Mainos:

Suomi hakee kärkipaikkaa Euroopan akkumarkkinoilla

Julkaistu 4.4.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Akkujen tarve yli kymmenkertaistuu maailmassa vuosina 2015–2020. Tarvetta lisää erityisesti sähköisen liikenteen ja uusiutuvan energian käytön lisääntyminen. Business Finland on käynnistänyt akkutoimialalle kaksivuotisen Batteries from Finland -aktivointikokonaisuuden, jolla Suomi pääsee mukaan eurooppalaiseen ja globaaliin akkuverkostoon.

Maailman akuista 80 prosenttia valmistetaan Aasiassa, missä tuotetaan paljon perusakkuja. Myös Euroopassa on monipuolista akkuteknologista osaamista, ja Euroopan komission energiaunionista vastaavana varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič kannustaa kehittämään akuista pitkäkestoisempia ja turvallisempia. Hän korostaa, että tätä akkuosaamista pitää kehittää edelleen Euroopassa.

Suomessa on akkuihin tarvittavia raaka-aineita ja kemikaaleja. Nyt tavoitteena on saada tulevina vuosina haltuun myös akkuihin liittyvä korkeamman lisäarvon osuus eli tekeminen kennojen kehittämiseen asti. Suomi panostaa myös kierrätysosaamiseen.

– Suomella on kaikki edellytykset merkittävän akkuklusterin luomiseen, jonka avulla voimme nostaa jalostusarvoa Suomessa. Meiltä löytyy ainutlaatuinen yhdistelmä raaka-aineista, jalostukseen ja energia-alan osaamiseen järkevän kokoiselta maantieteelliseltä alueelta, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Suomi ei halua olla ainoastaan akkujen raaka-ainetuottaja. Yrityksiltämme löytyy kilpailukykyisiä konsepteja ja tietotaitoa useassa arvoketjun osassa. Markkina kasvaa voimakkaasti, joten lähdemme ensisijaisesti hakemaan siivua uudesta markkinasta, emme niinkään kilpailemaan olemassa olevan toiminnan kanssa. Business Finland näkee tässä suuren mahdollisuuden Suomelle, sanoo Business Finlandin pääjohtaja Pekka Soini.

Mainos:

Suomi houkutteleva investointikohde kaivostoiminnalle

Kasvava akkutuotanto tarvitsee uutta kaivostoimintaa, koska jo käytössä olevat mineraalit eivät kierrätettynäkään riitä teollisuuden nopeasti kasvaviin tarpeisiin. Suomi on kansainvälisesti vertaillen houkutteleva investointikohde kaivosteollisuudelle.

– Suomessa on ainutlaatuiset raaka-ainevarannot sekä vahvaa geologista ja kaivosalan osaamista. Suomi houkuttelee kaivosalan toimijoita maailman kattavimmilla geotietoaineistoilla ja hyvällä toimintaympäristöllä. Meillä on erittäin hyvää kemian alan ja materiaalitutkimusta, ja osaamisemme yltää globaalien raaka-ainevirtojen analysointiin. Suomella on näin hyvät edellytykset nousta akkumarkkinoiden eurooppalaiseksi kärkimaaksi, toteaa Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja Mika Nykänen.

Liikenne ja uusiutuva energia kasvattavat akkumarkkinaa

Erityisesti sähköinen liikenne kasvattaa akkumarkkinaa. Päästövähennystavoitteet ohjaavat sähköautojen, -bussien, -polkupyörien ja -skoottereiden käyttöön ja niistä on tullut hinnaltaan kilpailukykyisempiä. Moni suurkaupunki on jo ilmoittanut suunnitelmista rajoittaa aikaa, jolloin polttomoottoriautoilla voi ajaa keskustassa. Myös lauttaliikenne sähköistyy, samoin kaivos- ja metsätyökoneet.

Toinen akkumarkkinaa kasvattava tekijä ovat sähköverkkoon liitettävät akut. Uusiutuvien tuuli- ja aurinkovoiman haaste on, että energiaa tulee silloin, kun tuulee tai aurinko paistaa, ei välttämättä silloin, kun energiaa tarvitaan.

– Akkuja käytetään enenevässä määrin huippuvoimalaitosten korvaamiseksi. Kulutushuippuja varten on jouduttu rakentamaan voimalaitoksia, joiden rakentamista voidaan tulevaisuudessa ainakin osittain korvata sähkövarastoinnilla. Vastaavasti kuluttajatasolla myös kotitaloudet voivat käyttää akkuja ja kerätä talteen esimerkiksi aurinkoenergiaa”, Business Finlandin toimialajohtaja Vesa Koivisto sanoo.

– Kestävän kehityksen näkökulmasta akkujen kierrätys tulee jatkossa olemaan keskeinen kehitysalue. Kierrätys voi myös tarkoittaa tuotekehitystä akkujen uudelleen käytössä: esimerkiksi sähköauton akkua voitaisiin käyttää uudestaan kodin sähköverkossa, muistuttaa Business Finlandin toimialajohtaja Vesa Koivisto.

Batteries from Finland

Business Finland vauhdittaa kansallisen akkuekosysteemin rakentamista.  Aktiviteeteilla myötävaikutetaan osaamispohjan ja kansainvälisen kilpailukyvyn kasvattamiseen koko arvoketjussa niin akkujen raaka-aineiden tuottamisesta kennojen valmistukseen kuin akkuihin liittyviin sovelluskohteisiin ja palveluihin.

