Mainos:

Stadin Skoude -palkinnon saanut Johanna Sinivuori: Itä-Helsinki on paljon mainettaan parempi

Julkaistu 15.2.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Helsingin poliisilaitos jakaa vuosittain Stadin Skoude -palkinnon ansioituneelle laitoksen poliisille. Järjestyksessään 11. Stadin Skoude on Hälytys- ja valvontayksikössä työskentelevä komisario Johanna Sinivuori.

Sinivuori oli Helsingin poliisilaitoksella ensimmäisen kerran töissä nuorempana konstaapelina marraskuussa 2003. Itähelsinkiläinen Sinivuori sai valmistuttuaan poliisiksi keväällä 2005 vanhemman konstaapelin viran Itäkeskuksen poliisipiiristä.

– Olen ylpeä itähelsinkiläisyydestäni. Kehotan aina Itä-Helsinkiin menossa olevia harjoittelijoita unohtamaan ennakkoluulot. Itä on hieno paikka mielettömine luontoineen ja hyvine liikenneyhteyksineen. Se on paljon mainettaan parempi. Sitä paitsi aurinko nousee idästä, Sinivuori naurahtaa.

Sinivuori on työskennellyt Itä-Helsingin lisäksi myös pohjoisessa ja etelässä. Hän on ensimmäisiä naispoliiseja, jotka saivat ylikonstaapelin viran kentällä ilman poliisihallinnon alipäällystötutkintoa, koska hänellä oli ennestään ylempi korkeakoulututkinto, kauppatieteiden maisterin tutkinto.

– Kenttäjohtaminen on parasta, mitä poliisissa voi tehdä. Saa olla ulkona koko ajan ja tavata paljon erilaisia ihmisiä. Aamulla lähdimme Pasilasta ja palasimme vasta, kun vuoro päättyi. Kentällä on hienoa se, ettei töitä tarvitse viedä kotiin. Jutut jäävät mieleen harvoin sen jälkeen, kun laittaa haalarin naulaan.

Mainos:

Vuoden 2016 alusta Sinivuori on työskennellyt kenttäkomisariona. Hän on johtanut poliisin toimintaa useissa tapahtumissa, kuten uudenvuodenaattoina, itsenäisyyspäivinä, pride-kulkueiden aikaan ja Stadin derbyissä. Sinivuori on mukana poliisin kansainvälisen jalkapallon katsomoturvallisuusjärjestön NFIP:n toiminnassa. Jalkapallo-otteluissa yhdistyvätkin innostus penkkiurheiluun ja työ.

– Onnistumisen tunteita tulee siitä, että tapahtumissa ei satu mitään, vaikka on uhkakuvia. Johdan nykyisessäkin asemassani tapahtumia mielelläni, jotta kenttätyöhön säilyy tuntuma. Ei se säily muuten kuin olemalla mukana tilanteissa.

Sosiaalinen media haastaa poliisin

Poliisin työympäristö on muuttunut paljon, ja uhat ovat aivan eri luokkaa kuin vain muutama vuosi sitten.

– Eivät esimerkiksi kuorma-autoiskut tulleet monellekaan mieleen, ennen kuin niitä alettiin tehdä. Kaikkea ei voi välttämättä estää, mutta uhista pitää olla tietoinen, ja ne täytyy pyrkiä huomioimaan kaikessa toiminnassa. Yksittäisen partiomiehenkin on oltava melkoinen moniosaaja. Tarvitaan paitsi taktista osaamista myös esimerkiksi tietoa siitä, miten toimia eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa.

Teknologia on kehittynyt ja yleistynyt viime vuosina valtavasti, ja se ja sosiaalinen media haastavat poliisia päivittäin.

– Poliisilla pitää olla lehmän hermot kaikissa tilanteissa, koska melkein kaikilla ihmisillä on puhelimessa kamera. Mitään ei voi tehdä ilman, että joku huomaa ja kuvaa. Nykyisin jotkut jopa kuvaavat ensin ja auttavat vasta sitten. Teknologiassa on kuitenkin myös paljon hyvää. Tieto kulkee nopeasti, eikä katvealueita juuri ole.

Sinivuori pyrki aikoinaan kaupallisen uran jälkeen poliisikouluun päästäkseen tekemään konkreettista työtä ihmisten parissa. Perustyö on pysynyt muutoksista huolimatta samana.

