”Toivo säilyi aina” – Venäjältä vapautetut ukrainalaisnaiset kertovat vankeudestaan

Julkaistu 29.8.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Venäjältä vapautetut ukrainalaisnaiset kertovat vuosien vankeudesta ja kidutuksesta: "Toivo säilyi aina"

Ukrainassa kolme siviilinaista on astunut julkisuuteen kertomaan vuosien kidutuksesta ja epäinhimillisistä oloista venäläisissä vankiloissa. Yuliia Panina, Maryna Berezniatska ja Svitlana Holovan vapautettiin 14. elokuuta osana vankienvaihtoa, ja he esiintyivät perjantaina lehdistötilaisuudessa Kiovassa. Kyseessä on harvinainen todistus siviilien kohtelusta Venäjän miehittämillä alueilla.

Kolmikko pidätettiin vuonna 2019 Donetskin alueella tekaistuin syytöksin vakoojatoiminnasta ja ääriajattelusta. He joutuivat vuosiksi laittomiin vankiloihin, joissa heidän kertomansa mukaan heitä kidutettiin, eristettiin ja pakotettiin puhumaan vain venäjää – oman äidinkielen puhuminen oli rangaistavaa.

”Näimme Ukrainan liput – se oli ihme”

– Kun ylitimme rajan ja saavuimme Tšernihivin alueelle, näimme Ukrainan liput ja ihmiset vilkuttamassa meille. Se oli valtava helpotus, kertoi Yuliia Panina, joka pidätettiin matkalla viemään 13-vuotiasta tytärtään kouluun.

Svitlana Holovan puolestaan pidätettiin kodistaan, koska hänen sukulaisensa asuvat vapaan Ukrainan alueella – pelkkä sukulaissuhde riitti perusteeksi vangitsemiseen.

– En voi vieläkään uskoa, että tämä kuusi vuotta kestänyt helvetti on ohi. Kun näin ihmiset, jotka ottivat meidät vastaan, tunsin ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen positiivisia tunteita, Holovan kertoi liikuttuneena.

Puhumattomat traumat ja konkreettinen avun tarve

Kolmas nainen, Maryna Berezniatska, entinen koiratarhan johtaja, kertoi yhä käsittelevänsä kokemuksiaan.

– Vapautumisen jälkeen en pystynyt sanomaan mitään. On vaikea uskoa, että se kaikki on todella ohi, että uusi elämä voi alkaa, hän sanoi.

Vaikka naiset eivät halunneet yksityiskohtaisesti kuvata kokemuksiaan, ihmisoikeusjärjestöjen mukaan vangeilla on yleisesti kokemuksia kidutuksesta, raiskauksista, kuulustelujen jatkuvasta painostuksesta ja perusoikeuksien – kuten veden, ruoan ja hygienian – puutteesta. Usein mukana on myös näytöshenkisiä teloituksia ja psykologista kidutusta.

Tilaisuuden järjestänyt Liudmyla Huseynova, itsekin entinen vanki, painotti vapautuneiden vankien tarvitsevan pitkäaikaista fyysistä ja psykologista tukea.

– Vapautumisen jälkeen ihminen luulee jaksavansa, mutta hetken päästä kaikki patoutuneet ongelmat purkautuvat. Psykologinen tuki ei auta, jos ei ole edes paikkaa missä nukkua, hän totesi.

Ukraina vaatii oikeutta ja vastuuseen saattamista

Ukrainan valtionsyyttäjän edustaja Viktor Missak vakuutti, että Venäjän rikoksista tullaan pitämään kirjaa ja syylliset saatetaan oikeuteen – joko Ukrainassa tai kansainvälisesti.

– Monet ovat syyllistyneet sotarikoksiin – venäläiset sotilaat, vankiloiden johtajat, kiduttajat. Heitä vastaan nostetaan syytteitä poissaolevina, ja vielä koittaa päivä, jolloin he vastaavat teoistaan oikeudessa.

Venäjä syytettynä systemaattisesta kidutuksesta

Venäjän ja Ukrainan välillä on tehty yli 60 vankienvaihtoa vuoden 2022 jälkeen. Viimeisin tapahtui sunnuntaina, jolloin vaihdettiin 146 sotilasta kummaltakin puolelta – tosin Ukraina ei ole vahvistanut lukuja virallisesti.

Samaan aikaan YK:n kidutuksen erityisraportoija Alice Jill Edwards on lähettänyt Venäjälle virallisen tutkintapyynnön, joka koskee ukrainalaisiin siviileihin kohdistuneita systemaattisia kidutustapauksia miehitetyillä alueilla. Tiedossa on ainakin kymmenen tapausta, joissa uhreja – miehiä ja naisia – on raiskattu, hakattu, altistettu sähköiskuille, hukkumissimulaatioille ja näytösteloituksille.

