Mainos:

Tapaus Liisa Mariapori, uusiutuuko oikeusmurhan yritys mv-lehden kohdalla

Julkaistu 27.12.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Pohjustusta Liisa Mariaporin taistelusta.

pohjalainen.fi 3.8.2010:

Liisa Mariapori sai potkut Lapin läänin veroviraston toimisto-päällikön tehtävästä hoidettuaan virkaa kymmenen vuotta. Hän julkaisi kirjan "Verottaja tappolinjalla". Siinä hän analysoi esimieskokemuksiinsa perustuen verotarkastajien työtä.

mariapori-001

23.09.2004 Raahen käräjäoikeus määräsi Liisa Mariaporin kirjan Verottaja Tappolinjalla kaikki tallenteet valtiolle luovutettavaksi eli tuhottavaksi. Ja kirjan kirjoittajan Liisa Mariaporin ehdonalaiseen vankeuteen.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) määräsi Suomen valtion kolmetoista vuotta jatkuneen oikeustaistelun päätteeksi mittaviin korvauksiin Mariaporille.

Mainos:

Vaasan hovioikeuden ex-presidentti Erkki Rintala on huolissaan, kun tuomioita kaatuu paljon. Olen kuvitellut verotarkastusten tason kohentuneen. Käsityksestäni poiketen Mariapori antaa synkän tuomion tuomioistuinten ja verotarkastajien ammattitaidosta. Hän vaatii vääriä päätöksiä tehneitä verotarkastajia ja oikeuslaitoksen edustajia tuomittaviksi.

Mariapori jätti huhtikuussa väitöskirjan "Pienyrittäjän oikeusturva verotuksessa todellisuudessa" tarkastettavaksi Vaasan yliopistoon. Taustalla ovat virkakoneiston hakemat aiheettomat konkurssit. Vaasan lääninveroviraston verotarkastajana Mariapori ei löytänyt VS-yhtiöiden toiminnasta huomautettavaa. Yhtiöt kaadettiin turhaan 3.4.1981.

Talouselämän mukaan VS-yhtiöt olivat neljänneksi tuottavin yritysrypäs Suomessa vuonna 1980. Niiden voitto oli 11 miljoonaa markkaa ja sijoitetun pääoman tuotto 28 prosenttia. Lähiaikoina alkaa oikeudenkäynti VS-konkurssipesien varojen hoidosta ja käytöstä.

Presidentinlinnaan järjestettiin 6.5.1992 ns. Koiviston konkaavi. Sen tarkoituksena oli painostaa korkeinta oikeutta. Professori Heikki Ylikangas toteaa Promeritin sivuilla: "Tilaisuus ymmärtääkseni vahvisti Koiviston asemaa suhteessa juristeihin. Hänen mahdollisia nuhteitaan pelättiin. Koivistoa siis myötäiltiin enemmän pelosta kuin uskosta tämän argumenttien oikeudelliseen pätevyyteen."

Samaan aiheeseen ja tilaisuuteen viitaten professori Jukka Kekkonen toteaa myöhemmin, että konklaavin vaikutus tuntuu edelleenkin. Tilaisuuden jälkeisistä korkeimman oikeuden päätöksistä voidaan todeta niiden muuttuneen pankkeja suosiviksi.

Konklaavista puuttuivat poliitikot. Tilaisuutta kohtaan virinneen mielenkiinnon vuoksi asiakirjat julistettiin presidenttien Koiviston ja Halosen toimesta salaisiksi. Eikö kansalaisten oikeusturva kiinnosta poliitikkoja, kun he eivät vaadi avoimuutta ja asiakirjoja todetakseen, miksi tuomiot muuttuvat?

