemaan asettumista tarvitaan muulloinkin kuin kriisitilanteissa – myös liikenteessä liikkumisesta tulee sujuvampaa ja turvallisempaa nämä asiat mielessä pitäen.

Lähde: Trafi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Vaihtoon, ei jatkoon
Vaihtoon, ei jatkoon
9 years ago

Enemmän kuin sitä miten nnettumuuspaikoilla toimitaan, tulisi miettiä mikä on johtanut tämäntyyppiseen toimintaan!!

Onko se ”vapaa kasvatus”? Onko se media joka tekee ihmisille nuoresta asti sähköistä lobotomiaa? Onko se yhteiskuntamme joka avoimesti ihannoi rahaa, valtaa ja pintaliitäjiä? Onko se se ettei lasta saa enää kurittaa?

Lapset tarvitsevat vanhemmet, eivät kavereita. Silloin heistä kasvaa suoraselkäisiä aikuisia jotka ovat empaattisia ja tietävät miten toimia missäkin tilanteessa. Mutta ikävä kyllä nykyiset sukupolvet ovat narsistisia despootteja. On toki poikkeuksiakin, mutta edellä kuvatut ryhmät ovat niitä jotka pääseävät lööppeihin ja joita kutsutaan haastateltaviksi. Ja siksi yhteiskuntamme kieroutuu ja sairastuu entisestään.

Tämä pitäisi johtavan tukijankin (joka on psykologi) pystyä havainnoimaan ja kertomaan selkeästi. Yhtä selkeästi kuin se sairaanhoitaja joka kertoi maahanmuuttajista. Ja jos hän ei sihen pysty, on hän väärä ihminen tässä työtehtävässä.

exitus letalis
exitus letalis
9 years ago

Nykyisellä suojellulla menolla voi autokolarissa nähty vainaja jäädä ainutkertaiseksi henkilön elämässä.
Kuolleen näkeminen edes joskus on jo poikkeuksellista, niin hyvin ”prosesssi” hoitaa pois silmistä.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.