Suomi hakee kärkipaikkaa Euroopan akkumarkkinoilla

Julkaistu 4.4.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Akkujen tarve yli kymmenkertaistuu maailmassa vuosina 2015–2020. Tarvetta lisää erityisesti sähköisen liikenteen ja uusiutuvan energian käytön lisääntyminen. Business Finland on käynnistänyt akkutoimialalle kaksivuotisen Batteries from Finland -aktivointikokonaisuuden, jolla Suomi pääsee mukaan eurooppalaiseen ja globaaliin akkuverkostoon.

Maailman akuista 80 prosenttia valmistetaan Aasiassa, missä tuotetaan paljon perusakkuja. Myös Euroopassa on monipuolista akkuteknologista osaamista, ja Euroopan komission energiaunionista vastaavana varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič kannustaa kehittämään akuista pitkäkestoisempia ja turvallisempia. Hän korostaa, että tätä akkuosaamista pitää kehittää edelleen Euroopassa.

Suomessa on akkuihin tarvittavia raaka-aineita ja kemikaaleja. Nyt tavoitteena on saada tulevina vuosina haltuun myös akkuihin liittyvä korkeamman lisäarvon osuus eli tekeminen kennojen kehittämiseen asti. Suomi panostaa myös kierrätysosaamiseen.

– Suomella on kaikki edellytykset merkittävän akkuklusterin luomiseen, jonka avulla voimme nostaa jalostusarvoa Suomessa. Meiltä löytyy ainutlaatuinen yhdistelmä raaka-aineista, jalostukseen ja energia-alan osaamiseen järkevän kokoiselta maantieteelliseltä alueelta, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

– Suomi ei halua olla ainoastaan akkujen raaka-ainetuottaja. Yrityksiltämme löytyy kilpailukykyisiä konsepteja ja tietotaitoa useassa arvoketjun osassa. Markkina kasvaa voimakkaasti, joten lähdemme ensisijaisesti hakemaan siivua uudesta markkinasta, emme niinkään kilpailemaan olemassa olevan toiminnan kanssa. Business Finland näkee tässä suuren mahdollisuuden Suomelle, sanoo Business Finlandin pääjohtaja Pekka Soini.

Suomi houkutteleva investointikohde kaivostoiminnalle

Kasvava akkutuotanto tarvitsee uutta kaivostoimintaa, koska jo käytössä olevat mineraalit eivät kierrätettynäkään riitä teollisuuden nopeasti kasvaviin tarpeisiin. Suomi on kansainvälisesti vertaillen houkutteleva investointikohde kaivosteollisuudelle.

– Suomessa on ainutlaatuiset raaka-ainevarannot sekä vahvaa geologista ja kaivosalan osaamista. Suomi houkuttelee kaivosalan toimijoita maailman kattavimmilla geotietoaineistoilla ja hyvällä toimintaympäristöllä. Meillä on erittäin hyvää kemian alan ja materiaalitutkimusta, ja osaamisemme yltää globaalien raaka-ainevirtojen analysointiin. Suomella on näin hyvät edellytykset nousta akkumarkkinoiden eurooppalaiseksi kärkimaaksi, toteaa Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja Mika Nykänen.

Liikenne ja uusiutuva energia kasvattavat akkumarkkinaa

Erityisesti sähköinen liikenne kasvattaa akkumarkkinaa. Päästövähennystavoitteet ohjaavat sähköautojen, -bussien, -polkupyörien ja -skoottereiden käyttöön ja niistä on tullut hinnaltaan kilpailukykyisempiä. Moni suurkaupunki on jo ilmoittanut suunnitelmista rajoittaa aikaa, jolloin polttomoottoriautoilla voi ajaa keskustassa. Myös lauttaliikenne sähköistyy, samoin kaivos- ja metsätyökoneet.

Toinen akkumarkkinaa kasvattava tekijä ovat sähköverkkoon liitettävät akut. Uusiutuvien tuuli- ja aurinkovoiman haaste on, että energiaa tulee silloin, kun tuulee tai aurinko paistaa, ei välttämättä silloin, kun energiaa tarvitaan.

– Akkuja käytetään enenevässä määrin huippuvoimalaitosten korvaamiseksi. Kulutushuippuja varten on jouduttu rakentamaan voimalaitoksia, joiden rakentamista voidaan tulevaisuudessa ainakin osittain korvata sähkövarastoinnilla. Vastaavasti kuluttajatasolla myös kotitaloudet voivat käyttää akkuja ja kerätä talteen esimerkiksi aurinkoenergiaa”, Business Finlandin toimialajohtaja Vesa Koivisto sanoo.

– Kestävän kehityksen näkökulmasta akkujen kierrätys tulee jatkossa olemaan keskeinen kehitysalue. Kierrätys voi myös tarkoittaa tuotekehitystä akkujen uudelleen käytössä: esimerkiksi sähköauton akkua voitaisiin käyttää uudestaan kodin sähköverkossa, muistuttaa Business Finlandin toimialajohtaja Vesa Koivisto.

Batteries from Finland

Business Finland vauhdittaa kansallisen akkuekosysteemin rakentamista.  Aktiviteeteilla myötävaikutetaan osaamispohjan ja kansainvälisen kilpailukyvyn kasvattamiseen koko arvoketjussa niin akkujen raaka-aineiden tuottamisesta kennojen valmistukseen kuin akkuihin liittyviin sovelluskohteisiin ja palveluihin.

– Yrityksiltämme löytyy kilpailukykyisiä konsepteja ja tietotaitoa useassa arvoketjun osissa. Business Finlandin aikaisemmat innovaatio-ohjelmat, kuten EVE – Sähköiset ajoneuvot ja Green Mining, ovat luoneet kansallisesti osaamispohjaa. Siitä saa hyvän perustan uuteen akkuekosysteemiin, sanoo Business Finlandin pääjohtaja Pekka Soini.

– Liikkumisen sähköistymiseen sekä energian varastoimiseen liittyvät tuotteet, palvelut ja liiketoimintakonseptit kehittyvät nopeasti, ja kasvava markkina on luonnollisesti erittäin kiinnostava.

Business Finland rakentaa verkostoja, joilla päästään mukaan eurooppalaiseen akkuverkostoon ja sen kautta globaaliin verkostoon. Samalla Suomeen houkutellaan alan ulkomaisia investointeja. Business Finland kutsui helmikuussa 70 teollisuuden edustajaa kehittämään akkuteknologian tulevaisuutta. Tilaisuus sai erittäin innostuneen vastaanoton.  Seuraavaksi Business Finland ja yritykset suunnittelevat toimenpiteitä markkinan kehittämiseksi.

Lisätiedot verkossa: 
Batteries from Finland -verkkosivu

Lähde: TEM

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.