Helsinkiläinen käräjätuomari Jussi Nilsson kirjoittaa Lakimiesuutisissa 2/2002, että tuomarikunta on organisoitu poliittisen valtaeliitin valvontaan ja alaisuuteen.
Liisa mariaporin FB päivitys:
liisa
Tämä on todella hyvä artikkeli "syyttäjän puolueettomuudesta". Minä olen pitkään seurannut syyttäjiemme toimia, enkä voi olla ihmettelemättä sitä, miten syyttäjät voivat keksiä, mitä tahansa, eikä heidän tarvitse kysyä edes totuudessa. Ilmeisestikin koko valtakunnansyyttäjänvirasto + kaikki syyttäjät pitäisi irtisanoa ja rakentaa syyttäjälaitos ja koko oikeuslaitos uudestaan. Syyttäjiä ja oikeuden tuomareina voisi jatkossa olla vain henkilöt, joilla on korkea moraali ja jotka ovat oikeudenmukaisia ja lainkuuliaisia kansalaisia. Ilja Janitskin on mielestäni syytön kaikkiin rikoksiin, joita syyttäjä Heikki Wendorf esittää. Ainakaan minä en löydä syytteistä lakiin perustuvia syytteitä, vaan mielestäni tässä vain yritetään laajentaa lain tulkintaa syyttäjän mielivaltaiseen suuntaan. Ilja Janitskin käyttää perustuslain ja ihmisoikeussopimuksen hänelle takaamaa sananvapautta ja lehdistön vapautta, mutta Wendort yrittää saada lakia tulkitsemalla syytteensä näyttämään oikeudenmukaiselta. Minusta tämä on lähinnä virka-aseman väärinkäyttöä ja toivottavaa olisi, että Valtakunnansyyttäjänvirasto puuttuisi tähän Wendorfin toimintaan ja poistaisi hänet jutun syyteharkinnasta. Hän on jo toimillaan näyttänyt olevansa täysin puolueellinen asiassa.

syyttaja

Artikkeli mihin Liisa viittaa: http://mvlehti.net/2016/12/26/ilja-janitskinin-syyttajan-puolueettomuus-on-selvasti-vaarantunut/

Suomen valtio tuomittiin korvaamaan Mariaporille aineellisista kärsimyksistä ja henkisistä vahingoista yhteensä noin 50 000 euroa.

Tämän lisäksi Mariapori aikoo hakea tuomion purkua oikeudenkäyntiprosesseista. Hän on joutunut maksamaan oikeudenkäyntikuluja ja vahingonkorvauksia yhteensä 60 000 euroa.

Nyt ensimmäistä kertaa Suomen oikeuslaitos joutuu purkamaan tuomioni. Minun oikeustajuni mukaan nyt pitäisi tuomita ne verotarkastajat sekä ne oikeuslaitoksen edustajat, jotka ovat tehneet laittomia päätöksiä. Vasta silloin voidaan puhua oikeuslaitoksesta.

lähteet: Eurooppalaisen oikeusturvan keskusliitto, pohjalainen.fi, Liisa Mariapori fb, mv-lehti

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Muutosta ilmassa
Muutosta ilmassa
9 years ago

Loistavaa että Liisa ei ole luovuttanut. Ja häpeä mm. oikeuslaitoksellemme joka tekee lakiin preustumattomia päätöksiä jotka sitten kaatuva euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Jossain vaiheessa tämän virallisen instanssin viereen nousee myös kansanoikeustuomioistuin joka koostuu eri maiden kansalaisista, oikeusoppineista.

Saisikohan tuota kirjaamistään?

Tekstin esimerkki kertoo karua kieltään siitä miksi ja miten Suomen talous tuhottiin Koiviston aikana. Ja miksi se piti tuhota: Jotta ulkomaalaiset yritykset pääsisivät paremmin Suomen markkinoille kun ollaan EU:ssa.

Koivistostakin kerrotaan hurjia tarinoita kaukopartiomiehenä mutta hänen kerrotaan toimineen kirjurina kaukana rajasta. Valta turmelee ja ehdoton valta turmelee ehdottomasti.

Oletteko muuten koskaan vertailleet Hymyn murarilistoja ja oikeuslaitoksissa toimivia henkilöitämme?

Johan
Johan
9 years ago

Syyttäjien kohdalla on erityisen merkittävää, että mahdollisimman ”kovien” syytteiden esittäminen oikeudessa on tullut normaaliksi.
Oikeuden ja puolustuksen vastuulle jätetään siten myös aiheettomien tai ylimitoitettujen syytekohtien osoittaminen aiheettomiksi.

Aiheettomiksi osoitettujen syytteiden johdosta syyttäjälle ei asiasta seuraa yhtään mitään. Toisinpäin tuomittaessa vastaavasti syytetty kantaa niskassaan oikeusmurhan seuraukset.

Kassukka
Kassukka
9 years ago

Juu.Suomi on menny huonoon suuntaan ku toi sisäpiiri kähmintä yms sullemulle jakopolitiikkaa hyvävelijärjestelmä on päässy liian kauan elään omiin nimiin

Mauno
Mauno
9 years ago

Saikohan Liisa korvauksen hävitetyistä kirjoista ja muista kuluista?

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.