Täysjyvä, kokojyvä vai kuitu? Tutkimus osoittaa, että täysjyvä hämmentää suomalaisia

Julkaistu 19.1.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Suomalaisilla on ristiriitaista tietoa täysjyvästä, sen lähteistä ja terveysvaikutuksista.

Lähes puolet (49 %) suomalaisista uskoo syövänsä tarpeeksi täysjyvää, vaikka jopa 85 prosenttia ei tiedä, kuinka paljon sitä tulisi saada päivittäin. Enemmistö (73 %) kokee täysjyvän syömisen tärkeäksi, mutta meitä hämmentää etenkin se, mistä täysjyvää voi saada ja mitä hyötyä siitä on.

Nämä tiedot selviävät Nestlén aamiaismurojen valmistajan Cereal Partners Worldwiden (CPW) teettämästä maailmanlaajuisesta kyselytutkimuksesta*. Sen mukaan yli puolet suomalaisista tietää täysjyvän sisältävän runsaasti kuitua (55 %) ja olevan hyväksi ruuansulatukselle.

Täysjyvä, kuitu ja kokojyvä eivät ole samoja asioita

Osalla suomalaisista on virheellistä tietoa täysjyvän lähteistä. Lähes joka kymmenes (9 %) olettaa, että täysjyvää saa banaaneista. Sitä arvellaan saatavan myös valkoisesta leivästä (12 %), siemenistä (13 %) tai pähkinöistä (9%).

– Etenkin kuitu ja täysjyvä sekoitetaan helposti. Täysjyvätuotteista saa toki tyypillisesti runsaasti ravintokuitua, mutta myös muita tärkeitä ravintoaineita, kuten vitamiineja ja kivennäisaineita sekä fenolisia yhdisteitä, jotka toimivat elimistössä antioksidantteina. Täysjyvän vähäinen kulutus on kuitenkin maailmanlaajuinen ongelma, Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm kertoo.

Myös kokojyvä ajatellaan usein täysjyvän synonyymina, vaikka kyse on eri asiasta: Kokojyvätuotteissa kokonaisia jyviä käytetään usein koristeina tai maun tai rakenteen vuoksi. Itse tuote voi olla leivottu esimerkiksi valkoiseen jauhoon, jolloin jyvien osuus ei ole kovin korkea.

Tietoa ja suosituksia kaivataan

Tiedonpuute täysjyvän terveyshyödyistä (40 %) ja lähteistä (26 %) näyttävät olevan merkittävimmätsyyt siihen, miksi suomalaiset eivät syö riittävästi täysjyvää.

– Kyselytutkimus osoittaa hyvin, että suomalaiset tarvitsevat lisää tietoa täysjyvästä ja sen saannista. Me Nestléllä olemme viimeisen kymmenen vuoden ajan kehittäneet aktiivisesti muun muassa aamiaismuroja: Olemme jatkuvasti lisänneet täysjyvän määrää näissä tuotteissa. Nestlén tavoitteena on vähentää tuotteistamme maailmanlaajuisesti 5 prosenttia sokeria, 10 prosenttia suolaa ja 10 prosenttia kovaa rasvaa vuoteen 2020 mennessä, Nestlén johtava elintarvikelainsäädännön asiantuntija Ulla Luhtasela kertoo.

Mikä täysjyvä?

  • Täysjyvä merkitsee kaikkia jyvän osia. Toisin kuin viljajalosteissa, kaikki kolme osaa on säilytetty.
  • Täysjyväviljavalmisteissa on vähemmän energiaa kuin valkoisesta viljasta valmistetuissa elintarvikkeissa.
  • Täysjyväviljavalmisteet sisältävät runsaasti kuitua, ja täysjyväviljan ravintoainetiheys on suurempi kuin valkoisen viljan.
  • Viljavalmisteiden suositeltava päivittäinen käyttömäärä on noin 6 annosta naisille ja noin 9 annosta miehille. Vähintään puolet käytetystä määrästä tulisi olla täysjyväviljaa.
  • Annos tarkoittaa 1 desilitraa keitettyä täysjyväpastaa, -ohraa tai -riisiä tai muuta täysjyvälisäkettä tai yhtä leipäviipaletta. Esimerkiksi lauta­sellinen puuroa vastaa kahta annosta.

Lähteet: Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja M. Fogelholm: Täysjyvävilja – vahva terveysnäyttö

4 vinkkiä: näin lisäät täysjyvän määrää ruokavalioosi

  1. Vaihda valkoinen leipä, riisi tai pasta täysjyväisiin vaihtoehtoihin.
  2. Lisää lounaaseen tai illalliseen annos täysjyvää täysjyväleivän, -pastan tai -riisin muodossa.
  3. Vaihda murot täysjyvää sisältäviin muroihin.
  4. Ole tarkka termeissä: suosi tuotteita, joiden pakkausmerkinnöissä mainitaan nimenomaan täysjyvä.

Lähde ja kuva: Suomen Nestlé

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.