Suomi myöntää humanitaarista apua yli 61 miljoonaa euroa

Julkaistu 28.3.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Suomi on ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen päätöksellä myöntänyt 61,4 miljoonaa euroa humanitaarista apua, josta noin 20 miljoonaa kohdennetaan nälänhädästä kärsiviin Afrikan sarven maihin sekä Nigeriaan ja Jemeniin.


"Afrikan sarvessa on käsillä lähihistorian pahin ruokakriisi. Noin 20 miljoonaa ihmistä kärsii ruoan ja veden puutteesta. Tarttuvien tautien kuten koleran ja malarian leviäminen pahentaa tilannetta. Pakolaisia on kolminkertainen määrä vuosien 2010–2011 humanitaariseen kriisiin verrattuna. Suomen täytyy olla mukana auttamassa", ministeri Mykkänen sanoo.

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon on julistettu nälänhätä. Konflikti on aiheuttanut laajamittaisen pakolaisvirran erityisesti Ugandaan, johon saapuu tällä hetkellä noin 2000 pakolaista päivässä. Samaan aikaan myös Uganda kärsii kuivuudesta.

Suomi ohjaa Etelä-Sudaniin ja Afrikan sarven pakolaistilanteen helpottamiseksi yhteensä 7,6 miljoonaa euroa sekä Ugandaan 2,2 miljoonaa euroa.

Somalian etelä- ja keskiosissa ruokaturvatilanne on heikentynyt nopeasti laajamittaisen nälänhädän partaalle. Suomi tukee Somaliassa tapahtuvaa humanitaarista työtä 5,5 miljoonalla eurolla.

Etiopiassa hätäapua tarvitsee tänä vuonna reilut 5 miljoonaa ihmistä. Suomi ohjaa Etiopiaan 755 000 euroa.


Nälänhätä uhkaa myös Nigerian koillisosissa, jossa YK:n arvion mukaan jo 8,5 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua. Nigeriaan Suomi ohjaa 2 miljoonaa euroa.

Jemenin asukkaista arviolta kaksi kolmannesta eli 18,8 miljoonaa ihmistä on konfliktin vaikutuspiirissä ja humanitaarisen avun tai suojelun tarpeessa. Aliravitsemuksesta kärsii lähes 3,3 miljoonaa ihmistä, joista 2,1 miljoonaa on lapsia. Suomi tukee Jemeniä 1,5 miljoonalla eurolla.

Samaan aikaan humanitaarinen tilanne jatkuu vakavana Lähi-idässä. Suomen nyt myöntämässä avussa painottuvat Syyria ja sen naapurimaat, joihin apua ohjataan yhteensä 11,5 miljoonaa euroa. Irakissa mm. ISIS-järjestön vastainen taistelu on lisännyt humanitaarista apua tarvitsevien määrän jo 11 miljoonaan ja Mosulin takaisinvaltauksen jatkuessa maan sisäisten pakolaisten määrän odotetaan nousevan. Irakiin ohjataan yhteensä 3,7 miljoonaa euroa.

Muita Suomelta humanitaarista tukea saavia maita ovat Afganistan (miljoona euroa), Myanmar (500 000 euroa), Pohjois-Korea (300 000 euroa), Keski-Afrikan tasavalta (575 000 euroa) ja Kongon Demokraattinen Tasavalta (300 000 euroa) sekä Ukraina (900 000 euroa).

Järjestöjen maa- ja aluekohtaisten operaatioiden osuus avusta on 38,4 miljoonaa euroa. Apu kanavoidaan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ja Maailman ruokaohjelma WFP:n sekä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liikkeen kautta. Tukea saavat myös suomalaiset kansalaisjärjestöt Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu, Fida International, Suomen World Vision, Plan International Suomi ja Pelastakaa Lapset.

Avusta 23 miljoonaa euroa Suomi myöntää yleistukena YK- järjestöille, jotka voivat joustavasti ja nopeasti päättää sen kohdentamisesta. Yleistukea saavat YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR), YK:n humanitaarisen avun koordinointiyksikkö (OCHA), kansainvälistä strategiaa katastrofiriskien vähentämiseksi valmisteleva sihteeristö (ISDR), YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö (UNRWA) sekä YK:n keskitetty hätäapurahasto (CERF).

Lähde: Valtioneuvosto

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.