Mainos:

Suomalaista ammattitaitoa maailmalla: Juulia Jyläs

Päivitetty 4.8.2021, Julkaistu 19.5.2021 – Kirjoittaja Toimitus

Hevostelua esittelee Suomalaista hevosmaailmaa ja osaamista: haastattelussa ammattiratsastaja Juulia Jyläs.

Juulia on menestynyt maailmalla monipuolisesti ammatti ratsastajana ja erityisesti esteratsastajana. Juulia on monen lapsen ja nuoren esikuva. Juulia ei syntynyt rikkaaseen hevosperheeseen, mutta on osoittanut omalla tarmokkuudellaan, päättäväisyydellään ja rakkaudestaan hevosiin, että kovalla työllä voi saavuttaa unelmia.

Juulia Jyläs on arvostettu ratsastuksen ammattilainen joka peräänkuuluttaa nöyryyttä oppia koko ajan lisää ja uskaltaa pysähtyä kyseenalaistamaan aiemmin oppimaansa.

Juulia Jyläs on kilparatsastaja, kouluttaja, valmentaja sekä kasvattaja.

Mainos:

 

 

"Jo nuoressa iässä halusin hevosen selkään ja 9-vuotiaana sain aloittaa alkeiskurssin Tuomarinkylässä. Hevoset viehättivät minua komeudellaan ja lempeydellään. Nuorena käytin kaiken ajan koulun ulkopuolella tallilla hoitamassa hevosia, auttamassa talkoo-töissä ja myöhemmin viikonloput tallitöissä ja ratsastamalla hevosia asiakkaille. Omaa hevosta ei ollut ja kilpailin sen mukaan minkälainen hevonen oli käytössä. Aluksi ratsastin juniorina koulua SM-tasolla saakka, myöhemmin kenttää SM. ja PM- tasolla, jonka jälkeen 16-vuotiaana ryhdyin ratsastamaan enemmän rataesteitä.

Oman hevosen sain niihin aikoihin. Neljävuotias nuori hevonen ostettiin  Tanskasta ja hänen kanssaan voitin kerran hallimestaruuden sekä osallistuin HIHSiin.

Parikymppisenä otin suuntani Hollantiin, koska halusin kehittää itseäni ja tulla alan ammattilaiseksi. Tulin harjoittelijaksi talliin missä pääsin töitten ohella myös ratsastamaan muutamia nuoria hevosia. Tajusin oman kasvatuksen tärkeyden, koska isoa budjettia ei ollut huippuhevosen ostoon. Ratsastin paljon hevosia asiakkaille, sekä koulutin nuoria eteenpäin. Enimmäkseen kilpailin piiri-tai kansallisella tasolla. Hevoset myytiin aina pois hyvän tilaisuuden tullessa.

Vuosien kovan työn saavutuksena aloin kilpailemaan seniori-ratsastajana KV-kilpailuissa yli kolmekymppisenä, josta lähdin kehittämään itseäni pikkuhiljaa isompiin ja vaativampiin tehtäviin.

Vuonna 2015 ori Finishing Touch Wareslake osui polullani vastaan ja saimme ystäväpiiristä porukan kasaan oriin ostoon. Siitä lähti uusi tie isommalle tasolle ja hänen kanssaan olen päässyt kokemaan isoimmat esteradat maailmassa; kahdet EM-kilpailut, MM-kisat sekä useita 5* kilpailuja ja World Cuppeja.

Kilpaileminen ratsastajalta vaatii kuntoa ja taitoa, mutta ennenkaikkea pitkäjännitteisyyttä ja periksiantamattomuutta, hermojen hallitsemista, sekä kurinalaisuutta. Sekä tietynlainen nöyryys ja tahto pitää itsensä aina avoimena parannukselle ja kehitykselle ja uuden oppimiselle.

Uskon, että ratsastaja voi aina kehittää itseään ilman suuria budjetteja, jos on valmis tekemään todella paljon työtä ja on avoin parannukselle ja opille. Ei saa olla asenteita vaan olla nöyrä vastaanottamaan uutta.

Hollannissa jossa asun, sekä Keski-Euroopassa on hyvät puitteet edistymiselle. Hevosia kasvatetaan enemmän ja lahjakkaampia nuoria hevosia on määrällisesti paljon enemmän verrattuna Suomeen.Kilpailu ja harjoitus mahdollisuuksia on paljon. Useimmissa paikoissa ammattimaiset puitteet hyvillä pohjilla.Hevosmaailmassa täällä löytyy paljon ammattitaitoa ja vanhanajan hevosmies- ja käsittelytaitoa. Ilmasto on talvella riittävän leuto kilpailemiseen ja harjoittelemiseen, sekä jalostuskausi kestää pidempään. Suomesta on pitkä tie alan huipulle.

Nautin työnteostani hevosten parissa. Nuorten hevosten kouluttaminen tuo paljon kiitosta, kun näkee askel askeleelta kehityksen eteenpäin. Kilpahevosten edistyminen ja tason nostaminen tuo mielihyvää. Kehitän hevosia, mutta ennenkaikkea hevoset kehittävät ja opettavat minua joka päivä parantamaan itseäni."

