Taponen ja Huhtela olivat esimiesten puhuttelussa twiittailustaan – Poliisi uusii some-linjaustaan

Julkaistu 14.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Poliisiammattikorkeakoulun ylikomisario Jari Taponen sekä Helsingin poliisin johtokeskuksen johtaja Jussi Huhtela ovat aiheuttaneet kuohuntaa somessa etenkin maahanmuuttokriittisissä piireissä.

Näiden kahden some-kohun keskelle joutuneen poliisivirkamiehen esimiehet ovat keskustelleet jupakasta kaksikon kanssa. He joutuivat viime viikolla kovan ryöpytyksen kohteeksi maahanmuuttoa koskeneiden twiittiensä takia. Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapion mukaan tapaukset johtavat poliisin some-linjausten uudelleentarkasteluun, uutisoi Uusi Suomi.

Turun puukkoiskun jälkeen pääasiassa perussuomalaisten riveistä on vaadittu turvapaikanhakijoita pois Suomen peruskouluista. Mediatiedon mukaan Turun epäilty opiskeli turkulaisessa peruskoulussa. Some-myrsky nousi, kun Taponen linjasi, että aikuisten turvapaikanhakijoiden koulunkäyntiä tulisi päinvastoin tukea. Myöhemmin hän tokaisi vastauksena eräälle twiittaajalle, että ”hyvää oppi tekee terroristillekin”. Kyseinen twiitti vaikutti kauhistuttavan monia ja sitä tulkittiin värikkäästi.

Huhtelan tapausta voi pitää poliittisempana. Hän jakoi somessa vihreän kansanedustajan Antero Vartian päivityksen, joka puolsi maahanmuuttoa huoltosuhteen kohentajana ja vaihtoehtona leikkauksille. Huhtela ilmoitti mielipiteenään, että ”Rajut leikkaukset näkyisivät kasvavana turvattomuutena jota en halua. Rajat kiinni tarkoittaa oikeasti hanat kiinni”.

Hallituspuolue keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä on ollut kaksikon Twitter-viesteistä yhteydessä Suomen poliisijohtoon ja myös poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaiseen. Kärnä, joka toimii poliisiasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtajana, tuomitsee voimakkaasti yksittäisten poliisien kannanotot, jotka molemmat liittyivät turvapaikka- tai maahanmuuttopolitiikkaan.

Kärnä kertoo pyytäneensä poliisijohdolta selvitystä poliisien Twitter-viesteistä ja saanutkin selvityksen toisesta tapauksesta.

– Olen ymmärtänyt, että heidän kanssaan ovat myös esimiehet keskustelleet, Kärnä kertoo.

– Siinä vaiheessa, kun jaetaan vihreiden poliitikkojen kirjoituksia ja ollaan sitä mieltä, että tämä on hyvä linja, niin se ei missään tapauksessa kuulu asialliseen poliisitoimintaan, vaan poliisin kuuluu olla puolueeton. Poliisitoiminta ei voi sisältää politiikkaa silloin kuin töitä tehdään, Kärnä linjaa.

Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg vahvistaa puhuneensa Jari Taposen kanssa tapauksesta, mutta kieltää, että olisi silti millään tavalla puuttunut asiaan. Taponen on aloittanut tehtävässään vasta 1. syyskuuta, ja Himbergin mukaan keskustelussa oli pikemminkin kyse uudesta työsuhteesta.

Himbergin mielestä hänen ei ole syytä kieltää omia alaisiaan jakamasta poliitikkojen kirjoituksia, mutta hän myöntää, että asia on herkkä ja sitä on syytä pohtia omassa toiminnassa. Himberg huomauttaa, että asiayhteydellä on näissä suuri merkitys.

Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio vahvistaa käyneensä rakentavan keskustelun Jussi Huhtelan kanssa tämän twiittien johdosta. Aapion mukaan kyse oli keskustelusta, ei puhuttelusta tai nuhtelusta. Aapio muistuttaa, että poliisilta on toivottu persoonallista läsnäoloa somessa ja keskusteluissa ja Huhtelan toiminnassa on ollut paljon positiivistakin.

