Liisa Mariapori sai potkut Lapin läänin veroviraston toimisto-päällikön tehtävästä hoidettuaan virkaa kymmenen vuotta. Hän julkaisi kirjan "Verottaja tappolinjalla". Siinä hän analysoi esimieskokemuksiinsa perustuen verotarkastajien työtä.
23.09.2004 Raahen käräjäoikeus määräsi Liisa Mariaporin kirjan Verottaja Tappolinjalla kaikki tallenteet valtiolle luovutettavaksi eli tuhottavaksi. Ja kirjan kirjoittajan Liisa Mariaporin ehdonalaiseen vankeuteen.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) määräsi Suomen valtion kolmetoista vuotta jatkuneen oikeustaistelun päätteeksi mittaviin korvauksiin Mariaporille.
Mainos:
Vaasan hovioikeuden ex-presidentti Erkki Rintala on huolissaan, kun tuomioita kaatuu paljon. Olen kuvitellut verotarkastusten tason kohentuneen. Käsityksestäni poiketen Mariapori antaa synkän tuomion tuomioistuinten ja verotarkastajien ammattitaidosta. Hän vaatii vääriä päätöksiä tehneitä verotarkastajia ja oikeuslaitoksen edustajia tuomittaviksi.
Mariapori jätti huhtikuussa väitöskirjan "Pienyrittäjän oikeusturva verotuksessa todellisuudessa" tarkastettavaksi Vaasan yliopistoon. Taustalla ovat virkakoneiston hakemat aiheettomat konkurssit. Vaasan lääninveroviraston verotarkastajana Mariapori ei löytänyt VS-yhtiöiden toiminnasta huomautettavaa. Yhtiöt kaadettiin turhaan 3.4.1981.
Talouselämän mukaan VS-yhtiöt olivat neljänneksi tuottavin yritysrypäs Suomessa vuonna 1980. Niiden voitto oli 11 miljoonaa markkaa ja sijoitetun pääoman tuotto 28 prosenttia. Lähiaikoina alkaa oikeudenkäynti VS-konkurssipesien varojen hoidosta ja käytöstä.
Presidentinlinnaan järjestettiin 6.5.1992 ns. Koiviston konkaavi. Sen tarkoituksena oli painostaa korkeinta oikeutta. Professori Heikki Ylikangas toteaa Promeritin sivuilla: "Tilaisuus ymmärtääkseni vahvisti Koiviston asemaa suhteessa juristeihin. Hänen mahdollisia nuhteitaan pelättiin. Koivistoa siis myötäiltiin enemmän pelosta kuin uskosta tämän argumenttien oikeudelliseen pätevyyteen."
Samaan aiheeseen ja tilaisuuteen viitaten professori Jukka Kekkonen toteaa myöhemmin, että konklaavin vaikutus tuntuu edelleenkin. Tilaisuuden jälkeisistä korkeimman oikeuden päätöksistä voidaan todeta niiden muuttuneen pankkeja suosiviksi.
Konklaavista puuttuivat poliitikot. Tilaisuutta kohtaan virinneen mielenkiinnon vuoksi asiakirjat julistettiin presidenttien Koiviston ja Halosen toimesta salaisiksi. Eikö kansalaisten oikeusturva kiinnosta poliitikkoja, kun he eivät vaadi avoimuutta ja asiakirjoja todetakseen, miksi tuomiot muuttuvat?
Helsinkiläinen käräjätuomari Jussi Nilsson kirjoittaa Lakimiesuutisissa 2/2002, että tuomarikunta on organisoitu poliittisen valtaeliitin valvontaan ja alaisuuteen.
Liisa mariaporin FB päivitys:
Tämä on todella hyvä artikkeli "syyttäjän puolueettomuudesta". Minä olen pitkään seurannut syyttäjiemme toimia, enkä voi olla ihmettelemättä sitä, miten syyttäjät voivat keksiä, mitä tahansa, eikä heidän tarvitse kysyä edes totuudessa. Ilmeisestikin koko valtakunnansyyttäjänvirasto + kaikki syyttäjät pitäisi irtisanoa ja rakentaa syyttäjälaitos ja koko oikeuslaitos uudestaan. Syyttäjiä ja oikeuden tuomareina voisi jatkossa olla vain henkilöt, joilla on korkea moraali ja jotka ovat oikeudenmukaisia ja lainkuuliaisia kansalaisia. Ilja Janitskin on mielestäni syytön kaikkiin rikoksiin, joita syyttäjä Heikki Wendorf esittää. Ainakaan minä en löydä syytteistä lakiin perustuvia syytteitä, vaan mielestäni tässä vain yritetään laajentaa lain tulkintaa syyttäjän mielivaltaiseen suuntaan. Ilja Janitskin käyttää perustuslain ja ihmisoikeussopimuksen hänelle takaamaa sananvapautta ja lehdistön vapautta, mutta Wendort yrittää saada lakia tulkitsemalla syytteensä näyttämään oikeudenmukaiselta. Minusta tämä on lähinnä virka-aseman väärinkäyttöä ja toivottavaa olisi, että Valtakunnansyyttäjänvirasto puuttuisi tähän Wendorfin toimintaan ja poistaisi hänet jutun syyteharkinnasta. Hän on jo toimillaan näyttänyt olevansa täysin puolueellinen asiassa.
