Mainos:

Taponen ja Huhtela olivat esimiesten puhuttelussa twiittailustaan – Poliisi uusii some-linjaustaan

Julkaistu 14.9.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Poliisiammattikorkeakoulun ylikomisario Jari Taponen sekä Helsingin poliisin johtokeskuksen johtaja Jussi Huhtela ovat aiheuttaneet kuohuntaa somessa etenkin maahanmuuttokriittisissä piireissä.

Näiden kahden some-kohun keskelle joutuneen poliisivirkamiehen esimiehet ovat keskustelleet jupakasta kaksikon kanssa. He joutuivat viime viikolla kovan ryöpytyksen kohteeksi maahanmuuttoa koskeneiden twiittiensä takia. Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapion mukaan tapaukset johtavat poliisin some-linjausten uudelleentarkasteluun, uutisoi Uusi Suomi.

Turun puukkoiskun jälkeen pääasiassa perussuomalaisten riveistä on vaadittu turvapaikanhakijoita pois Suomen peruskouluista. Mediatiedon mukaan Turun epäilty opiskeli turkulaisessa peruskoulussa. Some-myrsky nousi, kun Taponen linjasi, että aikuisten turvapaikanhakijoiden koulunkäyntiä tulisi päinvastoin tukea. Myöhemmin hän tokaisi vastauksena eräälle twiittaajalle, että ”hyvää oppi tekee terroristillekin”. Kyseinen twiitti vaikutti kauhistuttavan monia ja sitä tulkittiin värikkäästi.

Huhtelan tapausta voi pitää poliittisempana. Hän jakoi somessa vihreän kansanedustajan Antero Vartian päivityksen, joka puolsi maahanmuuttoa huoltosuhteen kohentajana ja vaihtoehtona leikkauksille. Huhtela ilmoitti mielipiteenään, että ”Rajut leikkaukset näkyisivät kasvavana turvattomuutena jota en halua. Rajat kiinni tarkoittaa oikeasti hanat kiinni”.

Mainos:

Hallituspuolue keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä on ollut kaksikon Twitter-viesteistä yhteydessä Suomen poliisijohtoon ja myös poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaiseen. Kärnä, joka toimii poliisiasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtajana, tuomitsee voimakkaasti yksittäisten poliisien kannanotot, jotka molemmat liittyivät turvapaikka- tai maahanmuuttopolitiikkaan.

Kärnä kertoo pyytäneensä poliisijohdolta selvitystä poliisien Twitter-viesteistä ja saanutkin selvityksen toisesta tapauksesta.

– Olen ymmärtänyt, että heidän kanssaan ovat myös esimiehet keskustelleet, Kärnä kertoo.

– Siinä vaiheessa, kun jaetaan vihreiden poliitikkojen kirjoituksia ja ollaan sitä mieltä, että tämä on hyvä linja, niin se ei missään tapauksessa kuulu asialliseen poliisitoimintaan, vaan poliisin kuuluu olla puolueeton. Poliisitoiminta ei voi sisältää politiikkaa silloin kuin töitä tehdään, Kärnä linjaa.

Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg vahvistaa puhuneensa Jari Taposen kanssa tapauksesta, mutta kieltää, että olisi silti millään tavalla puuttunut asiaan. Taponen on aloittanut tehtävässään vasta 1. syyskuuta, ja Himbergin mukaan keskustelussa oli pikemminkin kyse uudesta työsuhteesta.

Himbergin mielestä hänen ei ole syytä kieltää omia alaisiaan jakamasta poliitikkojen kirjoituksia, mutta hän myöntää, että asia on herkkä ja sitä on syytä pohtia omassa toiminnassa. Himberg huomauttaa, että asiayhteydellä on näissä suuri merkitys.

Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio vahvistaa käyneensä rakentavan keskustelun Jussi Huhtelan kanssa tämän twiittien johdosta. Aapion mukaan kyse oli keskustelusta, ei puhuttelusta tai nuhtelusta. Aapio muistuttaa, että poliisilta on toivottu persoonallista läsnäoloa somessa ja keskusteluissa ja Huhtelan toiminnassa on ollut paljon positiivistakin.

–Lähden siitä, että henkilö ei ole tarkoittanut sillä mitään politiikkaa, mutta tässä on tämä vaara, että aina tulkitaan asioita eri näkökulmista, Aapio sanoo viitaten Huhtelan jakamaan vihreän poliitikon linkkiin.

Huhtelalle ei kuitenkaan koidu asiasta mitään seurauksia.

–Olemme käyneet rakentavan keskustelun ja tässä vaiheessa se riittää, Aapio kertoo.