– Yrityksiltämme löytyy kilpailukykyisiä konsepteja ja tietotaitoa useassa arvoketjun osissa. Business Finlandin aikaisemmat innovaatio-ohjelmat, kuten EVE – Sähköiset ajoneuvot ja Green Mining, ovat luoneet kansallisesti osaamispohjaa. Siitä saa hyvän perustan uuteen akkuekosysteemiin, sanoo Business Finlandin pääjohtaja Pekka Soini.

– Liikkumisen sähköistymiseen sekä energian varastoimiseen liittyvät tuotteet, palvelut ja liiketoimintakonseptit kehittyvät nopeasti, ja kasvava markkina on luonnollisesti erittäin kiinnostava.

Business Finland rakentaa verkostoja, joilla päästään mukaan eurooppalaiseen akkuverkostoon ja sen kautta globaaliin verkostoon. Samalla Suomeen houkutellaan alan ulkomaisia investointeja. Business Finland kutsui helmikuussa 70 teollisuuden edustajaa kehittämään akkuteknologian tulevaisuutta. Tilaisuus sai erittäin innostuneen vastaanoton.  Seuraavaksi Business Finland ja yritykset suunnittelevat toimenpiteitä markkinan kehittämiseksi.

Lisätiedot verkossa: 
Batteries from Finland -verkkosivu

Lähde: TEM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juuda
juuda
8 years ago

Suomihan on jo ykköspaikalla mutta kylläkin vain kakkuna, jota jaetaan.

Vaara kun vaara, kyllä se matalaksi ajetaan.
Vaara kun vaara, kyllä se matalaksi ajetaan.
8 years ago

Tottakai ollaan houkutteleva investointikohde kaivosalalle, kun toiminta on käytännössä verottamatonta, vapaata kaikista vastuista ja aina tarpeen tullen kansalaisten kukkarosta napattavilla rahoilla tuettavissa.

Sulax vaan
Sulax vaan
8 years ago

Ööö… Neste koitti aikoinaan rakentaa akkuja mutta kun ne olivat luokattoman huonoja, muutettiin nimi Exideksi. Eikä niiden laatu parantunut joten Exiden akkuja menee edelleen mainonnasta huolimatta huonosti kaupaksi.

Sen sijaan, JOS Suomen valtio haluaisi perustaa akkutehtaan jossa se tarjoaa töitä tuhansille ihmisille niin voin kertoa salaisuuden jolla ihmiset saadaan ostamaan Suomen valtion akkua: tehdään levyistä 1mm paksumpia ja lisätään levyjen väliä 1mm. Sen jälkeen akut ovat käytännöss ikuisia. Ja niiden käynnistysvirtakin on suurempi kuin ammeerituntimäärä antaa ymmärtää. Pieni määrä hopeaa sekaan ja Voila, Varta ja Bosch on selätetty.

Suomessa on lyijyä ja lyijyakkuja niin paljon että Pohjanmaalta ei kannata kaivaa litiumia esille. Riittää kun käytetään rajojemme sisäpuolelta löytyviä akkua. Toistaiseksi vanhoista akuista on maksettu niin huonosti että itsekkin olen valanut niistä luoteja. Näin niiden uusiokäyttö on ollut taloudellisesti kannattavaa. Mutta jos jatkossa akuista maksetaan käypä hinta, niin varmasti varastot tulevat olemaan niitä täynnä.

Miettikääpä kuinka paljon akkuja menee kaatopaikoille ja jätteenpolttolaitoksille. Ei ihme että Hollantilaiset yritykset haluavat ostaa kaiken sen tuhkan joka jätteenpoitolaitoksilta tulee. Seilä on kuparista tantaaliin, kullasta tinaan ja hopeaan kaikki mineraalit. Ja saaste savukaasuineen jää Suomeen.

JOS Suomen valtio haluaa muuttaa tilannetta sillä on mahdolisuus. Mutta jos ei, niin sitten minäkin jatkan akkujen sulatettelua luodeiksi. Kaksi trukkilavallista on taas odottamassa aikaansa.

Morko
Morko
8 years ago

Millä nimimerkki sulax vaan saa poistettua akkulyjyistä epäpuhtaudet luotien valua varten?

Kim Laitinen
Kim Laitinen
8 years ago

Akkukeksijät vankilaan ja raaka-aineet ilmaiseksi ulkomaalaisille? Tapaus Partanen.

juha.
juha.
8 years ago

Mitä sitä turhaa keuhkoamaan raskaasta ”kehittelemisistä”. Idea voidaan myydä 5 sentillä juutalaiselle monikänsälliselle goyimi -orjakaleeri -firmalle pois polttelemasta sormista. Akut ovat ympäristömyrkky -tavaraa ja näin uhkana näre ihramoisen ekosysteemille sekä faunaiselle -lokerolle. Eli ”arvot” on laitettava tärkeysjärjestykseen ja suomalaiset känsä -asukkaat ovat tottuneet näkemään elinolojensa kapeneva ja kuriseva vatsa on parempaa viihdettä kuin Tosi-TV:t ja rokki -ratiot undulaatti -aivoisine juontajineen.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.