Suomen valtio tuomittiin korvaamaan Mariaporille aineellisista kärsimyksistä ja henkisistä vahingoista yhteensä noin 50 000 euroa.
Tämän lisäksi Mariapori aikoo hakea tuomion purkua oikeudenkäyntiprosesseista. Hän on joutunut maksamaan oikeudenkäyntikuluja ja vahingonkorvauksia yhteensä 60 000 euroa.
Nyt ensimmäistä kertaa Suomen oikeuslaitos joutuu purkamaan tuomioni. Minun oikeustajuni mukaan nyt pitäisi tuomita ne verotarkastajat sekä ne oikeuslaitoksen edustajat, jotka ovat tehneet laittomia päätöksiä. Vasta silloin voidaan puhua oikeuslaitoksesta.
lähteet: Eurooppalaisen oikeusturvan keskusliitto, pohjalainen.fi, Liisa Mariapori fb, mv-lehti
Loistavaa että Liisa ei ole luovuttanut. Ja häpeä mm. oikeuslaitoksellemme joka tekee lakiin preustumattomia päätöksiä jotka sitten kaatuva euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Jossain vaiheessa tämän virallisen instanssin viereen nousee myös kansanoikeustuomioistuin joka koostuu eri maiden kansalaisista, oikeusoppineista.
Saisikohan tuota kirjaamistään?
Tekstin esimerkki kertoo karua kieltään siitä miksi ja miten Suomen talous tuhottiin Koiviston aikana. Ja miksi se piti tuhota: Jotta ulkomaalaiset yritykset pääsisivät paremmin Suomen markkinoille kun ollaan EU:ssa.
Koivistostakin kerrotaan hurjia tarinoita kaukopartiomiehenä mutta hänen kerrotaan toimineen kirjurina kaukana rajasta. Valta turmelee ja ehdoton valta turmelee ehdottomasti.
Oletteko muuten koskaan vertailleet Hymyn murarilistoja ja oikeuslaitoksissa toimivia henkilöitämme?
Johan
9
Syyttäjien kohdalla on erityisen merkittävää, että mahdollisimman ”kovien” syytteiden esittäminen oikeudessa on tullut normaaliksi.
Oikeuden ja puolustuksen vastuulle jätetään siten myös aiheettomien tai ylimitoitettujen syytekohtien osoittaminen aiheettomiksi.
Aiheettomiksi osoitettujen syytteiden johdosta syyttäjälle ei asiasta seuraa yhtään mitään. Toisinpäin tuomittaessa vastaavasti syytetty kantaa niskassaan oikeusmurhan seuraukset.
Kassukka
9
Juu.Suomi on menny huonoon suuntaan ku toi sisäpiiri kähmintä yms sullemulle jakopolitiikkaa hyvävelijärjestelmä on päässy liian kauan elään omiin nimiin
Mauno
9
Saikohan Liisa korvauksen hävitetyistä kirjoista ja muista kuluista?
Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.
Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.
Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.
Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys
Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.
Mainos:
”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,”kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.
Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.
Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Mainos:
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.
Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.
Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.
Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.
Mainos:
— Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.
Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.
— Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.
Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin
Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.
Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.
— Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.
Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.
Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.
Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.
Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988
Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.
Mainos:
— Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.
Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.
Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.
Loistavaa että Liisa ei ole luovuttanut. Ja häpeä mm. oikeuslaitoksellemme joka tekee lakiin preustumattomia päätöksiä jotka sitten kaatuva euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Jossain vaiheessa tämän virallisen instanssin viereen nousee myös kansanoikeustuomioistuin joka koostuu eri maiden kansalaisista, oikeusoppineista.
Saisikohan tuota kirjaamistään?
Tekstin esimerkki kertoo karua kieltään siitä miksi ja miten Suomen talous tuhottiin Koiviston aikana. Ja miksi se piti tuhota: Jotta ulkomaalaiset yritykset pääsisivät paremmin Suomen markkinoille kun ollaan EU:ssa.
Koivistostakin kerrotaan hurjia tarinoita kaukopartiomiehenä mutta hänen kerrotaan toimineen kirjurina kaukana rajasta. Valta turmelee ja ehdoton valta turmelee ehdottomasti.
Oletteko muuten koskaan vertailleet Hymyn murarilistoja ja oikeuslaitoksissa toimivia henkilöitämme?
Syyttäjien kohdalla on erityisen merkittävää, että mahdollisimman ”kovien” syytteiden esittäminen oikeudessa on tullut normaaliksi.
Oikeuden ja puolustuksen vastuulle jätetään siten myös aiheettomien tai ylimitoitettujen syytekohtien osoittaminen aiheettomiksi.
Aiheettomiksi osoitettujen syytteiden johdosta syyttäjälle ei asiasta seuraa yhtään mitään. Toisinpäin tuomittaessa vastaavasti syytetty kantaa niskassaan oikeusmurhan seuraukset.
Juu.Suomi on menny huonoon suuntaan ku toi sisäpiiri kähmintä yms sullemulle jakopolitiikkaa hyvävelijärjestelmä on päässy liian kauan elään omiin nimiin
Saikohan Liisa korvauksen hävitetyistä kirjoista ja muista kuluista?