Tänään on kansainvälinen naistenpäivä, kuinka syntyi kyseinen päivä

Julkaistu 8.3.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Kansainvälinen naistenpäivä

International Women's Day

Ensimmäiset naistenpäivän juhlalliset pidettiin jo 1900-luvun alkupuolella mutta kesti lukuisia vuosikymmeniä ennen kuin Kansainvälisestä naistenpäivästä tuli myös virallinen yleiskokouksen julistuksen myötä tunnustettu YK:n teemapäivä vuonna 1975. Maaliskuun 8. päivänä vietetyn naistenpäiväksi lisäksi samana vuonna vietettiin myös YK:n kansainvälistä naisten teemavuotta, jota seurasi naisten vuosikymmen 1976-1985 sekä useita naisten maailmankonferensseja. Sukupuolten välinen tasa-arvo tosin tunnustettiin jo YK:n peruskirjassa vuonna 1945, joten naisten oikeudet ovat olleet vahvasti Yhdistyneiden kansakuntien ideologiaan kytkeytynyt arvo sen perustamisesta lähtien.

Epätasa-arvo on yhä 2000-luvullakin suuri globaali ongelma, vaikka skandinavisessa arvomaailmassa moinen voikin tuntua kummalliselta ja vieraalta ajatukselta. Esimerkiksi vuoden 2013 naistenpäivän teemana oli lupausten pitäminen, koska naisten joukkoraiskaukset olivat puhuttaneet laajalti ympäri maailmaa ja aikaansaaneet suurta epäuskoa, raivoa ja ymmärrystä siitä, että kansainvälisessä yhteisössä on tehtävä edelleen väsymättömästi, jotta läheisemme naiset saavat elää turvallisempaa elämää, niin usein rauhallisiksi kokemissamme kotimaissamme kuin myös usein etäisimmiksi jäävillä konfliktialueilla. YK pyrkiikin naistenpäivänä saamaan kampanjoinnilleen yhä vahvempaa näkyvyyttä ja yhä enemmän tukijoita, jotta vallitsevat epäkohdat jäävät niiden vastustajien väsymättömän vastarinnan alle.

Historia:

Amerikan sosialistipuolueen julistuksen mukainen ensimmäinen Yhdysvaltain kansallinen naistenpäivä julistettiin olevan 28. helmikuuta 1909, vuoden 1908 vaatetyöläisten lakon kunniaksi.

Ranskan kommunistisissa piireissä levinneen tarinan mukaan kansainvälinen naistenpäivä olisi perustunut vuonna 1857 New Yorkissa tapahtuneeseen naisten tekstiilitehtaassa toteuttamaan lakkoon. Liliana Kandelin ja Françoise Picqin mukaan lakon liittyminen naistenpäivään olisi kuitenkin keksitty 1955, jotta päivän yhteys maailman kommunistiseen liikkeeseen ja Neuvostoliittoon voitiin irrottaa ja näin parantaa naisten tasa-arvoa Länsi-Euroopassa ilman siihen siellä liittyviä aatteellisia ennakkoluuloja.

Sosialistisen internationaalin naisten toisessa, Kööpenhaminassa 26.–27. elokuuta 1910 Nørrebron työväentalossa pidetyssä konferenssissa saksalaisen sosialistin Clara Zetkinin ehdotuksesta yli sata naista 17 maasta yksimielisesti hyväksyi kansainvälisen naistenpäivän. Konferenssi ei määritellyt tarkkaa päivämäärää. Kokouksessa olivat keskeisellä sijalla saksalainen Clara Zetkin, venäläinen Aleksandra Kollontai ja italianukrainalainen Anželika Balabanova. Kokoukseen osallistuneesta tanskalaisesta Nina Bangista tuli maailman ensimmäinen naisministeri Tanskan ensimmäiseen sosialidemokraattiseen hallitukseen 1924. Kokouksessa oli läsnä viisi suomalaisnaista, jotka olivat Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäisen eduskunnan jäseniä. Virallinen suomalaisedustaja oli Ida Aalle-Teljo. Neljä muuta olivat Hilda Herrala, Aura Kiiskinen, Hilja Pärssinen ja Miina Sillanpää.

Kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran 19. maaliskuuta 1911, jolloin Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä järjestettyihin kokoontumisiin osallistui yli miljoona naista ja miestä. He vaativat naisille äänioikeutta, työoikeutta, oikeutta ammattikoulutukseen ja työsyrjinnän lopettamista. Ensimmäisen maailmansodan aikaan naistenpäivä liittyi rauhanliikkeeseen. Sen seurauksena päivän vietto levisi vuonna 1913 myös Venäjän keisarikuntaan. Muualla Euroopassa naiset protestoivat myös sotaa vastaan.

