https://nykysuomi.com/suomen-ymparistoterveys-ry-tuulivoimaloilla-merkittavia-terveysvaikutuksia-viela-15-kilometrin-etaisyydellakin/

Kotimaa

Suomen ympäristöterveys ry: Tuulivoimaloilla merkittäviä terveysvaikutuksia vielä 15 kilometrin etäisyydelläkin

Päivitetty 15.4.2019, Julkaistu 10.4.2019 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla tehty pilottitutkimus osoittaa tuulivoimaloiden infraäänen aiheuttaman haitan vähenevän merkittävästi vasta yli 15 kilometrin päässä voimaloista, kertoo tutkimuksen toteuttanut Suomen ympäristöterveys (SYTe) ry.

– Kokemusperäisesti on huomattu, että tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen, yleensä muutaman kuukauden kuluessa, lähiseudun asukkailla on alkanut ilmetä monenlaisia oireita, sanoo Markku Mehtätalo, Suomen ympäristöterveys ry:n puheenjohtaja.

- Asiaa on mahdollista tutkia melko helposti ja muun muassa THL on yrittänyt tehdä näin, Mehtätalo jatkaa. THL:n tutkimuksessa vuonna 2016 oletettiin kuitenkin, että oireet vähenevät olennaisesti ensimmäisen 10 kilometrin matkalla siten, että lähellä voimaloita oireita on enemmän. Tutkimuksessa ei huomioitu muualla ympäristössä olevien voimaloiden vaikutusta.

- Mutta kokemuksesta tiedetään, että oireilevien henkilöiden oireet eivät yleensä vähene vielä tällä etäisyydellä, Mehtätalo toteaa. Myös mittauksin on voitu todeta, että nykyisin rakennettavien tuulivoimaloiden sykkivä infraääni ei olennaisesti heikkene tällä etäisyydellä. Hyvin lähellä voimaloita on muina riskitekijöinä kuuluva ääni ja sähkömagneettiset kentät.

Tutkimuksen aineisto kerättiin Satakunnasta ja Pohjois-Pohjanmaalta

Pilottitutkimuksen otos täyttää tilastollisen otoksen vaatimukset. Aineisto kerättiin Satakunnasta ja Pohjois-Pohjanmaalta, pääosin alueilta, joille oli rakennettu tuulivoimaloita 0,5–1,5 vuotta ennen haastatteluhetkeä (ks. kuvio 1 Pohjois-Pohjanmaalta). Kohteena oli noin 50 perhettä, joista jokaisen perheenjäsenen oireet selvitettiin. Yhteensä tutkimuksessa oli mukana noin 200 ihmistä.

kuvio 1 Kuvio 1. Keltaisella rajatulla alueella tuulivoimaloiden infraääni on lähes jatkuvaa. Alue sijaitsee Oulun läänin eteläosassa.

- Lisäksi pilottitutkimuksessa huomioitiin kaikkien voimaloiden sijainti, eikä suljettu etukäteen pois sitä mahdollisuutta, että voimala-alueiden välissä vaikutus voi olla suurempi ja jatkua kauemmas kuin yksittäisen, selvästi erillään olevan voimala-alueen vaikutus, Mehtätalo kertoo.

Yöunen häiriintyminen tyypillinen infraäänen aiheuttama oire

Tutkimuksen peruskysymyksenä oli, oliko perheessä huomattu terveydentilassa muutoksia viimeisen puolen vuoden tai vuoden kuluessa. Kysymyksen sanamuoto ajankohtaa koskien riippui siitä, milloin vaikutus lähimmistä tuulivoimaloista olisi voinut alkaa. Haastateltaville ei kerrottu etukäteen mahdollisesta yhteydestä tuulivoimaloihin.

- Pääosa vastaajista ei kyennyt nimeämään muutosta terveydentilassaan yleisesti kysyttäessä. Kuitenkin erillisiin oirekohtaisiin kysymyksiin annettiin paljon vastauksia, Mehtätalo sanoo.