–Lähden siitä, että henkilö ei ole tarkoittanut sillä mitään politiikkaa, mutta tässä on tämä vaara, että aina tulkitaan asioita eri näkökulmista, Aapio sanoo viitaten Huhtelan jakamaan vihreän poliitikon linkkiin.

Huhtelalle ei kuitenkaan koidu asiasta mitään seurauksia.

–Olemme käyneet rakentavan keskustelun ja tässä vaiheessa se riittää, Aapio kertoo.

Aapio paljastaa, että poliisin some-linjauksia käydään nyt tarkemmin läpi ja pohditaan, pitäisikö toimintaa keskittää enemmän yksityisille some-tileille. Myös artikkelinjakamiskäytäntöjä mietitään. Aapio uskoo, että jatkossa poliisin jakamat poliittiset artikkelit ovat harvinaisuus virkatileillä. Kehitteillä on myös uudenlaisia käytäntöjä siitä, että jatkossa vastuuta some-toiminnasta jaetaan.

Poliisihallituksen viestintäpäällikkö Marko Luotonen kertoo, että poliisin on oltava läsnä sosiaalisessa mediassa, mikä tarkoittaa, että joskus myös epäonnistutaan. Hän ei ota tarkemmin kantaa kyseisiin tapauksiin vedoten siihen, että se on esimiesten tehtävä. Hän kertaa, että poliisin some-säännöt ovat parhaillaan työn alla. Valmisteilla on myös some-verkkokurssi. Luotosen mukaan jupakasta on kuitenkin keskusteltu myös Poliisihallituksessa.

–En ole kokenut tätä mitenkään niin, että olisi lähdetty siitä kärjestä, että moititaan jotenkin väärin tehdystä asiasta, vaan pikemminkin käyty keskustelua yleisellä tasolla, hän sanoo.

Luotonen kertoo, että poliiseille on tullut virkamiesoikeudellisia seuraamuksia some-toiminnasta kymmenkunta kertaa viimeisen muutaman vuoden aikana ja suurin osa on yksityisistä profiileista.

-Tapaukset on käyty esimiesten kanssa läpi ja siinä suhteessa esimiestyö toimii. Kyseessä ovat olleet lähinnä huomautukset. Luotonen kertoo ja huomauttaa, että poliisillakin on sananvapaus, mutta virantoimituksessa velvollisuudet on pidettävä mielessä.

–Virkaprofiilissa on syytä pidättäytyä tietysti poliittisista kannanotoista, koska se on viranomaistoimintaa, Luotonen kiteyttää.

Kansanedustaja Kärnä tullee sanojensa mukaan palaamaan asiaan vielä poliisiasiain neuvottelukunnan kokouksessa lokakuussa. Etenkin ylikomisario Taposen terroristimaininta ihmetyttää kansanedustaja Kärnää.

– Se oli erittäin harkitsematon tviitti. Hän ei ymmärtänyt, minkälaisen paniikin sai sillä kansalaisissa aikaiseksi. Kyllä ainakin oma kantani on se, että Isisin vierastaistelijoita ei suomalaiseen peruskouluun laiteta vaan heidän paikkansa on jossakin aivan muualla, Kärnä paaluttaa.

– Silloin viranomaisten täytyy katsoa, onko toimittu oikein vai väärin, jos tällainen reaktio syntyy.

Jo ennen viikonlopun Tapos-kohua oli Kärnä puuttunut ylikomisario Huhtelan twiittiin. Hän kysyi poliisilta, twiittaako tämä virantoimituksessa, ja ilmoitti tällöinkin vievänsä asian poliisiasiain neuvottelukuntaan.

– Minun mielestäni on äärettömän tärkeää, että meillä on sellainen poliisi, joka ei lähde omia poliittisia mielipiteitään tuomaan julki ainakaan poliisin virallisten virkatilien kautta, Kärnä perustelee toimintaansa Uudelle Suomelle.

Lähde: US

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Julkaistu tänään 11:39 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.