8. maaliskuuta 1917 alkoivat tekstiiliteollisuuden naiset Pietarissa lakkoilla elintarviketilanteen vuoksi ja lakkoilun laajetessa joutui Venäjän keisari Nikolai II luovuttamaan kruununsa veljelleen, joka kieltäytyi siitä ja Venäjä siirtyi väliaikaisen hallituksen aikakauteen.

Kansainvälisestä naistenpäivästä on kasvanut 1900-luvun aikana sosialistisen liikkeen mukana todella maailmanlaajuinen juhlapäivä. Yhdistyneet kansakunnat järjestää vuosittain naistenpäivän konferenssin, jonka tarkoituksena on edistää naistenoikeuksia ja naisten mahdollisuuksia osallistua sosiaalisiin, poliittisiin ja taloudellisiin prosesseihin. YK julisti vuoden 1975 Kansainväliseksi naistenvuodeksi. Naistenvuoden maailmankonferenssissa hyväksyttiin suunnitelma naisten aseman edistämiseksi, ja YK:n yleiskokous julisti sen toteuttamiseksi naisten vuosikymmenen (1976–1985).

Lähteet: YK, Wikipedia

Koulun työntekijä tuomittiin 16 tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä Uppsalassa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Uppsalassa entinen koulutyöntekijä on tuomittu kolmen vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeusrangaistukseen useista vakavista seksuaalirikoksista peruskouluikäisiä tyttöjä kohtaan. Tapauksen syyttäjän, Bente Erfäldtin, mukaan tuomio vastaa pitkälti syyttäjän vaatimuksia.

Yhteensä 16 tyttöä oli asianomistajina syytteissä, ja käräjäoikeus katsoi miehen syylliseksi kaikkiin 16 syytekohtaan.

Hänet on tuomittu kaikista väitetyistä rikoksista. Käräjäoikeus on pitkälti jakamassa syyttäjän näkemyksen siitä, miten rikokset tulee arvioida. Meillä oli hieman ankarampi rangaistusvaatimus, mutta kokonaisuutena olen tyytyväinen, Erfäldt sanoo.

Kaikki uhrit olivat tekojen aikaan peruskouluikäisiä, ja useat rikokset tapahtuivat koulussa Uppsalassa, jossa mies — kuusikymppinen koulun työntekijä — oli työskennellyt.

Mies aloitti työskentelyn koulussa vuonna 2023 toimiessaan resurssityöntekijänä, vahtimestarina ja vapaa-ajan ohjaajana. Rikokset tapahtuivat tuosta vuodesta kevääseen 2025 saakka, jolloin hänet pidätettiin.

Todisteet miestä vastaan koostuivat muun muassa tyttöjen kertomuksista sekä teknisestä näytöstä — miehen hallusta löytyneistä kuvista ja videoista.

Mies on aiemmin ollut rikokseton ja kiistää kaikki syytteet. Hän on työskennellyt kouluissa pitkään ja ollut aiemmin työsuhteessa myös muihin oppilaitoksiin.

Bussiturma Boliviassa: 16 kuollut ja 32 loukkaantunut

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Ainakin 16 ihmistä on kuollut ja 32 loukkaantunut, kun matkustajabussi suistui noin 300 metrin syvyyteen rinteeseen Boliviassa, kertovat viranomaiset. Onnettomuus tapahtui maanantaina aamulla Morochatan alueella, joka sijaitsee maan keskiosissa.

Paikallisen viranomaisen mukaan kyseessä oli vakava onnettomuus, sillä bussissa oli useita matkustajia ja tapahtumapaikka on vaikeasti saavutettavissa. Pelastustyöt ovat olleet haastavia alueen vaikeakulkuisuuden vuoksi.

Boliviassa kuolee viranomaisten mukaan vuosittain noin 1 400 ihmistä liikenneonnettomuuksissa. Maassa on hieman yli 12 miljoonaa asukasta.

Viranomaiset tutkivat nyt onnettomuuden syytä, mutta alustavien tietojen mukaan mahdollisia syitä voivat olla tien huono kunto tai kuljettajan menettämä ajoneuvon hallinta.

Hirmumyrsky Melissa iski Jamaikalle – voimakkain 174 vuoteen

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Erittäin voimakas hirmumyrsky Melissa on iskenyt Jamaikalle valtavalla voimalla. Hengenvaaraa aiheuttavat tuulet ja tulvat piinaavat parhaillaan Karibian saarta, jossa jopa 1,5 miljoonaa ihmistä on suoraan myrskyn armoilla.

Melissa saavutti viidennen luokan, eli korkeimman mahdollisen voimakkuuden, saapuessaan Jamaikan mantereelle kello 18.00 paikallista aikaa, kertoo Yhdysvaltain National Hurricane Center (NHC) Miamista. Kyseessä on voimakkain myrsky, joka on iskenyt Jamaikalle 174 vuoteen.