- Tyypillisintä oli unen häiriintyminen tai yöunen tarpeen muuttuminen, väsymys ja erilaiset säryt. Vain hyvin harva, muutama vastaaja, piti mahdollisena syynä tuulivoimaloita.

Haitallinen tai vakava oireilu kolme kertaa yleisempää lähellä tuulivoimaloita

Vastaukset luokiteltiin oireiden haitallisuuden mukaan ja niistä tehtiin tilastollinen analyysi. Haitallista tai vakavampaa oireilua oli noin kolme kertaa enemmän tuulivoimaloiden lähellä (alle tai noin 15 km:n etäisyydellä voimaloista) kuin kauempana niistä (ks. kuvio 2).

kuvio 2 Kuvio 2. Oireet lähes jatkuvassa tai usein kestävässä infraäänialtistuksessa (alle tai noin 15 km tuulivoimaloista) sekä kauempana (yli 15 km:n etäisyydellä) voimaloista.

- Analyysin perusteella näyttää vahvasti siltä, että voimaloiden rakentamisen jälkeen samanaikaisia oireita tulee suurimmalle osalle ihmisistä tuulivoimaloiden vaikutuspiirissä. Suurin osa oireista on tyypillisiä stressioireita, Mehtätalo kertoo.

Vaikka osa ihmisistä on epäillyt oireiden johtuvan tuulivoimaloista, etenkin jos voimalat ovat näkyvissä tai niiden mahdollisista haittavaikutuksista on kuullut etukäteen, oireita tulee asenteesta riippumatta. – Tutkimus osoittaa, että oireilu ei johdu asenteista, Mehtätalo toteaa.

Oireiden ilmeneminen aleni merkittävästi vasta 15–20 km:n päässä voimaloista (ks. kuvio 2). Mikäli voimaloita on eri puolilla ja ihminen oleskelee alueella paljon, riski oireisiin kasvaa.

Infraäänen haitta-alue oletetaan liian pieneksi

– Myöhemmin vuoden 2017 aikana eri puolilla Suomea tehtyjen infraäänimittausten perusteella on todettu, että 15–20 km on tyypillinen etäisyys, jonne asti tuulivoimaloiden sykkivän infraäänen voidaan mittauksin todeta lähes kaikissa olosuhteissa leviävän, Mehtätalo kertoo. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan infraääni leviää suotuisissa olosuhteissa 90 km:n etäisyydelle voimaloista.

Mikäli pilottitutkimuksen otos on edustava, suomalaisista noin 400.000 kärsii oireista tuulivoimaloista johtuen ja heistä vain noin 10.000 yhdistää oireilun tuulivoimaloihin. Pienen tutkimusaineiston vuoksi vahvoihin johtopäätöksiin on suhtauduttava varauksella.

- Tutkimus osoittaa kuitenkin selvästi, että kaikissa aiemmin tehdyissä tutkimuksissa haitta-alue on jo etukäteen oletettu liian pieneksi, sanoo Markku Mehtätalo ja jatkaa...

- Muun muassa erään toisen amerikkalaistutkimuksen laaja, perusteellinen aineisto, jota käytetään useissa julkaisuissa, on kerätty 11,7 km:n säteellä voimaloista. Tästä syystä tutkimuksissa ei voida havaita terveyshaittaa, koska oireilu ei vielä tällä etäisyydellä muutu, hän päättää.

Lähde: Syte ry

Aiheeseen liittyvää:

https://www.nykysuomi.com/2017/10/24/tuuliwatti-oyn-miljoonavoitot-yritystuilla-ei-tyontekijoita-eika-maksa-veroja/

https://nykysuomi.com/trump-asetti-tullit-60-maalle-pohjoismaat-mukana/

Kotimaa

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

https://nykysuomi.com/orpo-ja-suomen-hallitus-selviytyivat-luottamuslauseaanestyksista/

Kotimaa

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

https://nykysuomi.com/suomen-kuluttajahinnat-21-prosenttia-eun-keskiarvoa-korkeammat/

Kotimaa

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

— Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.