Suomessa näin kylmää kerran kymmenessä vuodessa

Julkaistu 17.7.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Kesä on ollut paikoin harvinaisen kolea

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kesä on ollut koko maassa
keskimääräistä koleampi.  Maan etelä- ja keskiosassa on paikoin ollut jopa
harvinaisen koleaa, eli näin koleita kesäsäitä koetaan keskimäärin
korkeintaan kerran kymmenessä vuodessa.

Koleinta on ollut maan kaakkoisosassa, missä kesän keskilämpötila on tähän
mennessä ollut runsaat 2 astetta tavanomaista alempi. Edellisen tätä
koleampaa on maan itäosassa ollut vuonna 1993 ja maan keskiosassa 2004.
Paikoitellen myös kesä 2015 oli lämpötiloiltaan tämän kesän kaltainen tai
koleampi.

Hellepäiviä on ollut keskimääräistä vähemmän

Kesän tähän mennessä ylin lämpötila, 27,0 °C, mitattiin Hämeenlinnassa 19.
toukokuuta. Jossain päin Suomea lämpötila on noussut hellelukemiin, eli yli
25 asteeseen, yhteensä 12 päivänä. Pitkän ajan keskiarvojen mukaan
heinäkuun puoliväliin mennessä on tyypillisesti ehtinyt hellepäiviä kertyä
jo parisen kymmentä. Hellepäivien lukumäärä ei koko maan tasolla ole
kuitenkaan harvinainen.  "Hellepäivien lukumäärä ei koko maan tasolla ole
kuitenkaan harvinainen. Edellisen kerran tätä vähemmän hellepäiviä on 17.
heinäkuuta mennessä ollut muun muassa vuosina 2015, 2012 ja 2008", kertoo
Ilmatieteen laitoksen meteorologi Niina Niinimäki.

Useilla paikkakunnilla hellerajaa ei kuitenkaan ole ylitetty vielä
kertaakaan tänä kesänä. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla
lämpötila on tänä kesänä ollut ylimmillään 25,0 astetta, mutta hellerajan
yli ei ole päästy. Vuodesta 1959 lähtien tarkasteltaessa vastaavaa on
tapahtunut vain kerran aiemmin; vuonna 1974, jolloin Helsinki-Vantaan
lentoasemalla ei ollut ainuttakaan hellepäivää koko kesänä. Muutamilla
muilla paikkakunnilla, missä helteet ovat antaneet odottaa itseään, on
vastaavia helteettömiä alkukesiä ollut kuitenkin esimerkiksi maan
pohjoisosassa vuonna 2015 ja maan etelä- ja keskiosassa paikoin vuonna 2012
ja 2008.

Sateet ovat jakautuneet epätasaisesti

Kesän sademäärissä on suurta paikallista vaihtelua. Siinä missä paikoin
Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla on ollut harvinaisen kuivaa, on taas
Pohjois-Lapissa, Pirkanmaalla ja kaakonkulmalla sademäärät ovat olleet
harvinaisen suuria. Suuret paikalliset vaihtelut ovat kesäsateille
tyypillisiä, sillä suurimmat sademäärät saadaan tavallisesti sade- ja
ukkoskuuroista, jotka voivat olla hyvin paikallisia.

Ukkosien osalta kesä on ollut poikkeuksellisen vaisu. Tähän mennessä
maasalamoita on paikannettu Suomessa vain runsaat 6000, joista noin puolet
on kertynyt heinäkuussa.

Kesäsää on ollut matalapainevoittoista

Sää Suomessa riippuu suuresti siitä, mistä suunnasta ilmavirtaukset tulevat
ja miten säähäiriöt, eli matala- ja korkeapaineet, kulloinkin ovat
sijoittuneet. Suuri luontainen vaihtelu on Suomen ilmastossa tyypillistä
johtuen sijainnistamme Euraasian mantereen reunalla. Tänä kesänä Venäjälle
pitkäksi aikaa lukkiutunut matalapaineen alue on estänyt Länsi-Euroopan
lämpimiä ilmamassoja pääsemästä Suomeen. Vallitseva tuulen suunta on meillä
ollut pääosin luoteesta ja sää on ollut matalapainevoittoista ja siksi
viileää.

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.