Sukevan vankilasta löytyi yli kaksi vuotta eristyksissä ollut lähes puhumaton mies

Julkaistu 10.11.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Oikeusasiamies kertoo, että Sukevan vankilasta Sonkajärveltä löytyi tarkastuksessa mies, joka oli ollut vapaaehtoisesti eristyksessä muista ihmisistä yli kaksi vuotta.

Mies oli itse halunnut asumaan vankilan eristysosastolle eikä hän ollut yli kahteen vuoteen osallistunut mihinkään aktiivitoimintoihin tai ollut sosiaalisessa kontaktissa juuri kenenkään kanssa, uutisoi Savon Sanomat.

Viime aikoina mies on kuitenkin vastannut vartijoille ja vankilan sosiaali- tai erityisohjaajille häntä puhuteltaessa. Mies itse ei ollut tiettävästi aloittanut puhumista kenenkään kanssa.

Oikeusasiamiehen tarkastajat olivat yrittäneet lähestyä miestä ensin osastolla ja seuraavana päivänä vankilan ulkoilupihalla, mutta vanki ei halunnut keskustella tarkastajien kanssa ja vaikutti hyvin varautuneelta.

Oikeusasiamies otti asian selvitettäväkseen. Selvisi, että vanki oli itse hakenut erityisosastolle ilmoittaen kokevansa itsensä niin uhatuksi, ettei suostu siirtymään asuinosastolle.

Oikeusasiamies kertoo, ettei erityisosasto ei ole sovelias pitkäaikaiseen asumiseen, sillä mahdollisuudet ulkoiluun, sosiaalisiin kontakteihin, raittiin ulkoilman saamiseen tai edes havaintojen tekemiseen ympäristöstään ovat siellä paljon rajallisemmat kuin suljetun vankilan asuinosastolla.

Vankeinhoidon mukaan mies olisi hakeutunut eristysosastolle myös muissa vankiloissa, joten toiseen vankilaan siirtämisen ei katsottu auttavan asiassa millään tavalla.

Sukevan vankilassa vartijat olivat ottaneet miehen auttamisen huolekseen. Hänet oli saatu jo ulkoilemaan viikoittain, mitä hän ei aiemmin suostunut tekemään.

Miestä oli myös neuvottu sellinsä siistinä pitämisestä ja henkilökohtaisesta hygieniasta niin, että hän oli edistynyt niissä merkittävästi ja lopettanut myös tupakoinnin. Noin vuoden eristyksessä asumisen jälkeen mies oli vartijoiden motivoinnin ansiosta käynyt säännöllisesti sekä ulkoilussa että suihkussa, vaikka hän muuten halusi edelleen olla pääosin puhumatta ja eristyksissä.

Vangilta oli myös viikoittain kysytty henkilökohtaisesti, haluaako hän keskustella pastorin kanssa, mutta mies oli kieltäytynyt tapaamisista. Hän oli kuitenkin suostunut keskustelemaan psykoterapeutin ja sosiaalityöntekijän kanssa 2–3 kertaa kuukaudessa.

Oikeusasiamiehen mukaan vankilan toimet eivät olleet kuitenkaan riittäviä. Oikeusasiamies kuitenkin myöntää, että vangin auttaminen on erittäin vaikeaa, jos henkilö kieltäytyy yhteistyöstä, ei tunnista omaa hätäänsä ja vaatii saada olla yksin.

Vangin auttamiseen pitää oikeusasiamiehen mukaan löytyä lähestymistapa, jossa tarvittaessa haetaan apua terveydenhoidon ammattilaisilta.

Vankilassa ei oikeusasiamiehen mukaan saa syntyä tilannetta, jossa henkilö pelkoon vedoten eristäytyy eikä puhu muiden ihmisten kanssa kuukausiin tai jopa vuosiin.

Oikeusasiamies antoi Sukevan vankilalle tiedoksi kantansa, ettei vangin sijoittamiselle erikseen ollut esitetty riittäviä perusteita eikä eristyssosasto ole pitkäaikaiseen asumiseen soveltuva tila. Tämän lisäksi oikeusasiamies antoi aluekeskukselle ja Rikosseuraamuslaitokselle tiedoksi päätöksensä siitä, että vankiloissa on oltava riittävä ammattitaito ja keinot puuttua vastaaviin tilanteisiin.

Oikeusasiamies teki tarkastuksensa Sukevan vankilaan loppuvuonna 2015. Asian selvittely tehtiin viime vuonna ja oikeusasiamies antoi ratkaisunsa asiaan tänä syksynä.

Lähde: SS

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.