Suomen tavaraviennin arvo nousi 15 prosenttia vuonna 2017

Julkaistu 27.4.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Suomen tavaraviennin arvo nousi 15 prosenttia vuonna 2017 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan.

Vienti oli arvoltaan 59,6 miljardia euroa. Vientihinnat nousivat 5,2 prosenttia ja viennin volyymi 9,4 prosenttia. Tuonnin arvo kasvoi 13 prosenttia vuonna 2017 ja oli arvoltaan 62,2 miljardia euroa. Tuonnin volyymi kasvoi 8,2 prosenttia ja tuontihinnat kohosivat 5,0 prosenttia. Kauppatase jäi lähes 2,6 miljardia euroa alijäämäiseksi vuonna 2017.

Suomen tavaraviennin arvo nousi 15 prosenttia vuonna 2017 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan. Vienti oli arvoltaan 59,6 miljardia euroa. Viennin arvon kasvu johtui sekä viennin volyymin että vientihintojen noususta. Vientihinnat nousivat 5,2 prosenttia ja viennin volyymi 9,4 prosenttia. Tuonnin arvo kasvoi 13 prosenttia vuonna 2017 ja oli arvoltaan 62,2 miljardia euroa. Tuonnin volyymi kasvoi 8,2 prosenttia ja tuontihinnat kohosivat 5,0 prosenttia. Vuonna 2016 viennin arvo laski neljä prosenttia ja viennin volyymi väheni 4,0 prosenttia. Vientihinnat nousivat tuolloin 0,4 prosenttia. Tuonnin arvo kasvoi yhden prosenttia, mikä johtui volyymin 0,1 ja hintojen 0,5 prosentin noususta.

Kauppataseeseen kertyi alijäämää viime vuonna jonkin verran vähemmän kuin edeltävä vuotena. Kauppatase jäi lähes 2,6 miljardia euroa alijäämäiseksi vuonna 2017. Alijäämä EU-maiden kanssa käydyssä kaupassa oli lähes kaksi miljardia euroa. EU-maiden ulkopuolisten maiden kanssa käytävä kauppa oli puolestaan alijäämäistä 623 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 vajetta kertyi 3,1 miljardia euroa. EU-kauppa oli tuolloin 3,6 miljardia euroa alijäämäinen, mutta muiden maiden kanssa käytävä kauppa oli 434 miljoonaan euroa ylijäämäistä. Vuonna 2015 kauppataseen alijäämä oli vain 613 miljoonaa euroa, EU-maiden kanssa käydyssä kaupassa vajetta kertyi tuolloin 2,3 miljardia euroa, mutta EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käyty kauppa oli lähes 1,7 miljardia euroa ylijäämäistä.

Lähes kaikkien päätoimialojen vienti kääntyi selkeään kasvuun vuonna 2017. Metsäteollisuuden tuotteiden vienti nousi viisi prosenttia. Koneiden ja laitteiden vienti suureni 12 prosenttia. Kuljetusvälineiden vienti kasvoi päätoimialoista eniten, 70 prosenttia ja myös metalliteollisuuden tuotteiden viennin kasvu oli ripeää. Kasvua kertyi 18 prosenttia. Öljytuotteiden viennin arvo kasvoi 19 prosenttia, mutta muun kemianteollisuuden vienti suureni kuusi prosenttia. Kojeiden ja mittareiden vienti nousi kymmenen prosenttia ja elintarvikkeiden vienti 12 prosenttia.

Vuonna 2017 tavaroiden tuonnin kokonaisarvo kasvoi 13 prosenttia. Investointitavaroiden tuonti kasvoi kuusi prosenttia. Poltto- ja voiteluaineiden tuonti suureni viidenneksen sekä teollisuuden tuotantotarvikkeiden tuonti nousi 24 prosenttia. Kuljetusvälineiden ja niiden osien ja tarvikkeiden tuonti kasvoi 23 prosenttia, mutta elintarvikkeiden ja juomien tuonti vain neljä prosenttia. Kulutustavaroiden tuonti sen sijaan laski viisi prosenttia.

EU-maihin suuntautuneen viennin arvo kasvoi 17 prosenttia vuonna 2017. Vienti euroalueelle nousi viidenneksen. Vienti EU:n ulkopuolisiin maihin kasvoi 12 prosenttia. Vuonna 2016 vienti sekä EU-maihin että EU:n ulkopuolisiin maihin väheni neljä prosenttia. Tuonti kaikista EU-maista oli vuonna 2017 nousi kymmeneksen. Vuonna 2016 EU-tuonti oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Tuonti EU-maiden ulkopuolelta kasvoi 17 prosenttia vuonna 2017.  Vuotta aiemmin ulkokaupan tuonti nousi kaksi prosenttia.

EU-maiden osuus Suomen viennistä kasvoi hieman vuonna 2017 edeltävän vuoden 59,1 prosentista 60,1 prosenttiin. Tuonnissa EU-maiden osuus väheni aavistuksen edeltävän vuoden 62,2 prosentista 60,8 prosenttiin. EU-maiden ulkopuolelle suuntautuvan kaupan osuudet muuttuivat vastaavasti. Viime vuonna ulkokaupan osuus viennistä oli 39,9 prosenttia ja tuonnista 39,2 prosenttia, kun vastaavat osuudet vuonna 2016 olivat viennissä 40,9 prosenttia ja tuonnissa 37,8 prosenttia.

Lähde: Tulli

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.