Taponen ja Huhtela olivat esimiesten puhuttelussa twiittailustaan – Poliisi uusii some-linjaustaan

Julkaistu 14.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Poliisiammattikorkeakoulun ylikomisario Jari Taponen sekä Helsingin poliisin johtokeskuksen johtaja Jussi Huhtela ovat aiheuttaneet kuohuntaa somessa etenkin maahanmuuttokriittisissä piireissä.

Näiden kahden some-kohun keskelle joutuneen poliisivirkamiehen esimiehet ovat keskustelleet jupakasta kaksikon kanssa. He joutuivat viime viikolla kovan ryöpytyksen kohteeksi maahanmuuttoa koskeneiden twiittiensä takia. Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapion mukaan tapaukset johtavat poliisin some-linjausten uudelleentarkasteluun, uutisoi Uusi Suomi.

Turun puukkoiskun jälkeen pääasiassa perussuomalaisten riveistä on vaadittu turvapaikanhakijoita pois Suomen peruskouluista. Mediatiedon mukaan Turun epäilty opiskeli turkulaisessa peruskoulussa. Some-myrsky nousi, kun Taponen linjasi, että aikuisten turvapaikanhakijoiden koulunkäyntiä tulisi päinvastoin tukea. Myöhemmin hän tokaisi vastauksena eräälle twiittaajalle, että ”hyvää oppi tekee terroristillekin”. Kyseinen twiitti vaikutti kauhistuttavan monia ja sitä tulkittiin värikkäästi.

Huhtelan tapausta voi pitää poliittisempana. Hän jakoi somessa vihreän kansanedustajan Antero Vartian päivityksen, joka puolsi maahanmuuttoa huoltosuhteen kohentajana ja vaihtoehtona leikkauksille. Huhtela ilmoitti mielipiteenään, että ”Rajut leikkaukset näkyisivät kasvavana turvattomuutena jota en halua. Rajat kiinni tarkoittaa oikeasti hanat kiinni”.

Hallituspuolue keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä on ollut kaksikon Twitter-viesteistä yhteydessä Suomen poliisijohtoon ja myös poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaiseen. Kärnä, joka toimii poliisiasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtajana, tuomitsee voimakkaasti yksittäisten poliisien kannanotot, jotka molemmat liittyivät turvapaikka- tai maahanmuuttopolitiikkaan.

Kärnä kertoo pyytäneensä poliisijohdolta selvitystä poliisien Twitter-viesteistä ja saanutkin selvityksen toisesta tapauksesta.

– Olen ymmärtänyt, että heidän kanssaan ovat myös esimiehet keskustelleet, Kärnä kertoo.

– Siinä vaiheessa, kun jaetaan vihreiden poliitikkojen kirjoituksia ja ollaan sitä mieltä, että tämä on hyvä linja, niin se ei missään tapauksessa kuulu asialliseen poliisitoimintaan, vaan poliisin kuuluu olla puolueeton. Poliisitoiminta ei voi sisältää politiikkaa silloin kuin töitä tehdään, Kärnä linjaa.

Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg vahvistaa puhuneensa Jari Taposen kanssa tapauksesta, mutta kieltää, että olisi silti millään tavalla puuttunut asiaan. Taponen on aloittanut tehtävässään vasta 1. syyskuuta, ja Himbergin mukaan keskustelussa oli pikemminkin kyse uudesta työsuhteesta.

Himbergin mielestä hänen ei ole syytä kieltää omia alaisiaan jakamasta poliitikkojen kirjoituksia, mutta hän myöntää, että asia on herkkä ja sitä on syytä pohtia omassa toiminnassa. Himberg huomauttaa, että asiayhteydellä on näissä suuri merkitys.

Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio vahvistaa käyneensä rakentavan keskustelun Jussi Huhtelan kanssa tämän twiittien johdosta. Aapion mukaan kyse oli keskustelusta, ei puhuttelusta tai nuhtelusta. Aapio muistuttaa, että poliisilta on toivottu persoonallista läsnäoloa somessa ja keskusteluissa ja Huhtelan toiminnassa on ollut paljon positiivistakin.