– Kyse ei ole yksittäistapauksista, vaan laajamittaisesta, hyvin dokumentoidusta kidutuksen kaavasta, Edwards sanoi.

"On korkea aika saattaa Venäjä vastuuseen"

Edwards painottaa, että siviilien suojeleminen on kansainvälisen sodankäynnin perusperiaate – mutta Venäjä on hänen mukaansa "hylännyt säännöt täysin".

Ukraina vaatii edelleen kaikkien vankien palauttamista, mutta Venäjä ei ole suostunut "kaikki kaikkia vastaan" -vaihtoon. Toistaiseksi Yuliia, Maryna ja Svitlana kuuluvat niihin harvoihin, jotka ovat selvinneet elossa ulos.

Koulun työntekijä tuomittiin 16 tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä Uppsalassa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Uppsalassa entinen koulutyöntekijä on tuomittu kolmen vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeusrangaistukseen useista vakavista seksuaalirikoksista peruskouluikäisiä tyttöjä kohtaan. Tapauksen syyttäjän, Bente Erfäldtin, mukaan tuomio vastaa pitkälti syyttäjän vaatimuksia.

Yhteensä 16 tyttöä oli asianomistajina syytteissä, ja käräjäoikeus katsoi miehen syylliseksi kaikkiin 16 syytekohtaan.

Hänet on tuomittu kaikista väitetyistä rikoksista. Käräjäoikeus on pitkälti jakamassa syyttäjän näkemyksen siitä, miten rikokset tulee arvioida. Meillä oli hieman ankarampi rangaistusvaatimus, mutta kokonaisuutena olen tyytyväinen, Erfäldt sanoo.

Kaikki uhrit olivat tekojen aikaan peruskouluikäisiä, ja useat rikokset tapahtuivat koulussa Uppsalassa, jossa mies — kuusikymppinen koulun työntekijä — oli työskennellyt.

Mies aloitti työskentelyn koulussa vuonna 2023 toimiessaan resurssityöntekijänä, vahtimestarina ja vapaa-ajan ohjaajana. Rikokset tapahtuivat tuosta vuodesta kevääseen 2025 saakka, jolloin hänet pidätettiin.

Todisteet miestä vastaan koostuivat muun muassa tyttöjen kertomuksista sekä teknisestä näytöstä — miehen hallusta löytyneistä kuvista ja videoista.

Mies on aiemmin ollut rikokseton ja kiistää kaikki syytteet. Hän on työskennellyt kouluissa pitkään ja ollut aiemmin työsuhteessa myös muihin oppilaitoksiin.

Bussiturma Boliviassa: 16 kuollut ja 32 loukkaantunut

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Ainakin 16 ihmistä on kuollut ja 32 loukkaantunut, kun matkustajabussi suistui noin 300 metrin syvyyteen rinteeseen Boliviassa, kertovat viranomaiset. Onnettomuus tapahtui maanantaina aamulla Morochatan alueella, joka sijaitsee maan keskiosissa.

Paikallisen viranomaisen mukaan kyseessä oli vakava onnettomuus, sillä bussissa oli useita matkustajia ja tapahtumapaikka on vaikeasti saavutettavissa. Pelastustyöt ovat olleet haastavia alueen vaikeakulkuisuuden vuoksi.

Boliviassa kuolee viranomaisten mukaan vuosittain noin 1 400 ihmistä liikenneonnettomuuksissa. Maassa on hieman yli 12 miljoonaa asukasta.

Viranomaiset tutkivat nyt onnettomuuden syytä, mutta alustavien tietojen mukaan mahdollisia syitä voivat olla tien huono kunto tai kuljettajan menettämä ajoneuvon hallinta.

Hirmumyrsky Melissa iski Jamaikalle – voimakkain 174 vuoteen

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Erittäin voimakas hirmumyrsky Melissa on iskenyt Jamaikalle valtavalla voimalla. Hengenvaaraa aiheuttavat tuulet ja tulvat piinaavat parhaillaan Karibian saarta, jossa jopa 1,5 miljoonaa ihmistä on suoraan myrskyn armoilla.

Melissa saavutti viidennen luokan, eli korkeimman mahdollisen voimakkuuden, saapuessaan Jamaikan mantereelle kello 18.00 paikallista aikaa, kertoo Yhdysvaltain National Hurricane Center (NHC) Miamista. Kyseessä on voimakkain myrsky, joka on iskenyt Jamaikalle 174 vuoteen.

