https://nykysuomi.com/talous-sakkaa-lahivuodet-paikallishallinto-persaukisempi-kuin-koskaan/

Kotimaa

Talous sakkaa lähivuodet – Paikallishallinto persaukisempi kuin koskaan

Julkaistu 18.12.2019 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Talouden kasvu hidastuu ja asettuu yhden prosentin tuntumaan lähivuosina, ennustaa valtiovarainministeriö 18. joulukuuta julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan. Myöskin julkinen talous asettaa nokkansa jyrkästi alaspäin ja syykin löytyy läheltä - demarihallituksen menolisäyksistä.

Suomen talous kasvaa 1,0 prosenttia vuonna 2020, 1,1 prosenttia vuonna 2021 ja 1,2 prosenttia vuonna 2022. Talouskasvua ylläpitää kotimainen kysyntä. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2023–2024 talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin talouden rakenteellisten tekijöiden vuoksi.

- Ennusteen peruskuva ei ole muuttunut oleellisesti syksyn aikana. Talouden kasvu hidastuu yhden prosentin tuntumaan lähivuosina. Talouspolitiikassa katseen pitäisi pysyä tiukasti talouden kasvun rakenteellisissa edellytyksissä, jotka luovat perustan hyvinvoinnin kasvulle ja kestävälle julkiselle taloudenpidolle, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.

Julkinen talous sukeltaa yhä syvempään

Julkisen talouden alijäämä kasvaa vuonna 2020, kun hallitusohjelman mukaiset menolisäykset astuvat voimaan. Ilman työllisyyttä sekä talouden ja julkisen hallinnon tuottavuutta kohentavia toimia julkinen talous pysyy myös tulevina vuosina alijäämäisenä. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) kääntyy vähitellen uudelleen kasvuun.

Julkisen talouden alijäämä kasvaa vuonna 2020, kun hallitusohjelman mukaiset menolisäykset astuvat voimaan. Hallitusohjelmassa sovitut veronkorotukset lisäävät verotuloja asteittain hallituskauden edetessä. Väestön ikääntymisestä aiheutuva ikäsidonnaisten menojen kasvu pitää julkisen talouden alijäämän kuitenkin 3,5 miljardin euron tuntumassa 2020-luvun alkuvuosina. Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää hallitusohjelmassa tavoiteltujen työllisyyttä sekä talouden ja julkisen hallinnon tuottavuutta vahvistavien toimien täsmentämistä ja toimeenpanoa.

Myöskin paikallishallinnon alijäämä kasvaa kuluvana vuonna historiallisen suureksi. Ilman kuntien omia kuntataloutta vahvistavia toimia tulojen ja menojen välinen epätasapaino pysyy mittavana myös tulevina vuosina. Kuntataloutta heikentävät sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvu sekä suuret investointitarpeet. Paikallishallinnon rahoitusaseman heikkeneminen korostaa sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen tarvetta.

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on pienentynyt viime vuodet. Velkasuhde kääntyy ensi vuodesta alkaen vähitellen kasvuun ja uhkaa nousta 2020-luvun alkupuolella yli 60 prosenttiin.

Työllisyysluvut ja kotimainen kysyntä kirittää BKT:ta

BKT kasvaa tänä vuonna 1,6 prosenttia ja hidastuu 1,0 prosenttiin vuonna 2020. Näkymät vientimarkkinoilla tasaantuvat, ja viennin kasvu hidastuu. Palveluviennin kasvu on tavaroiden viennin kasvua nopeampaa ja pitää viennin kasvun vientikysyntää nopeampana.

Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu tasaisena vuonna 2020. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat ansiotason nousun ja korkeana pysyttelevän työllisyyden vuoksi. Yksityisten investointien kasvu kuitenkin vähenee. Erityisesti vähenevät asuinrakennusinvestoinnit. Julkisen kulutuksen kasvu kiihtyy, mikä kasvattaa kotimaista kysyntää. Julkinen kulutus ja investoinnit vaikuttavat BKT:n kasvuun etenkin vuonna 2020.

Valtiovarainministeriön mukaan työllisten määrä kasvaa 0,5 prosenttia vuonna 2020. Talouskasvun hidastuminen ja nimellispalkkojen kasvu heikentävät työllisyyden kasvua. Samalla työttömien määrä vähenee ja työttömyysaste laskee 6,5 prosenttiin. Yhtä avointa työpaikkaa kohti on yhä vähemmän työttömiä työnhakijoita, mikä lisää painetta nostaa palkkoja. Vuonna 2020 nimellisansiotason arvioidaan nousevan 3 prosenttia.

Lähde: Valtiovarainministeriö

https://nykysuomi.com/venaja-propagandisti-backmanin-salainen-sopimus-hs-toimittajan-kanssa-raportoi-usasta-backmanille-2000e-kuussa/

Kotimaa

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Juha Korhonen
juhakorh22@aeonmedia.se

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Juha Korhonen
juhakorh22@aeonmedia.se

https://nykysuomi.com/maalittaminen-ja-vaaran-tiedon-agitaattorit-uhkaavat-ihmisten-turvallisuutta/

Näkökulma

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

https://nykysuomi.com/mies-yritti-sahata-tiensa-sisaan-kauppaan-kajaanissa-poliisi-keskeytti-erikoisen-murtoyrityksen/

Kotimaa

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

https://nykysuomi.com/kuolemaan-johtanut-liikenneonnettomuus-laitilassa-yksi-menehtyi/

Kotimaa

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.