–Lähden siitä, että henkilö ei ole tarkoittanut sillä mitään politiikkaa, mutta tässä on tämä vaara, että aina tulkitaan asioita eri näkökulmista, Aapio sanoo viitaten Huhtelan jakamaan vihreän poliitikon linkkiin.

Huhtelalle ei kuitenkaan koidu asiasta mitään seurauksia.

–Olemme käyneet rakentavan keskustelun ja tässä vaiheessa se riittää, Aapio kertoo.

Aapio paljastaa, että poliisin some-linjauksia käydään nyt tarkemmin läpi ja pohditaan, pitäisikö toimintaa keskittää enemmän yksityisille some-tileille. Myös artikkelinjakamiskäytäntöjä mietitään. Aapio uskoo, että jatkossa poliisin jakamat poliittiset artikkelit ovat harvinaisuus virkatileillä. Kehitteillä on myös uudenlaisia käytäntöjä siitä, että jatkossa vastuuta some-toiminnasta jaetaan.

Poliisihallituksen viestintäpäällikkö Marko Luotonen kertoo, että poliisin on oltava läsnä sosiaalisessa mediassa, mikä tarkoittaa, että joskus myös epäonnistutaan. Hän ei ota tarkemmin kantaa kyseisiin tapauksiin vedoten siihen, että se on esimiesten tehtävä. Hän kertaa, että poliisin some-säännöt ovat parhaillaan työn alla. Valmisteilla on myös some-verkkokurssi. Luotosen mukaan jupakasta on kuitenkin keskusteltu myös Poliisihallituksessa.

–En ole kokenut tätä mitenkään niin, että olisi lähdetty siitä kärjestä, että moititaan jotenkin väärin tehdystä asiasta, vaan pikemminkin käyty keskustelua yleisellä tasolla, hän sanoo.

Luotonen kertoo, että poliiseille on tullut virkamiesoikeudellisia seuraamuksia some-toiminnasta kymmenkunta kertaa viimeisen muutaman vuoden aikana ja suurin osa on yksityisistä profiileista.

-Tapaukset on käyty esimiesten kanssa läpi ja siinä suhteessa esimiestyö toimii. Kyseessä ovat olleet lähinnä huomautukset. Luotonen kertoo ja huomauttaa, että poliisillakin on sananvapaus, mutta virantoimituksessa velvollisuudet on pidettävä mielessä.

–Virkaprofiilissa on syytä pidättäytyä tietysti poliittisista kannanotoista, koska se on viranomaistoimintaa, Luotonen kiteyttää.

Kansanedustaja Kärnä tullee sanojensa mukaan palaamaan asiaan vielä poliisiasiain neuvottelukunnan kokouksessa lokakuussa. Etenkin ylikomisario Taposen terroristimaininta ihmetyttää kansanedustaja Kärnää.

– Se oli erittäin harkitsematon tviitti. Hän ei ymmärtänyt, minkälaisen paniikin sai sillä kansalaisissa aikaiseksi. Kyllä ainakin oma kantani on se, että Isisin vierastaistelijoita ei suomalaiseen peruskouluun laiteta vaan heidän paikkansa on jossakin aivan muualla, Kärnä paaluttaa.

– Silloin viranomaisten täytyy katsoa, onko toimittu oikein vai väärin, jos tällainen reaktio syntyy.

Jo ennen viikonlopun Tapos-kohua oli Kärnä puuttunut ylikomisario Huhtelan twiittiin. Hän kysyi poliisilta, twiittaako tämä virantoimituksessa, ja ilmoitti tällöinkin vievänsä asian poliisiasiain neuvottelukuntaan.

– Minun mielestäni on äärettömän tärkeää, että meillä on sellainen poliisi, joka ei lähde omia poliittisia mielipiteitään tuomaan julki ainakaan poliisin virallisten virkatilien kautta, Kärnä perustelee toimintaansa Uudelle Suomelle.

Lähde: US

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.