Tuulen nopeudet ylittivät 80 metriä sekunnissa, kun Melissa iski maihin. Myrsky on samalla vuoden 2025 voimakkain hirmumyrsky koko maailmassa.

– Olemme hyvin huolissamme. ”Maailman voimakkain myrsky” iskee tähän pieneen pisteeseen kartalla, sanoi paikallinen yrittäjä Steve Dunn ennen myrskyn saapumista.

Vahingot voivat olla mittavat

Melissa on liikkunut hitaasti Karibialla viime päivinä, ja sitä kuvataan jopa voimakkaammaksi kuin hirmumyrsky Katrina, joka 20 vuotta sitten aiheutti tuhoa Yhdysvalloissa, surmaten yli 1 800 ihmistä.

Jamaikalla koulut ja lentokentät on suljettu, kattoja vahvistettu ja hätäsuojat otettu käyttöön.

– Hallitus on tehnyt kaiken mahdollisen valmistautuakseen myrskyyn, jollaisen kaltaista emme ole koskaan kokeneet, sanoi tiedotusministeri Dana Morris Dixon BBC:n Newshour-ohjelmassa.

Hänen mukaansa maa on jo valmiiksi hyvin vettynyt runsassateisen lokakuun vuoksi.
– Kun saamme vielä lisää vettä, seurauksena on laajoja tulvia ja maanvyörymiä erityisesti vuoristoalueilla, hän varoitti.

Pakollisia evakuointeja

Kansainvälinen Punainen Risti ja Punainen Puolikuu (IFRC) varoittavat myrskyn ”valtavasta vaikutuksesta”.
– Humanitaarinen uhka on vakava ja välitön, sanoo IFRC:n Karibian alueen päällikkö Necephor Mghendi, jonka mukaan 1,5 miljoonaa ihmistä saattaa joutua myrskyn vaikutusalueelle – mahdollisesti jopa enemmän.

Jamaikan pääministeri Andrew Holness kertoi CNN:lle, että erityisesti saaren länsiosat tulevat kärsimään pahiten.
– En usko, että alueella on minkäänlaista infrastruktuuria, joka kestäisi viidennen luokan myrskyn, hän sanoi.

Laajoille alueille on annettu pakolliset evakuointimääräykset, mutta kaikki eivät aio noudattaa niitä.

Myrsky Melissan odotetaan jatkavan kulkuaan länteen päin seuraavien päivien aikana, tuoden mukanaan edelleen hengenvaarallisia tuulia ja rankkasateita.

Ruotsi avaa nuorisovankilat 13-vuotiaille ensi kesänä

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 27.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Ruotsi avaa nuorisovankilat 13-vuotiaille ensi kesänä – rikosoikeudellinen vastuuikä laskee 15:stä 13 vuoteen

Ruotsi valmistautuu ottamaan käyttöön nuorisovankilat myös 13- ja 14-vuotiaille, jotka tuomitaan vakavista rikoksista heinäkuun 1. päivän jälkeen. Rikosseuraamuslaitos (Kriminalvården) on jo aiemmin suunnitellut erityisiä yksiköitä 15–17-vuotiaille, mutta hallitus on nyt antanut tehtäväksi perustaa erilliset, nuoremmille lapsille tarkoitetut osastot.

Erityisyksiköiden on määrä olla valmiina ensi kesään mennessä. Lainsäädäntöehdotuksen mukaan rikosoikeudellinen vastuuikä lasketaan 15 vuodesta 13 vuoteen niissä tapauksissa, joissa nuori tekee erittäin vakavan rikoksen. Muutos astuisi voimaan 1. heinäkuuta.

Oikeusministeri Gunnar Strömmerin (Moderaatit) mukaan Rikosseuraamuslaitos valmistautuu aluksi tarjoamaan 100–150 paikkaa 13–17-vuotiaille eri puolilla maata sijaitsevissa laitoksissa.

– Rakennamme parhaillaan koulutoimintaa ja erilaisia hoitomuotoja näihin yksiköihin, Strömmer kertoo.

Uuden lain on tarkoitus olla voimassa vähintään viiden vuoden ajan.

– Näen tämän keinona antaa muulle yhteiskunnalle mahdollisuuden ottaa tilanne kiinni, Strömmer sanoo.

Ministerin mukaan, jotta 13- ja 14-vuotiaiden tekemät vakavat rikokset voitaisiin ehkäistä, sosiaalipalveluiden, koulujen, poliisin sekä lasten ja nuorten psykiatrian on toimittava tulevaisuudessa aivan uudella tavalla ja entistä tiiviimmässä yhteistyössä.