Teinipoika kiristi naapuriltaan lähes 30 000 euroa – Lue koko tapahtumaketju

Julkaistu 13.5.2020 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Helsingin poliisi epäilee 16-vuotiaan pojan huijanneen ja kiristäneen naapuriltaan yli 28 000 euroa kuluvan vuoden helmi-maaliskuun aikana. Tapausta tutkii Helsingin poliisin nuorisoryhmä ja rikosnimike on törkeä kiristys. Asianomistaja on nelikymppinen helsinkiläismies. Tarina on kuin kotimaisesta lähiösarjasta...

Tapauksen esitutkinta on poliisin mukaan loppusuoralla ja esitutkinnan perusteella poliisi epäilee, että tapahtumien edenneen seuraavasti:

Aseelta näyttävä esine taloyhtiön pihavarastossa ja känninen "snagarireissu"

Asianomistaja löysi taloyhtiön pihavarastosta keväällä 2019 aseen näköisen esineen, jonka hän toimitti poliisille. Kyseessä ei kuitenkaan ollut toimiva ase.

Lähes vuotta myöhemmin, alkuvuodesta 2020 asianomistaja tapasi nakkikioskilla joukon poikia, joiden kanssa hän puhui jostakin. Hän ei kuitenkaan humalatilastaan johtuen muista, mistä hän oli poikien kanssa keskustellut. Yksi nakkikioskilla olleista pojista oli miehen naapuri.

Miltei heti nakkikioskin tapahtumien jälkeen mies kuuli, oman kertomansa mukaan, kuinka naapurin pojan parvekkeella keskusteltiin ”aseesta”, jonka mies oli aiemmin löytänyt ja kuinka mies oli vienyt sen poliisille. Lisäksi mies kuuli, että jos pitää paikkansa, että mies vei ”aseen” poliisille, häneltä lähtisi henki.

Mies pyytää naapurin pojalta apua

Mies päätti mennä käymään naapurinsa luona sopiakseen asian. Ovelle oli tullut nakkikioskilla ollut poika. Miehen mukaan poika oli vaikuttanut ensin hämmästyneeltä, mutta lupasi sitten ”kysellä tyypeiltä”, keiden kanssa mies oli puhunut nakkikioskilla ”aseesta”. Poika otti mieheen yhteyttä tekstiviestitse ja kertoi, että jos ”jengirikolliset” saisivat sekä pojalta että mieheltä 200 euroa, asia olisi sovittu. Mies lupautui maksamaan sekä oman että pojan osuuden eli yhteensä 400 euroa.

Mies ajatteli pitkään, että hänen lisäksi myös poikaa uhkaillaan ja kiristetään. Kaikki yhteydenpito ”kiristäjien” kanssa tapahtui kuitenkin aina pojan kautta, eikä miestä koskaan uhattu suoraan, joten mies oli täysin teinipojan tarjoamien tietojen varassa.

Pojan ja miehen välinen viestittely jatkui yli kuukauden ajan. Poika väitti, että heiltä vaaditaan aina vain lisää rahaa. Mies toimitti pojalle useissa erissä yli 28 000 euroa. Hän jätti rahat erilaisiin piilopaikkoihin, esimerkiksi taloyhtiön rappukäytävään, parkkihallin rappujen alle tai puukasojen rakoihin.

Mies koki lopulta tilanteen niin uhkaavana, että muutti hotelliin ja ilmoitti asiasta poliisille. Poliisi otti kiinni ja pidätti 16-vuotiaan pojan.

Villi tarina kuulusteltiin puhki...

Poika kertoi ensin kuulusteluissa erilaisia sepitettyjä tarinoita häntä ja naapureita uhkaavista henkilöistä. Pojan kertoman mukaan hänelle oli tullut useamman kerran lappu postiluukusta, jossa vaadittiin aina lisää rahaa. Lisäksi hänet olisi otettu jonkun auton kyytiin, jossa oli miehiä kommandopipot päässä. Rahaa hän oli saanut oman osuutensa maksamiseen nettipelivoitoilla.

Tarina ei kuulostanut uskottavalta ja pojan puhelimesta löytyi laite-etsinnässä video, jossa hän heittelee iloiten sohvalla istuen seteleitä ilmaan. Lopulta hän kuitenkin myönsi, että oli keksinyt koko uhkailutarinan ja käyttänyt naapurilta saamansa rahat itse.

Teinipojan leveää elämää - Hävisi nettipeleihin ainakin kymppitonnin

Poika käytti mieheltä saamansa rahat vaatteisiin, taksilla ajeluun, nettipelaamiseen ja erilaisiin muihin hyödykkeisiin. Poliisi suoritti hänen asunnolle kotietsinnän, jonka yhteydessä takavarikoitiin vaatteita, kenkiä, vöitä, laukku, peliohjain ja noin viisi euroa rahaa. Lisäksi asunnosta löytyi muutama gramma marihuanaa.

Poliisi on selvittänyt, että poika talletti helmi-maaliskuun aikana pelitililleen noin 20 000 euroa ja sieltä oli nostettu noin 10 000 euroa. Takavarikossa ei ole muuta rahaa kuin asunnosta löydetyt noin viisi euroa, koska poika oli ehtinyt kuluttaa kaikki saamansa rahat.

Lähde: Poliisi

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.