Teinipoika kiristi naapuriltaan lähes 30 000 euroa – Lue koko tapahtumaketju

Julkaistu 13.5.2020 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Helsingin poliisi epäilee 16-vuotiaan pojan huijanneen ja kiristäneen naapuriltaan yli 28 000 euroa kuluvan vuoden helmi-maaliskuun aikana. Tapausta tutkii Helsingin poliisin nuorisoryhmä ja rikosnimike on törkeä kiristys. Asianomistaja on nelikymppinen helsinkiläismies. Tarina on kuin kotimaisesta lähiösarjasta...

Tapauksen esitutkinta on poliisin mukaan loppusuoralla ja esitutkinnan perusteella poliisi epäilee, että tapahtumien edenneen seuraavasti:

Aseelta näyttävä esine taloyhtiön pihavarastossa ja känninen "snagarireissu"

Asianomistaja löysi taloyhtiön pihavarastosta keväällä 2019 aseen näköisen esineen, jonka hän toimitti poliisille. Kyseessä ei kuitenkaan ollut toimiva ase.

Lähes vuotta myöhemmin, alkuvuodesta 2020 asianomistaja tapasi nakkikioskilla joukon poikia, joiden kanssa hän puhui jostakin. Hän ei kuitenkaan humalatilastaan johtuen muista, mistä hän oli poikien kanssa keskustellut. Yksi nakkikioskilla olleista pojista oli miehen naapuri.

Miltei heti nakkikioskin tapahtumien jälkeen mies kuuli, oman kertomansa mukaan, kuinka naapurin pojan parvekkeella keskusteltiin ”aseesta”, jonka mies oli aiemmin löytänyt ja kuinka mies oli vienyt sen poliisille. Lisäksi mies kuuli, että jos pitää paikkansa, että mies vei ”aseen” poliisille, häneltä lähtisi henki.

Mies pyytää naapurin pojalta apua

Mies päätti mennä käymään naapurinsa luona sopiakseen asian. Ovelle oli tullut nakkikioskilla ollut poika. Miehen mukaan poika oli vaikuttanut ensin hämmästyneeltä, mutta lupasi sitten ”kysellä tyypeiltä”, keiden kanssa mies oli puhunut nakkikioskilla ”aseesta”. Poika otti mieheen yhteyttä tekstiviestitse ja kertoi, että jos ”jengirikolliset” saisivat sekä pojalta että mieheltä 200 euroa, asia olisi sovittu. Mies lupautui maksamaan sekä oman että pojan osuuden eli yhteensä 400 euroa.

Mies ajatteli pitkään, että hänen lisäksi myös poikaa uhkaillaan ja kiristetään. Kaikki yhteydenpito ”kiristäjien” kanssa tapahtui kuitenkin aina pojan kautta, eikä miestä koskaan uhattu suoraan, joten mies oli täysin teinipojan tarjoamien tietojen varassa.

Pojan ja miehen välinen viestittely jatkui yli kuukauden ajan. Poika väitti, että heiltä vaaditaan aina vain lisää rahaa. Mies toimitti pojalle useissa erissä yli 28 000 euroa. Hän jätti rahat erilaisiin piilopaikkoihin, esimerkiksi taloyhtiön rappukäytävään, parkkihallin rappujen alle tai puukasojen rakoihin.

Mies koki lopulta tilanteen niin uhkaavana, että muutti hotelliin ja ilmoitti asiasta poliisille. Poliisi otti kiinni ja pidätti 16-vuotiaan pojan.

Villi tarina kuulusteltiin puhki...

Poika kertoi ensin kuulusteluissa erilaisia sepitettyjä tarinoita häntä ja naapureita uhkaavista henkilöistä. Pojan kertoman mukaan hänelle oli tullut useamman kerran lappu postiluukusta, jossa vaadittiin aina lisää rahaa. Lisäksi hänet olisi otettu jonkun auton kyytiin, jossa oli miehiä kommandopipot päässä. Rahaa hän oli saanut oman osuutensa maksamiseen nettipelivoitoilla.