 

 

Muutamia päiviä sitten,  eli toukokuussa Juulia Jyläs sijoittui hienosti kuudenneksi virheettömällä GP-radalla Fleurabellan kanssa Samoriini 145-160 GP:ssä.

 

info@vartriesthorses.nl

www.vantriesthorses.fi

 

 

Haastattelussa maaliskuu 2021: Juulia Jyläs

Haastattelu ja teksti: Ravikatsaus ja Hevostelua-juttusarjat, Nykysuomi

Kuva: Juulia Jyläs ja Finishing Touch Wareslake, 160- Grand Prix, Knokke, viides sija. Juulia Jyläksen kotialbumi.

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Zelenskyin puolueen kansanedustaja: Ukrainan liikekannallepano on kuin järjestäytynyttä rikollisuutta

Julkaistu tänään 12:22 – Kirjoittaja Toimitus

Presidentti Volodymyr Zelenskyin puolueen kansanedustaja on syyttänyt Ukrainan liikekannallepanoviranomaisia toimimisesta järjestäytyneen rikollisuuden tavoin. Oleksandr Kachura väittää, että alueellisten rekrytointipäälliköiden virkoja myydään 150 000 dollarilla ja että vapaus kiinnioton jälkeen voi maksaa kymmenesosan tästä summasta.

Väitteet esitettiin toimittaja Natalya Vlashchenkon haastattelussa. Julkaistussa videokatkelmassa Kachura sanoo olevan yleisessä tiedossa, että henkilön, joka haluaa päästä pois alueellisesta rekrytointikeskuksesta kiinnioton jälkeen, on maksettava 10 000 – 15 000 dollaria.

Kachura, joka edustaa hallitsevaa Kansan palvelija -puoluetta, väittää edelleen, että piiritason johtotehtävä maksaa noin 50 000 dollaria ja alueellisen päällikön virka noin 150 000 dollaria.

Esimerkkinä väitetystä korruptiosta hän kuvailee, kuinka hänen kotikaupunkinsa rekrytointipäällikkö siirtyi polkupyörällä ajamisesta Toyota Land Cruiserin rattiin, kun taas virkamiehen vaimo ajaa Porsche Cayennella. Kachura haluaa nykyisen viranomaisrakenteen lakkautettavaksi ja kaikkien työntekijöiden joutuvan täydelliseen tarkastukseen.

Mainos:

Haluaa korvata pakkokeinot vapaaehtoisella rekrytoinnilla

Alueelliset rekrytointi- ja sosiaalisen tuen keskukset, jotka tunnetaan nimellä TCC, vastaavat rekisteröinnistä ja kutsunnoista Ukrainan liikekannallepanojärjestelmässä. Kachura vertaa niiden toimintaa järjestäytyneeseen rikollisryhmään ja haluaa sen sijaan, että rekrytointi perustuisi ihmisiin, jotka ilmoittautuvat vapaaehtoisina sotilaspalvelukseen.

Ukrainan ihmisoikeusvaltuutettu Dmytro Lubinets on hiljattain varoittanut puolustusministeriön sisäisistä systeemisistä virheistä ja kulttuurista, jossa väärinkäytökset jäävät ilman seurauksia. Kachuran kommentit ovat erityisen arkaluonteisia, koska kritiikki tulee Zelenskyin omasta puolueesta.

Ukraina aloitti liikekannallepanon sodan eskaloitua helmikuussa 2022 ja kielsi 18–60-vuotiaita miehiä poistumasta maasta. Vuonna 2024 kutsuntaikää laskettiin 27 vuodesta 25 vuoteen, ja liikekannallepanon välttämisestä määrättäviä rangaistuksia tiukennettiin.

Aiemmassa uutisoinnissa on dokumentoitu videoita, joissa näkyy väkivaltaisia yhteenottoja rekrytointihenkilöstön, siviilimiesten ja heidän sukulaistensa välillä.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Teinityttö otettu kiinni Ruotsin ampumistapauksen jälkeen

Julkaistu tänään 08:52 – Kirjoittaja Toimitus

Teini-ikäistä poikaa ammuttiin koulun lähellä Södertäljen Ronnassa maanantai-iltana. Tapauksen johdosta on otettu kiinni kolme henkilöä, mukaan lukien 14-vuotias tyttö.

Poliisi sai hälytyksen alueella kuuluneista paukahduksista noin kello 19.30. Paikalta löydettiin ampumavammoja saanut henkilö, joka toimitettiin sairaalaan. Ruotsalaisen kaupallisen tv-kanavan TV4:n mukaan uhri on teini-ikäinen poika, joka on loukkaantunut vakavasti.

Kaksi kiinniotetuista on 14-vuotiaita, kun taas kolmannen henkilön ikää poliisi ei ole suostunut paljastamaan. Ainakin toinen 14-vuotiaista on tyttö.

