Mainos:

Teinipoika kiristi naapuriltaan lähes 30 000 euroa – Lue koko tapahtumaketju

Julkaistu 13.5.2020 – Kirjoittaja Toimitus
Helsingin poliisi epäilee 16-vuotiaan pojan huijanneen ja kiristäneen naapuriltaan yli 28 000 euroa kuluvan vuoden helmi-maaliskuun aikana. Tapausta tutkii Helsingin poliisin nuorisoryhmä ja rikosnimike on törkeä kiristys. Asianomistaja on nelikymppinen helsinkiläismies. Tarina on kuin kotimaisesta lähiösarjasta...

Tapauksen esitutkinta on poliisin mukaan loppusuoralla ja esitutkinnan perusteella poliisi epäilee, että tapahtumien edenneen seuraavasti:

Aseelta näyttävä esine taloyhtiön pihavarastossa ja känninen "snagarireissu"

Asianomistaja löysi taloyhtiön pihavarastosta keväällä 2019 aseen näköisen esineen, jonka hän toimitti poliisille. Kyseessä ei kuitenkaan ollut toimiva ase.

Lähes vuotta myöhemmin, alkuvuodesta 2020 asianomistaja tapasi nakkikioskilla joukon poikia, joiden kanssa hän puhui jostakin. Hän ei kuitenkaan humalatilastaan johtuen muista, mistä hän oli poikien kanssa keskustellut. Yksi nakkikioskilla olleista pojista oli miehen naapuri.

Miltei heti nakkikioskin tapahtumien jälkeen mies kuuli, oman kertomansa mukaan, kuinka naapurin pojan parvekkeella keskusteltiin ”aseesta”, jonka mies oli aiemmin löytänyt ja kuinka mies oli vienyt sen poliisille. Lisäksi mies kuuli, että jos pitää paikkansa, että mies vei ”aseen” poliisille, häneltä lähtisi henki.

Mainos:

Mies pyytää naapurin pojalta apua

Mies päätti mennä käymään naapurinsa luona sopiakseen asian. Ovelle oli tullut nakkikioskilla ollut poika. Miehen mukaan poika oli vaikuttanut ensin hämmästyneeltä, mutta lupasi sitten ”kysellä tyypeiltä”, keiden kanssa mies oli puhunut nakkikioskilla ”aseesta”. Poika otti mieheen yhteyttä tekstiviestitse ja kertoi, että jos ”jengirikolliset” saisivat sekä pojalta että mieheltä 200 euroa, asia olisi sovittu. Mies lupautui maksamaan sekä oman että pojan osuuden eli yhteensä 400 euroa.

Mies ajatteli pitkään, että hänen lisäksi myös poikaa uhkaillaan ja kiristetään. Kaikki yhteydenpito ”kiristäjien” kanssa tapahtui kuitenkin aina pojan kautta, eikä miestä koskaan uhattu suoraan, joten mies oli täysin teinipojan tarjoamien tietojen varassa.

Pojan ja miehen välinen viestittely jatkui yli kuukauden ajan. Poika väitti, että heiltä vaaditaan aina vain lisää rahaa. Mies toimitti pojalle useissa erissä yli 28 000 euroa. Hän jätti rahat erilaisiin piilopaikkoihin, esimerkiksi taloyhtiön rappukäytävään, parkkihallin rappujen alle tai puukasojen rakoihin.

Mies koki lopulta tilanteen niin uhkaavana, että muutti hotelliin ja ilmoitti asiasta poliisille. Poliisi otti kiinni ja pidätti 16-vuotiaan pojan.

Villi tarina kuulusteltiin puhki...

Poika kertoi ensin kuulusteluissa erilaisia sepitettyjä tarinoita häntä ja naapureita uhkaavista henkilöistä. Pojan kertoman mukaan hänelle oli tullut useamman kerran lappu postiluukusta, jossa vaadittiin aina lisää rahaa. Lisäksi hänet olisi otettu jonkun auton kyytiin, jossa oli miehiä kommandopipot päässä. Rahaa hän oli saanut oman osuutensa maksamiseen nettipelivoitoilla.

Tarina ei kuulostanut uskottavalta ja pojan puhelimesta löytyi laite-etsinnässä video, jossa hän heittelee iloiten sohvalla istuen seteleitä ilmaan. Lopulta hän kuitenkin myönsi, että oli keksinyt koko uhkailutarinan ja käyttänyt naapurilta saamansa rahat itse.

Teinipojan leveää elämää - Hävisi nettipeleihin ainakin kymppitonnin

Poika käytti mieheltä saamansa rahat vaatteisiin, taksilla ajeluun, nettipelaamiseen ja erilaisiin muihin hyödykkeisiin. Poliisi suoritti hänen asunnolle kotietsinnän, jonka yhteydessä takavarikoitiin vaatteita, kenkiä, vöitä, laukku, peliohjain ja noin viisi euroa rahaa. Lisäksi asunnosta löytyi muutama gramma marihuanaa.

Poliisi on selvittänyt, että poika talletti helmi-maaliskuun aikana pelitililleen noin 20 000 euroa ja sieltä oli nostettu noin 10 000 euroa. Takavarikossa ei ole muuta rahaa kuin asunnosta löydetyt noin viisi euroa, koska poika oli ehtinyt kuluttaa kaikki saamansa rahat.

Lähde: Poliisi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Oikein järjen riemuvoitto
Oikein järjen riemuvoitto
6 years ago

Täytyy olla vähän naivi jos suostuu kiristykseen siitä että on toiminut lain mukaan. Näitä jutuja ihmettelen usein että miksi se kynnys mennä sinne poliisiasemalle on niin suuri sitten toisella kerralla. No, näitä sattuu. Ikävä kyllä kyseinen mies tuskin koskaan näkee rahojaan. Tuollaiset kun eivät tapaa käydä töissä, ne kun on niin idearikkaita rahatulojen suhteen ettei niiden tarvi.

Lee Andersson
Lee Andersson
6 years ago

Siellä rahat aina häviät nopeammin, nopeampipistekom.

Ei järki päätä poltellut teinilläkään kun hakkasi rahat nettikasinon ja huumeisiin.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.