Satelliitti toimitetaan ja lähetetään avaruuteen uuden avaruuslain mukaan. Tällä hetkellä näyttää, että satelliitin avaruusmatka alkaa ensi vuoden alussa.
Valtioneuvosto esitti lokakuun lopulla hyväksyttäväksi maamme ensimmäistä, Aalto1- ja Aalto-2-satelliittien laukaisujen vauhdittamaa, avaruuslakia. Kansainvälisestikin edistyksellinen laki huomioi kasvavan suomalaisen avaruusliiketoiminnan, ja se koskee myös Aalto-1:n ja Aalto-2:n sekä loppuvuodesta laukaistavaksi suunnitellun Suomi 100-satelliitin kaltaisia nanosatelliitteja.
Laki ei ole vielä voimassa, mutta sitä noudatetaan jo Suomi 100 -satelliitin kohdalla. Vaikka satelliitti toimitetaan Alankomaissa sijaitsevalle laukaisuvälittäjälle, päätyy se lopulta Euroopan ulkopuolelle
ja ulos maapallolta. Lain mukaan tämä tarkoittaa, että ennen laukaistavaksi luovuttamista satelliitille tulee tehdä erityinen vientilupa, mitä ei vaadittu aiemmilta satelliiteilta. Jo lähtövalmiina Aalto-yliopistossa
odottavalta Suomi 100 –satelliitilta vaaditaan myös tarkennettu riskianalyysi. Suomi 100-satelliitti lähtee matkaan maaliskuussa
Uuden lain lisäksi Suomi 100 -satelliitin avaruusmatkaa viivästyttää sen laukaisuun käytettävälle intialaiselle PSLV-kantoraketille elokuisella lennolla tapahtuneen vian selvitystyö ja siitä johtuva hidastunut
laukaisuaikataulu.
"Satelliittilaukaisujen aikataulut riippuvat aina monista eri tekijöistä.
Alun perin Suomi 100 -satelliitille suunniteltu lento on siirretty ensi
vuoden maaliskuuhun", toteaa satelliittiprojektin vastuullinen johtaja,
professori Esa Kallio Aalto-yliopistosta.
Satelliitti oli saamassa jo paikan aiemmalta, nyt joulukuuksi suunnitellulta lennolta.
Lisäselvitykset ja lupa-asiat aiheuttavat kuitenkin sen, että juhlavuoden lopun kohokohdaksi suunniteltu satelliitin
laukaisu siirtyy vuoden 2018 puolelle.
Suomi 100 -satelliitti on noin reilun kilogramman massainen nanosatelliitti – siis yhden yksikön cubesat. Siinä on hyötykuormana kaksi havaintolaitetta: MF/HF -taajuudella toimiva radioinstrumentti sekä näkyvän
valon alueella toimiva kamera. Satelliitti testaa myös ensimmäistä kertaa avaruudessa Aalto-yliopistossa kehitettyä, 3D-tulostettua muovirakennetta.
Avaruudessa Suomi 100 -satelliitti tutkii avaruussäätä radiomittalaitteellaan sekä kuvaa kamerallaan maapalloa, lähiavaruuden ilmiöitä ja Suomea. Satelliitin tietokoneohjelmistosta huolehtii projektin
toinen vastuuorganisaatio, Ilmatieteen laitos, jolla on pitkäaikainen kokemus avaruustutkimuslaitteiden valmistuksessa. "Ilmatieteen laitos osallistuu myös instrumenttien valmistukseen sekä tieteelliseen
tutkimusohjelmaan", kertoo tutkimusyksikön päällikkö Ari-Matti Harri Ilmatieteen laitokselta.
Suomi 100 -satelliitin avaruusnäyttely avautuu 21. marraskuuta
Vaikka Suomi 100 -satelliitin laukaisu onkin viivästymässä, lähtee syys–lokakuussa Suomea kiertäneen Avaruusrekan kävijöiden rakentama "satelliitti" omalle matkalleen 21. marraskuuta – sään niin salliessa.
Toiminnallisesti oikeaa satelliittia vastaava laite nousee kaasupallolla noin 30 kilometrin korkeuteen ja lähettää arviolta kolmetuntisen matkansa aikana tietoja Aalto-yliopiston satelliittimaa-asemalle. Matka oli määrä tehdä heti Avaruusrekan kiertueen päätyttyä, mutta epäsuotuisat tuuliolosuhteet estivät pallon lennon.
Avaruusrekan näyttely avataan samana päivänä näyttelykeskus WeeGeessä Espoossa. Ensi vuoden huhtikuuhun saakka avoinna oleva näyttely kertoo paitsi Suomi 100 -satelliitista, myös laajemmin suomalaisista satelliiteista ja avaruustutkimuksesta.
Lähde: ilmatieteenlaitos (artikkelikuva ei ole laukaistava satelliitti)
Juuri näin ”haistakaa satelliitti koko valtiovalta ette osaa muuta kun verottaaa…” terveisin ennenki satelliitin nähny