Aapio paljastaa, että poliisin some-linjauksia käydään nyt tarkemmin läpi ja pohditaan, pitäisikö toimintaa keskittää enemmän yksityisille some-tileille. Myös artikkelinjakamiskäytäntöjä mietitään. Aapio uskoo, että jatkossa poliisin jakamat poliittiset artikkelit ovat harvinaisuus virkatileillä. Kehitteillä on myös uudenlaisia käytäntöjä siitä, että jatkossa vastuuta some-toiminnasta jaetaan.

Poliisihallituksen viestintäpäällikkö Marko Luotonen kertoo, että poliisin on oltava läsnä sosiaalisessa mediassa, mikä tarkoittaa, että joskus myös epäonnistutaan. Hän ei ota tarkemmin kantaa kyseisiin tapauksiin vedoten siihen, että se on esimiesten tehtävä. Hän kertaa, että poliisin some-säännöt ovat parhaillaan työn alla. Valmisteilla on myös some-verkkokurssi. Luotosen mukaan jupakasta on kuitenkin keskusteltu myös Poliisihallituksessa.

–En ole kokenut tätä mitenkään niin, että olisi lähdetty siitä kärjestä, että moititaan jotenkin väärin tehdystä asiasta, vaan pikemminkin käyty keskustelua yleisellä tasolla, hän sanoo.

Luotonen kertoo, että poliiseille on tullut virkamiesoikeudellisia seuraamuksia some-toiminnasta kymmenkunta kertaa viimeisen muutaman vuoden aikana ja suurin osa on yksityisistä profiileista.

-Tapaukset on käyty esimiesten kanssa läpi ja siinä suhteessa esimiestyö toimii. Kyseessä ovat olleet lähinnä huomautukset. Luotonen kertoo ja huomauttaa, että poliisillakin on sananvapaus, mutta virantoimituksessa velvollisuudet on pidettävä mielessä.

–Virkaprofiilissa on syytä pidättäytyä tietysti poliittisista kannanotoista, koska se on viranomaistoimintaa, Luotonen kiteyttää.

Kansanedustaja Kärnä tullee sanojensa mukaan palaamaan asiaan vielä poliisiasiain neuvottelukunnan kokouksessa lokakuussa. Etenkin ylikomisario Taposen terroristimaininta ihmetyttää kansanedustaja Kärnää.

– Se oli erittäin harkitsematon tviitti. Hän ei ymmärtänyt, minkälaisen paniikin sai sillä kansalaisissa aikaiseksi. Kyllä ainakin oma kantani on se, että Isisin vierastaistelijoita ei suomalaiseen peruskouluun laiteta vaan heidän paikkansa on jossakin aivan muualla, Kärnä paaluttaa.

– Silloin viranomaisten täytyy katsoa, onko toimittu oikein vai väärin, jos tällainen reaktio syntyy.

Jo ennen viikonlopun Tapos-kohua oli Kärnä puuttunut ylikomisario Huhtelan twiittiin. Hän kysyi poliisilta, twiittaako tämä virantoimituksessa, ja ilmoitti tällöinkin vievänsä asian poliisiasiain neuvottelukuntaan.

– Minun mielestäni on äärettömän tärkeää, että meillä on sellainen poliisi, joka ei lähde omia poliittisia mielipiteitään tuomaan julki ainakaan poliisin virallisten virkatilien kautta, Kärnä perustelee toimintaansa Uudelle Suomelle.

Lähde: US

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
huugo
huugo
9 years ago

Sivuun molemmat, partioitavaa löytyy lapin perukoilta. Siellä ajatukset selkeytyvät normaaleikisi ja muslimimyöteiset ajatukset saavat uuden suunnan. Eläkkelle tuskin vielä pääsevät tai no onhan niitä myönnetty mielenterveys syistä.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago

Poliittisen poliisin toiminta tulee ottaa erityisvalvontaan. Lisärahoitus jäihin ja nettikytille lopputilit kouraan. Kenttäpoliisien työtä tehostettava ja kohdennettava OIKEIDEN rikosten tutkimiseen. Koko poliisilaitoksen kattava selvitys poliisien asenteelisuudesta, kytköksistä maahanmuuttoa lobbaaviin tahoihin, ja huumebisnekseen.

Näin.

Juha Wiklund
Juha Wiklund
9 years ago

Nuhtelu??? Irtisanominen olisi oikeampi ratkaisu ongelmaan joka on lähtöisin näiden poliisien suosivasta asenteesta terrorismiä kohtaan.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.