Liisa Mariapori sai potkut Lapin läänin veroviraston toimisto-päällikön tehtävästä hoidettuaan virkaa kymmenen vuotta. Hän julkaisi kirjan "Verottaja tappolinjalla". Siinä hän analysoi esimieskokemuksiinsa perustuen verotarkastajien työtä.
23.09.2004 Raahen käräjäoikeus määräsi Liisa Mariaporin kirjan Verottaja Tappolinjalla kaikki tallenteet valtiolle luovutettavaksi eli tuhottavaksi. Ja kirjan kirjoittajan Liisa Mariaporin ehdonalaiseen vankeuteen.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) määräsi Suomen valtion kolmetoista vuotta jatkuneen oikeustaistelun päätteeksi mittaviin korvauksiin Mariaporille.
Vaasan hovioikeuden ex-presidentti Erkki Rintala on huolissaan, kun tuomioita kaatuu paljon. Olen kuvitellut verotarkastusten tason kohentuneen. Käsityksestäni poiketen Mariapori antaa synkän tuomion tuomioistuinten ja verotarkastajien ammattitaidosta. Hän vaatii vääriä päätöksiä tehneitä verotarkastajia ja oikeuslaitoksen edustajia tuomittaviksi.
Mariapori jätti huhtikuussa väitöskirjan "Pienyrittäjän oikeusturva verotuksessa todellisuudessa" tarkastettavaksi Vaasan yliopistoon. Taustalla ovat virkakoneiston hakemat aiheettomat konkurssit. Vaasan lääninveroviraston verotarkastajana Mariapori ei löytänyt VS-yhtiöiden toiminnasta huomautettavaa. Yhtiöt kaadettiin turhaan 3.4.1981.
Talouselämän mukaan VS-yhtiöt olivat neljänneksi tuottavin yritysrypäs Suomessa vuonna 1980. Niiden voitto oli 11 miljoonaa markkaa ja sijoitetun pääoman tuotto 28 prosenttia. Lähiaikoina alkaa oikeudenkäynti VS-konkurssipesien varojen hoidosta ja käytöstä.
Presidentinlinnaan järjestettiin 6.5.1992 ns. Koiviston konkaavi. Sen tarkoituksena oli painostaa korkeinta oikeutta. Professori Heikki Ylikangas toteaa Promeritin sivuilla: "Tilaisuus ymmärtääkseni vahvisti Koiviston asemaa suhteessa juristeihin. Hänen mahdollisia nuhteitaan pelättiin. Koivistoa siis myötäiltiin enemmän pelosta kuin uskosta tämän argumenttien oikeudelliseen pätevyyteen."
Samaan aiheeseen ja tilaisuuteen viitaten professori Jukka Kekkonen toteaa myöhemmin, että konklaavin vaikutus tuntuu edelleenkin. Tilaisuuden jälkeisistä korkeimman oikeuden päätöksistä voidaan todeta niiden muuttuneen pankkeja suosiviksi.
Konklaavista puuttuivat poliitikot. Tilaisuutta kohtaan virinneen mielenkiinnon vuoksi asiakirjat julistettiin presidenttien Koiviston ja Halosen toimesta salaisiksi. Eikö kansalaisten oikeusturva kiinnosta poliitikkoja, kun he eivät vaadi avoimuutta ja asiakirjoja todetakseen, miksi tuomiot muuttuvat?
Helsinkiläinen käräjätuomari Jussi Nilsson kirjoittaa Lakimiesuutisissa 2/2002, että tuomarikunta on organisoitu poliittisen valtaeliitin valvontaan ja alaisuuteen.
Liisa mariaporin FB päivitys:
Tämä on todella hyvä artikkeli "syyttäjän puolueettomuudesta". Minä olen pitkään seurannut syyttäjiemme toimia, enkä voi olla ihmettelemättä sitä, miten syyttäjät voivat keksiä, mitä tahansa, eikä heidän tarvitse kysyä edes totuudessa. Ilmeisestikin koko valtakunnansyyttäjänvirasto + kaikki syyttäjät pitäisi irtisanoa ja rakentaa syyttäjälaitos ja koko oikeuslaitos uudestaan. Syyttäjiä ja oikeuden tuomareina voisi jatkossa olla vain henkilöt, joilla on korkea moraali ja jotka ovat oikeudenmukaisia ja lainkuuliaisia kansalaisia. Ilja Janitskin on mielestäni syytön kaikkiin rikoksiin, joita syyttäjä Heikki Wendorf esittää. Ainakaan minä en löydä syytteistä lakiin perustuvia syytteitä, vaan mielestäni tässä vain yritetään laajentaa lain tulkintaa syyttäjän mielivaltaiseen suuntaan. Ilja Janitskin käyttää perustuslain ja ihmisoikeussopimuksen hänelle takaamaa sananvapautta ja lehdistön vapautta, mutta Wendort yrittää saada lakia tulkitsemalla syytteensä näyttämään oikeudenmukaiselta. Minusta tämä on lähinnä virka-aseman väärinkäyttöä ja toivottavaa olisi, että Valtakunnansyyttäjänvirasto puuttuisi tähän Wendorfin toimintaan ja poistaisi hänet jutun syyteharkinnasta. Hän on jo toimillaan näyttänyt olevansa täysin puolueellinen asiassa.
Suomen valtio tuomittiin korvaamaan Mariaporille aineellisista kärsimyksistä ja henkisistä vahingoista yhteensä noin 50 000 euroa.
Tämän lisäksi Mariapori aikoo hakea tuomion purkua oikeudenkäyntiprosesseista. Hän on joutunut maksamaan oikeudenkäyntikuluja ja vahingonkorvauksia yhteensä 60 000 euroa.
Nyt ensimmäistä kertaa Suomen oikeuslaitos joutuu purkamaan tuomioni. Minun oikeustajuni mukaan nyt pitäisi tuomita ne verotarkastajat sekä ne oikeuslaitoksen edustajat, jotka ovat tehneet laittomia päätöksiä. Vasta silloin voidaan puhua oikeuslaitoksesta.
lähteet: Eurooppalaisen oikeusturvan keskusliitto, pohjalainen.fi, Liisa Mariapori fb, mv-lehti
Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.
Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.
Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.
Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.
Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.
Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.
Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.
Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.
Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä
Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.
Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.
Julkinen raha ja vastuu
Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.
Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?
Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus
Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.
Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.
Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän
Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.
Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.
Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.
Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.
Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa
Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.
Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.
Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.
Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.
Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.
Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.