Poliisi on aloittanut tutkinnan murhan yrityksestä. Rikospaikka on tutkittu, ja tutkijat jatkavat työtään muun muassa todistajien kuulusteluilla ja valvontakameramateriaalin läpikäynnillä, kertoo ruotsalainen uutistoimisto TT.

Mainos:

Motiivia ei ole vielä vahvistettu.

Yleinen rikkaruohomyrkky hidastaa mehiläisiä

Julkaistu tänään 08:35 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi tutkimus osoittaa, että glyfosaatti saattaa hidastaa mehiläisten ravinnonhakua ja vaikuttaa niiden aivojen yhdisteisiin, vaikka kemikaalia on pitkään pidetty mehiläisille vähäriskisenä.

Glyfosaatti on yksi maailman käytetyimmistä rikkaruohomyrkyistä ja vaikuttava aine useissa torjunta-ainetuotteissa. Se toimii estämällä sikimaattireitin, joka on kasvien kasvuun tarvitsema prosessi. Koska mehiläisiltä puuttuu kyseinen reitti, glyfosaattia on pitkään pidetty niille vähemmän vaarallisena.

Virginia Techin tutkijat ovat nyt tutkineet, miten glyfosaatti vaikuttaa mehiläisiin, kun ne nauttivat ainetta. Tutkimuksessa käytettiin samoista pesistä peräisin olevia mehiläisiä, jotka koulutettiin keräämään sokeriliuosta kahdelta keinotekoiselta ruokintapaikalta.

Toinen ruokintapaikka sisälsi sokeriliuosta ilman lisäaineita, kun taas toinen sisälsi glyfosaattia. Tutkijat seurasivat mehiläisten käyntejä kolmen päivän ajan ja analysoivat myös aivokudosta pienemmältä ryhmältä.

Mainos:

Tulokset, jotka julkaistiin Journal of Experimental Biology -lehdessä, osoittavat, että glyfosaatille altistuneet mehiläiset tekivät 13,4 prosenttia vähemmän ravinnonhakulentoja kuin kontrolliryhmän mehiläiset. Tutkijat havaitsivat myös muutoksia mehiläisten aivojen yhdisteissä, jotka liittyvät niiden käyttäytymiseen.

Vähemmän ravinnonhakulentoja ja muuttunut aivokemia

Tutkijat mittasivat muun muassa tyramiinia, oktopamiinia ja dopamiinia, jotka ovat hyönteisten aktiivisuuteen ja käyttäytymiseen liittyviä välittäjäaineita. Altistuneessa ryhmässä he havaitsivat muutoksia tyramiinissa sekä oktopamiinin ja sen esiasteiden välisessä suhteessa, jota ei esiintynyt kontrolliryhmässä.

Kokeeseen osallistui 86 mehiläistä, ja se suoritettiin valvotuissa olosuhteissa, joten se ei itsessään osoita, miten koko pesä vaikuttaa laajemmassa ympäristössä. Se antaa kuitenkin konkreettisen mitan käyttäytymismuutoksesta, jolla voi olla seurauksia suuremmassa mittakaavassa.

Yhdyskunnalle 13 prosentin vähennys ravinnonhaussa voi olla merkittävä. Jos koko yhdyskunta altistuisi, tämä voisi johtaa pölytyksen tehokkuuden heikkenemiseen ja hunajantuotannon vähenemiseen, mikä vaarantaa yhdyskunnan selviytymisen ja pitkäaikaisen vakauden, sanoo Margaret Couvillon, Virginia Techin entomologian apulaisprofessori tiedotteessa.

Se, että mehiläisiltä puuttuu sikimaattireitti, ei kuitenkaan sulje pois muita vaikutuksia. Tutkijat viittaavat aiempiin tutkimuksiin muun muassa mehiläisten makuaistista, oppimisesta, muistista ja navigoinnista glyfosaattialtistuksen jälkeen.

Tutkijoiden mukaan uusi työ lisää mahdollisen linkin mehiläisten ravinnonhaun ja aivojen välittäjäaineiden muutosten välille. Mekanismia ei ole vielä vahvistettu, ja kirjoittajat peräänkuuluttavat jatkotutkimuksia siitä, miten aine vaikuttaa muihin organismeihin kuin kasveihin, jotka se on tarkoitettu tappamaan.

Sen ymmärtäminen, miten rikkaruohomyrkyt vaikuttavat hyödyllisiin hyönteisiin, kuten pölyttäjiin, auttaa meitä tekemään strategisempia sääntelyvalintoja siitä, milloin ja missä niitä käytetään maksimaalisen hyödyn ja minimaalisen haitan saavuttamiseksi, sanoo Laura McHenry, nykyinen Penn Staten tutkijatohtori, joka suoritti tutkimuksen ollessaan tohtoriopiskelijana Virginia Techissä.

Kun ravinnonhaku häiriintyy, se voi vaikuttaa sekä yhdyskunnan omaan ravinnonsaantiin että pölytykseen, josta viljelykasvit, puutarhat ja luonnonkasvit ovat riippuvaisia.