Talouden kasvu hidastuu ja asettuu yhden prosentin tuntumaan lähivuosina, ennustaa valtiovarainministeriö 18. joulukuuta julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan. Myöskin julkinen talous asettaa nokkansa jyrkästi alaspäin ja syykin löytyy läheltä - demarihallituksen menolisäyksistä.
Suomen talous kasvaa 1,0 prosenttia vuonna 2020, 1,1 prosenttia vuonna 2021 ja 1,2 prosenttia vuonna 2022. Talouskasvua ylläpitää kotimainen kysyntä. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2023–2024 talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin talouden rakenteellisten tekijöiden vuoksi.
- Ennusteen peruskuva ei ole muuttunut oleellisesti syksyn aikana. Talouden kasvu hidastuu yhden prosentin tuntumaan lähivuosina. Talouspolitiikassa katseen pitäisi pysyä tiukasti talouden kasvun rakenteellisissa edellytyksissä, jotka luovat perustan hyvinvoinnin kasvulle ja kestävälle julkiselle taloudenpidolle, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
Julkinen talous sukeltaa yhä syvempään
Julkisen talouden alijäämä kasvaa vuonna 2020, kun hallitusohjelman mukaiset menolisäykset astuvat voimaan. Ilman työllisyyttä sekä talouden ja julkisen hallinnon tuottavuutta kohentavia toimia julkinen talous pysyy myös tulevina vuosina alijäämäisenä. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) kääntyy vähitellen uudelleen kasvuun.
Julkisen talouden alijäämä kasvaa vuonna 2020, kun hallitusohjelman mukaiset menolisäykset astuvat voimaan. Hallitusohjelmassa sovitut veronkorotukset lisäävät verotuloja asteittain hallituskauden edetessä. Väestön ikääntymisestä aiheutuva ikäsidonnaisten menojen kasvu pitää julkisen talouden alijäämän kuitenkin 3,5 miljardin euron tuntumassa 2020-luvun alkuvuosina. Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää hallitusohjelmassa tavoiteltujen työllisyyttä sekä talouden ja julkisen hallinnon tuottavuutta vahvistavien toimien täsmentämistä ja toimeenpanoa.
Myöskin paikallishallinnon alijäämä kasvaa kuluvana vuonna historiallisen suureksi. Ilman kuntien omia kuntataloutta vahvistavia toimia tulojen ja menojen välinen epätasapaino pysyy mittavana myös tulevina vuosina. Kuntataloutta heikentävät sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvu sekä suuret investointitarpeet. Paikallishallinnon rahoitusaseman heikkeneminen korostaa sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen tarvetta.
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on pienentynyt viime vuodet. Velkasuhde kääntyy ensi vuodesta alkaen vähitellen kasvuun ja uhkaa nousta 2020-luvun alkupuolella yli 60 prosenttiin.
Työllisyysluvut ja kotimainen kysyntä kirittää BKT:ta
BKT kasvaa tänä vuonna 1,6 prosenttia ja hidastuu 1,0 prosenttiin vuonna 2020. Näkymät vientimarkkinoilla tasaantuvat, ja viennin kasvu hidastuu. Palveluviennin kasvu on tavaroiden viennin kasvua nopeampaa ja pitää viennin kasvun vientikysyntää nopeampana.
Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu tasaisena vuonna 2020. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat ansiotason nousun ja korkeana pysyttelevän työllisyyden vuoksi. Yksityisten investointien kasvu kuitenkin vähenee. Erityisesti vähenevät asuinrakennusinvestoinnit. Julkisen kulutuksen kasvu kiihtyy, mikä kasvattaa kotimaista kysyntää. Julkinen kulutus ja investoinnit vaikuttavat BKT:n kasvuun etenkin vuonna 2020.
Valtiovarainministeriön mukaan työllisten määrä kasvaa 0,5 prosenttia vuonna 2020. Talouskasvun hidastuminen ja nimellispalkkojen kasvu heikentävät työllisyyden kasvua. Samalla työttömien määrä vähenee ja työttömyysaste laskee 6,5 prosenttiin. Yhtä avointa työpaikkaa kohti on yhä vähemmän työttömiä työnhakijoita, mikä lisää painetta nostaa palkkoja. Vuonna 2020 nimellisansiotason arvioidaan nousevan 3 prosenttia.
Lähde: Valtiovarainministeriö
Nousevat viherverot tappavat kaikki PK-yritykset viimeistään ensi vuonna ja ulkomaalaisten oleskelijoiden alati lisääntyvä massa syö kantaväestön elintasoa ja turvallisuutta yhä enemmän koska Marinin kulissihallitus tuseeraa kiimoissaan Soroksen eturauhasta.
”Väestön ikääntymisestä aiheutuva ikäsidonnaisten menojen kasvu pitää julkisen talouden alijäämän kuitenkin 3,5 miljardin euron tuntumassa 2020-luvun alkuvuosina.”
Kyllä matutukseenkin hukkuu ainakin pari miljardia vuodessa ja summa on nousemaan päin tän naiivin idioottihallituksen myötä.
”Palveluviennin kasvu on tavaroiden viennin kasvua nopeampaa ja pitää viennin kasvun vientikysyntää nopeampana.”
Palveluvienti – hah eli Afrikkaan kipatut lahjarahat kirjataan varmaan osaksi BKT:tä. Mitä enemmän heitämme rahaa kaivoon sitä enemmän BKT nousee sanoo hallitus..terroristien konsulikyytejä unohtamatta, jotka kanssa nostaa palveluvientiä ja BKT:tä ja näin olleen meille hyväksi, sanoo hallituspallitus.
Ylipäänsä tässä on korrelaatio sosialistihallituksen, velkaantumisen ja pääomapaon välillä. Kuka viitsii sijoittaa maahan, joka puhuu huuhaata negatiivisesta hiilinielusta. Eikö asian voisi ilmaista lyhyesti siten, että hallitus ylipäänsä vihaa yrityksiä? Jotta Suomi olisi kiinnostava sijoituskohde ulkomaalaisille, voisi unohtaa vihreät höpinät, ay-liikkeen pyrkimyksen dominoida elinkeinoelämää ja ylipäänsä lisätä kansalaisten ostovoimaa verotusta laskemalla.
Jostain kumman syystä se on aina sosiaali- ja terveysmenot, jotka painavat kuntatalouksia miinuksen puolelle. Koskaan ei eritellä, MIKÄ hiertää näissä sosiaali- ja terveysmenoissa. Eiköhän se ole täyden ylläpidon ja asunnot kantaväestön kustannuksella saavat maahanmuuttajat,ja heidän erityistarpeensa. Moni raportoi pääkaupungin terveyskeskuksista, ettei kantaväestö enää saa aikoja, koska maahanmuuttajat kiilaavat jonoissa edelle. Esim. PK-seudun kaupungeista vain Helsinki on enää budjetissaan plussan puolella.