Liisa Mariapori sai potkut Lapin läänin veroviraston toimisto-päällikön tehtävästä hoidettuaan virkaa kymmenen vuotta. Hän julkaisi kirjan "Verottaja tappolinjalla". Siinä hän analysoi esimieskokemuksiinsa perustuen verotarkastajien työtä.
23.09.2004 Raahen käräjäoikeus määräsi Liisa Mariaporin kirjan Verottaja Tappolinjalla kaikki tallenteet valtiolle luovutettavaksi eli tuhottavaksi. Ja kirjan kirjoittajan Liisa Mariaporin ehdonalaiseen vankeuteen.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) määräsi Suomen valtion kolmetoista vuotta jatkuneen oikeustaistelun päätteeksi mittaviin korvauksiin Mariaporille.
Vaasan hovioikeuden ex-presidentti Erkki Rintala on huolissaan, kun tuomioita kaatuu paljon. Olen kuvitellut verotarkastusten tason kohentuneen. Käsityksestäni poiketen Mariapori antaa synkän tuomion tuomioistuinten ja verotarkastajien ammattitaidosta. Hän vaatii vääriä päätöksiä tehneitä verotarkastajia ja oikeuslaitoksen edustajia tuomittaviksi.
Mariapori jätti huhtikuussa väitöskirjan "Pienyrittäjän oikeusturva verotuksessa todellisuudessa" tarkastettavaksi Vaasan yliopistoon. Taustalla ovat virkakoneiston hakemat aiheettomat konkurssit. Vaasan lääninveroviraston verotarkastajana Mariapori ei löytänyt VS-yhtiöiden toiminnasta huomautettavaa. Yhtiöt kaadettiin turhaan 3.4.1981.
Talouselämän mukaan VS-yhtiöt olivat neljänneksi tuottavin yritysrypäs Suomessa vuonna 1980. Niiden voitto oli 11 miljoonaa markkaa ja sijoitetun pääoman tuotto 28 prosenttia. Lähiaikoina alkaa oikeudenkäynti VS-konkurssipesien varojen hoidosta ja käytöstä.
Presidentinlinnaan järjestettiin 6.5.1992 ns. Koiviston konkaavi. Sen tarkoituksena oli painostaa korkeinta oikeutta. Professori Heikki Ylikangas toteaa Promeritin sivuilla: "Tilaisuus ymmärtääkseni vahvisti Koiviston asemaa suhteessa juristeihin. Hänen mahdollisia nuhteitaan pelättiin. Koivistoa siis myötäiltiin enemmän pelosta kuin uskosta tämän argumenttien oikeudelliseen pätevyyteen."
Samaan aiheeseen ja tilaisuuteen viitaten professori Jukka Kekkonen toteaa myöhemmin, että konklaavin vaikutus tuntuu edelleenkin. Tilaisuuden jälkeisistä korkeimman oikeuden päätöksistä voidaan todeta niiden muuttuneen pankkeja suosiviksi.
Konklaavista puuttuivat poliitikot. Tilaisuutta kohtaan virinneen mielenkiinnon vuoksi asiakirjat julistettiin presidenttien Koiviston ja Halosen toimesta salaisiksi. Eikö kansalaisten oikeusturva kiinnosta poliitikkoja, kun he eivät vaadi avoimuutta ja asiakirjoja todetakseen, miksi tuomiot muuttuvat?
Helsinkiläinen käräjätuomari Jussi Nilsson kirjoittaa Lakimiesuutisissa 2/2002, että tuomarikunta on organisoitu poliittisen valtaeliitin valvontaan ja alaisuuteen.
Liisa mariaporin FB päivitys:
Tämä on todella hyvä artikkeli "syyttäjän puolueettomuudesta". Minä olen pitkään seurannut syyttäjiemme toimia, enkä voi olla ihmettelemättä sitä, miten syyttäjät voivat keksiä, mitä tahansa, eikä heidän tarvitse kysyä edes totuudessa. Ilmeisestikin koko valtakunnansyyttäjänvirasto + kaikki syyttäjät pitäisi irtisanoa ja rakentaa syyttäjälaitos ja koko oikeuslaitos uudestaan. Syyttäjiä ja oikeuden tuomareina voisi jatkossa olla vain henkilöt, joilla on korkea moraali ja jotka ovat oikeudenmukaisia ja lainkuuliaisia kansalaisia. Ilja Janitskin on mielestäni syytön kaikkiin rikoksiin, joita syyttäjä Heikki Wendorf esittää. Ainakaan minä en löydä syytteistä lakiin perustuvia syytteitä, vaan mielestäni tässä vain yritetään laajentaa lain tulkintaa syyttäjän mielivaltaiseen suuntaan. Ilja Janitskin käyttää perustuslain ja ihmisoikeussopimuksen hänelle takaamaa sananvapautta ja lehdistön vapautta, mutta Wendort yrittää saada lakia tulkitsemalla syytteensä näyttämään oikeudenmukaiselta. Minusta tämä on lähinnä virka-aseman väärinkäyttöä ja toivottavaa olisi, että Valtakunnansyyttäjänvirasto puuttuisi tähän Wendorfin toimintaan ja poistaisi hänet jutun syyteharkinnasta. Hän on jo toimillaan näyttänyt olevansa täysin puolueellinen asiassa.
