Suomalaisilta huijattu lähes viisi miljoonaa euroa ulkomaisten huijauspuheluiden avulla

Julkaistu 27.3.2019 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Digitalisaatio muuttaa työelämää ja arkea pikavauhtia. Kehityksen mukana muuttuvat myös rikolliset. Keskusrikospoliisin mukaan poliisille on tehty Suomessa jo yli 100 rikosilmoitusta ulkomaisista numeroista tulleisiin puheluihin liittyvistä sijoitushuijauksista. Viranomaisten tietoon tulleiden tapausten yhteenlaskettujen rahallisten menetysten summa hipoo jo viittä miljoonaa euroa.

– Toiminta vaikuttaa kansainväliseltä, ja huijauksista tai niiden yrityksistä on ilmoitettu ympäri Suomea. Useimmiten uhriin on oltu ensimmäisen kerran yhteydessä puhelimitse +44-alkuisesta numerosta, mikä on saanut näyttämään siltä, että puhelu tulee Isosta-Britanniasta. Viime aikoina puheluita on tullut myös muista kansainvälisistä sekä suomalaisista numeroista, kertoo rikoskomisario Marko Leponen Keskusrikospoliisista.

Ulkomaalaisen yrityksen edustajana esiintynyt soittaja on ensin pehmitellyt uhriaan ja kysellyt mm. tämän varallisuudesta ja tarjonnut tälle sijoitusmahdollisuuksia ulkomaiseen yhtiöön huomattavia voittoja lupaillen. Tämän jälkeen uhria on monessa tapauksessa lähestytty muutaman päivän sisällä uudelleen ja pyydetty lisäsijoituksia. Myöhempi yhteydenpito ja tiedonvaihto ovat tapahtuneet sähköpostitse.

– Uhria on pyydetty maksamaan sijoitettava pääoma ulkomaiselle pankkitilille tai virtuaalivaluutan vaihtopalveluun. Ensimmäinen summa on ollut yleensä 200–300 euroa. Joissain tapauksissa uhrille on maksettu pian takaisin kaksinkertainen summa ja väitetty sen olleen tuottoa aiemmasta sijoituksesta, Leponen jatkaa.

– Alun pienempi sijoitettu summa ja väite siitä, että summasta olisi saatu kaksinkertainen tuotto, on vain huijausta. Todellisuudessa summaa ei ole sijoitettu mihinkään, vaan tempun on tarkoitus saada koukutettua uhri sijoittamiseen ja houkuteltua tämä sijoittamaan lisää rahaa. Osa uhreista on ottanut sijoituksiin jopa lainoja, mistä voi koitua ikävyyksiä pitkäksi aikaa, Leponen varoittaa.

Huijarit eivät katso ikää - Kunhan rahaa tulee

Joitakin uhreista on pyydetty asentamaan tietokoneeseensa etäkäyttösovellus, jonka avulla epäillyillä on ollut pääsy uhrin tietokoneelle sekä mahdollisuus hallita uhrin tietokonetta, ilmeisesti uhrin tätä tietämättä. Etäyhteys on tarjonnut mahdollisuuden seurata maksuliikennettä ja jopa tehdä maksuja uhrin puolesta.

– Etäkäyttösovellusta on perusteltu sillä, että sen kautta pystyy tarjoamaan asiakkaalle parempaa palvelua. Kenenkään ei kuitenkaan pidä antaa asentaa omaan tietokoneeseensa etäyhteyttä pelkän puhelinsoiton perusteella.

Poliisin tietoon tulleet uhrit ovat olleet enimmäkseen 1940–1960-luvuilla syntyneitä, mutta uhrien joukossa on ollut myös 1980-luvulla ja 1990-luvuilla syntyneitä. Tästä voidaan päätellä, ettei sen enempää digi-kasvatus kuin virkavallan toistuva varoittelu mm. nettihuijareista ole näiltä osin purrut toivotulla tavalla.

– Sijoitushuijauspuheluita on tullut kaikenikäisille. Ihan jokaisen kannattaa olla varuillaan. Varojaan ei tule koskaan siirtää tuntemattomille henkilöille eikä tahoille tietämättä näiden taustaa tarkasti, ja muutenkin sijoitusasioihin liittyvissä yhteydenotoissa ja asioissa kannattaa olla hyvin varovainen. Jos tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei todennäköisesti ole totta.

Virkavallan ohjeet ovat myöskin nettihuijaustapauksissa melkolailla samat kuin muissakin rikoksissa. Jos epäilee joutuneensa sijoitushuijauksen uhriksi, kannattaa tehdä rikosilmoitus netissä sähköisellä rikosilmoituslomakkeella tai paikallispoliisille poliisiasemalla.

– Jotkut saattavat jättää kertomatta läheisilleen tai poliisille, koska eivät haluaisi myöntää tulleensa huijatuiksi. Nopea ilmoittaminen on kuitenkin tärkeää, koska se auttaa poliisia pääsemään epäiltyjen jäljille, ja joissain tapauksissa osa rahoista on ripeän ilmoituksen ansiosta onnistuttu palauttamaan uhrille.

Lähde: Keskusrikospoliisi

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.