Tuulen nopeudet ylittivät 80 metriä sekunnissa, kun Melissa iski maihin. Myrsky on samalla vuoden 2025 voimakkain hirmumyrsky koko maailmassa.

– Olemme hyvin huolissamme. ”Maailman voimakkain myrsky” iskee tähän pieneen pisteeseen kartalla, sanoi paikallinen yrittäjä Steve Dunn ennen myrskyn saapumista.

Vahingot voivat olla mittavat

Melissa on liikkunut hitaasti Karibialla viime päivinä, ja sitä kuvataan jopa voimakkaammaksi kuin hirmumyrsky Katrina, joka 20 vuotta sitten aiheutti tuhoa Yhdysvalloissa, surmaten yli 1 800 ihmistä.

Jamaikalla koulut ja lentokentät on suljettu, kattoja vahvistettu ja hätäsuojat otettu käyttöön.

– Hallitus on tehnyt kaiken mahdollisen valmistautuakseen myrskyyn, jollaisen kaltaista emme ole koskaan kokeneet, sanoi tiedotusministeri Dana Morris Dixon BBC:n Newshour-ohjelmassa.

Hänen mukaansa maa on jo valmiiksi hyvin vettynyt runsassateisen lokakuun vuoksi.
– Kun saamme vielä lisää vettä, seurauksena on laajoja tulvia ja maanvyörymiä erityisesti vuoristoalueilla, hän varoitti.

Pakollisia evakuointeja

Kansainvälinen Punainen Risti ja Punainen Puolikuu (IFRC) varoittavat myrskyn ”valtavasta vaikutuksesta”.
– Humanitaarinen uhka on vakava ja välitön, sanoo IFRC:n Karibian alueen päällikkö Necephor Mghendi, jonka mukaan 1,5 miljoonaa ihmistä saattaa joutua myrskyn vaikutusalueelle – mahdollisesti jopa enemmän.

Jamaikan pääministeri Andrew Holness kertoi CNN:lle, että erityisesti saaren länsiosat tulevat kärsimään pahiten.
– En usko, että alueella on minkäänlaista infrastruktuuria, joka kestäisi viidennen luokan myrskyn, hän sanoi.

Laajoille alueille on annettu pakolliset evakuointimääräykset, mutta kaikki eivät aio noudattaa niitä.

Myrsky Melissan odotetaan jatkavan kulkuaan länteen päin seuraavien päivien aikana, tuoden mukanaan edelleen hengenvaarallisia tuulia ja rankkasateita.

Ruotsi avaa nuorisovankilat 13-vuotiaille ensi kesänä

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 27.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Ruotsi avaa nuorisovankilat 13-vuotiaille ensi kesänä – rikosoikeudellinen vastuuikä laskee 15:stä 13 vuoteen

Ruotsi valmistautuu ottamaan käyttöön nuorisovankilat myös 13- ja 14-vuotiaille, jotka tuomitaan vakavista rikoksista heinäkuun 1. päivän jälkeen. Rikosseuraamuslaitos (Kriminalvården) on jo aiemmin suunnitellut erityisiä yksiköitä 15–17-vuotiaille, mutta hallitus on nyt antanut tehtäväksi perustaa erilliset, nuoremmille lapsille tarkoitetut osastot.

Erityisyksiköiden on määrä olla valmiina ensi kesään mennessä. Lainsäädäntöehdotuksen mukaan rikosoikeudellinen vastuuikä lasketaan 15 vuodesta 13 vuoteen niissä tapauksissa, joissa nuori tekee erittäin vakavan rikoksen. Muutos astuisi voimaan 1. heinäkuuta.

Oikeusministeri Gunnar Strömmerin (Moderaatit) mukaan Rikosseuraamuslaitos valmistautuu aluksi tarjoamaan 100–150 paikkaa 13–17-vuotiaille eri puolilla maata sijaitsevissa laitoksissa.

– Rakennamme parhaillaan koulutoimintaa ja erilaisia hoitomuotoja näihin yksiköihin, Strömmer kertoo.

Uuden lain on tarkoitus olla voimassa vähintään viiden vuoden ajan.

– Näen tämän keinona antaa muulle yhteiskunnalle mahdollisuuden ottaa tilanne kiinni, Strömmer sanoo.

Ministerin mukaan, jotta 13- ja 14-vuotiaiden tekemät vakavat rikokset voitaisiin ehkäistä, sosiaalipalveluiden, koulujen, poliisin sekä lasten ja nuorten psykiatrian on toimittava tulevaisuudessa aivan uudella tavalla ja entistä tiiviimmässä yhteistyössä.