Suomen valtio tuomittiin korvaamaan Mariaporille aineellisista kärsimyksistä ja henkisistä vahingoista yhteensä noin 50 000 euroa.
Tämän lisäksi Mariapori aikoo hakea tuomion purkua oikeudenkäyntiprosesseista. Hän on joutunut maksamaan oikeudenkäyntikuluja ja vahingonkorvauksia yhteensä 60 000 euroa.
Nyt ensimmäistä kertaa Suomen oikeuslaitos joutuu purkamaan tuomioni. Minun oikeustajuni mukaan nyt pitäisi tuomita ne verotarkastajat sekä ne oikeuslaitoksen edustajat, jotka ovat tehneet laittomia päätöksiä. Vasta silloin voidaan puhua oikeuslaitoksesta.
lähteet: Eurooppalaisen oikeusturvan keskusliitto, pohjalainen.fi, Liisa Mariapori fb, mv-lehti
Loistavaa että Liisa ei ole luovuttanut. Ja häpeä mm. oikeuslaitoksellemme joka tekee lakiin preustumattomia päätöksiä jotka sitten kaatuva euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Jossain vaiheessa tämän virallisen instanssin viereen nousee myös kansanoikeustuomioistuin joka koostuu eri maiden kansalaisista, oikeusoppineista.
Saisikohan tuota kirjaamistään?
Tekstin esimerkki kertoo karua kieltään siitä miksi ja miten Suomen talous tuhottiin Koiviston aikana. Ja miksi se piti tuhota: Jotta ulkomaalaiset yritykset pääsisivät paremmin Suomen markkinoille kun ollaan EU:ssa.
Koivistostakin kerrotaan hurjia tarinoita kaukopartiomiehenä mutta hänen kerrotaan toimineen kirjurina kaukana rajasta. Valta turmelee ja ehdoton valta turmelee ehdottomasti.
Oletteko muuten koskaan vertailleet Hymyn murarilistoja ja oikeuslaitoksissa toimivia henkilöitämme?
Johan
9
Syyttäjien kohdalla on erityisen merkittävää, että mahdollisimman ”kovien” syytteiden esittäminen oikeudessa on tullut normaaliksi.
Oikeuden ja puolustuksen vastuulle jätetään siten myös aiheettomien tai ylimitoitettujen syytekohtien osoittaminen aiheettomiksi.
Aiheettomiksi osoitettujen syytteiden johdosta syyttäjälle ei asiasta seuraa yhtään mitään. Toisinpäin tuomittaessa vastaavasti syytetty kantaa niskassaan oikeusmurhan seuraukset.
Kassukka
9
Juu.Suomi on menny huonoon suuntaan ku toi sisäpiiri kähmintä yms sullemulle jakopolitiikkaa hyvävelijärjestelmä on päässy liian kauan elään omiin nimiin
Mauno
9
Saikohan Liisa korvauksen hävitetyistä kirjoista ja muista kuluista?
Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.
Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.
Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.
Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988
Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.
— Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.
Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.
Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.
Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.
Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.
– Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.
Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.
Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.
– Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.
Aikuisia kehotetaan kysymään
Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.
Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.
Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.
Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.
Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.
Kommentointi on nyt avoinna
Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.
Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.
Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.
Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.
Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.
Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.
Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.
Suomi antaa avoimen tukensa
Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.
Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.
Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.
Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa
Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.
Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.
Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.
Loistavaa että Liisa ei ole luovuttanut. Ja häpeä mm. oikeuslaitoksellemme joka tekee lakiin preustumattomia päätöksiä jotka sitten kaatuva euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Jossain vaiheessa tämän virallisen instanssin viereen nousee myös kansanoikeustuomioistuin joka koostuu eri maiden kansalaisista, oikeusoppineista.
Saisikohan tuota kirjaamistään?
Tekstin esimerkki kertoo karua kieltään siitä miksi ja miten Suomen talous tuhottiin Koiviston aikana. Ja miksi se piti tuhota: Jotta ulkomaalaiset yritykset pääsisivät paremmin Suomen markkinoille kun ollaan EU:ssa.
Koivistostakin kerrotaan hurjia tarinoita kaukopartiomiehenä mutta hänen kerrotaan toimineen kirjurina kaukana rajasta. Valta turmelee ja ehdoton valta turmelee ehdottomasti.
Oletteko muuten koskaan vertailleet Hymyn murarilistoja ja oikeuslaitoksissa toimivia henkilöitämme?
Syyttäjien kohdalla on erityisen merkittävää, että mahdollisimman ”kovien” syytteiden esittäminen oikeudessa on tullut normaaliksi.
Oikeuden ja puolustuksen vastuulle jätetään siten myös aiheettomien tai ylimitoitettujen syytekohtien osoittaminen aiheettomiksi.
Aiheettomiksi osoitettujen syytteiden johdosta syyttäjälle ei asiasta seuraa yhtään mitään. Toisinpäin tuomittaessa vastaavasti syytetty kantaa niskassaan oikeusmurhan seuraukset.
Juu.Suomi on menny huonoon suuntaan ku toi sisäpiiri kähmintä yms sullemulle jakopolitiikkaa hyvävelijärjestelmä on päässy liian kauan elään omiin nimiin
Saikohan Liisa korvauksen hävitetyistä kirjoista ja muista kuluista?