Tarina ei kuulostanut uskottavalta ja pojan puhelimesta löytyi laite-etsinnässä video, jossa hän heittelee iloiten sohvalla istuen seteleitä ilmaan. Lopulta hän kuitenkin myönsi, että oli keksinyt koko uhkailutarinan ja käyttänyt naapurilta saamansa rahat itse.

Teinipojan leveää elämää - Hävisi nettipeleihin ainakin kymppitonnin

Poika käytti mieheltä saamansa rahat vaatteisiin, taksilla ajeluun, nettipelaamiseen ja erilaisiin muihin hyödykkeisiin. Poliisi suoritti hänen asunnolle kotietsinnän, jonka yhteydessä takavarikoitiin vaatteita, kenkiä, vöitä, laukku, peliohjain ja noin viisi euroa rahaa. Lisäksi asunnosta löytyi muutama gramma marihuanaa.

Poliisi on selvittänyt, että poika talletti helmi-maaliskuun aikana pelitililleen noin 20 000 euroa ja sieltä oli nostettu noin 10 000 euroa. Takavarikossa ei ole muuta rahaa kuin asunnosta löydetyt noin viisi euroa, koska poika oli ehtinyt kuluttaa kaikki saamansa rahat.

Lähde: Poliisi

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu eilen 12:44 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Ulosottovelallisten määrä ennätystasolla Suomessa – uusi ennätys voi rikkoutua jo tänä vuonna

Julkaistu 25.6.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuva velkaantumista ja tyhjää lompakkoa käsittelevään uutiseen.
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useamman suomalaisen velat päätyvät viranomaisperintään. Ulosottolaitoksen mukaan viime vuonna rikottiin jo historiallinen raja, kun velallisia oli ensimmäistä kertaa yli 600 000. Tämän vuoden kehitys näyttää siltä, että määrä voi nousta vieläkin korkeammaksi.

Taustalla on usean tekijän summa. Pitkään jatkunut nollakorkojen aika, maksuvapaiden kuukausien käyttö ja sittemmin nousseet korot ovat kiristäneet kotitalouksien taloutta. Kun samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt ja yleinen taloustilanne on pysynyt vaikeana, monen maksukyky on heikentynyt.

Länsi-Suomen alueella työskentelevä kihlakunnanvouti Barbara Heinonen arvioi Ylelle, että velkaongelmat näkyvät ulosotossa usein viiveellä. Ennen kuin velka voidaan periä ulosoton kautta, velkojan on käytävä läpi oikeudellinen prosessi. Siksi tämän hetken luvut kertovat osin jo pidempään kyteneistä maksuvaikeuksista.

Yleisin ulosoton keino on edelleen palkan tai eläkkeen ulosmittaus. Viime vuonna nähtiin kuitenkin myös poikkeuksellisen paljon asuntojen ja kiinteistöjen myyntejä, mikä kertoo ongelmien vakavuudesta osalla velallisista.

Velasta voi silti päästä eroon

Tilastoissa on myös valoisampi puoli. Viime vuonna 38 prosenttia ulosoton velallisista sai velkansa maksettua pois. Keskimääräinen ulosottovelka on noin 28 000 euroa, mutta yksittäisten ihmisten tilanteet vaihtelevat suuresti.

Heinosen mukaan velkaantuminen ei koske vain yhtä ihmisryhmää. Ulosottoon voi päätyä esimerkiksi työttömyyden, avioeron, sairastumisen tai yritystoiminnan vaikeuksien vuoksi. Olennaista on hakea apua ajoissa eikä jäädä yksin ongelman kanssa.

Erityisesti nuoria varoitetaan pikavippien ja kalliiden kulutusluottojen seurauksista. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myöhemmin esimerkiksi opintolainan, vakuutuksen tai puhelinliittymän saamista.

Ulosottolaitoksen viesti on selvä: velkoja ei kannata piilotella. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää ratkaisu.

Lähteet: The Nordic Times / Yle