– On kiva kulkea kansalaisten parissa vaikkapa rautatieasemalla, ja poliisiin suhtaudutaan hyvin. Saamme paljon positiivista palautetta siitä, että näymme. Poliisin pitääkin näkyä, jotta kansalainen tuntee itsensä turvatuksi. Luottamus poliisiin on Suomessa edelleen vahva, mutta sen eteen pitää tehdä töitä koko ajan.

Lähde ja kuva: Poliisi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

8 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Tarkastelupiste
Tarkastelupiste
8 years ago

No joo… ehkä tuo on paikallisen mielipide kotinurkistaan. Itis oli jo -90 luvulla paljon mainettaan huonompi. Ja näin maalaisena jos joutui ajamaan autolla sinne kyläilemään, niin katsoi kaksi kertaa minne auton jätti parkkiin. Nykyisin en Itikseen mene lainkaan. Sen verran se on muuttunut -90 luvulta. Tietysti jo on itse sielä asunut ja elänyt, ei näe muutosta samalla tavalla koska on itse sokea tarkastelupisteelle.

Emppu Vuori
Emppu Vuori
8 years ago

”Tarkastuspiste” olet täysin oikeassa ja Sumuvuori täysin väärässä!

Stadin Skoude -palkinnon saanut Johanna Sinivuori: ”Itä-Helsinki on paljon mainettaan parempi.”

Emppu Vuori: Itä-Helsinki on ansainnut huonon maineensa jo ennen matu aaltoa,

…mutta viime vuosikymmeninä matut, varsinkin muslimi matut, ovat huonontaneet Itä-Helsinkiä entisestään…

Kaikki tuo on selvästi havaittavissa… miten poliisi Johanna Sinvuori voi olla niin sokea!

Proto
Proto
8 years ago

”Yksittäisen partiomiehenkin on oltava melkoinen moniosaaja. Tarvitaan paitsi taktista osaamista myös esimerkiksi tietoa siitä, miten toimia eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa.”
Eikös kaikkien kanssa tule toimia samoin kylttyyristä, ihon varistä, syntymämaasta, vammaisuudesta yms. alkaen? Eikös perustuslakikin jo kerro, että kaikki ovat saman arvoisia ja ilman erikoiskohtelua olevia henkilöitä, stana!

juha.
juha.
8 years ago

Tämän Sinivuoren – sopisi olla ”punavuori” – johtamana viime kesänä roikotettiin kansallismielisiä vankilaan oikein urakalla, koskapa isänmaalliset maalaiset pilaavat Helsingin monikulttuurisen ilmapiirin eli ns. paperittomilla savunahkoilla on suurempi oikeus pitää laitonta leiriään Suomen pääkaupungissa kuin syntymämaansa pääkaupungissa samaan pyrkivät. Tiedän kysymyksen olevan dilemmaisen, koska tässähän on kysymys Marco de Wittin organiseeraamasta kansallismielisten leiristä, josta perisuomalaiseen tapaan tapellaan keskenään kuin kissat ja koirat siitä, kuka on oikea edustamaan mitäkin ja kuka on niin väärässä kuin vain voi olla. Mutta itse haluankin liikkua nimenomaan periaatteellisella kannalla sen suhteen, mitkä ovat isänmaallisten kansallismielisten oikeudet maassa, jossa omia potkitaan kuin vierasta sikaa ja toiseutta rapsutellaan kuin omaa sikaa.
Mitä tulee tämänkin ”punavuoren” jalkkiskavereiden suhteen on hän perin jäävi Suomi Somali seuran jäsenenä sanomaan Itä-Helsingin todellisesta ns. ”turvallisuustilanteesta” yhtään mitään, koska kuten tunnettua ”somali -kaveria ei jätetä” eli rikoksetkin ovat pelkkää mannaa ja ihania ”ruuanlaitto hetkiä” toiseuden kanssa. Jos kantasuomalaiset enenevässä määrin äänestävät jaloillaan tuosta maanpäällisestä paratiisista, se kertoo jo paljon enemmän kuin palkintogaalassa annettu ”hyvän mielen” lausunto. Siksi toisekseen poliisin veljeily kaikkien kanssa on arveluttavaa etnisestä taustasta riippumatta, koska ylenpalttinen ”kaveeraaminen” tuo haittavaikutuksia viranhoitoon, sillä virkavallan tulee säilyttää asiallinen etäisyys vallasväkeen, koska poliisin täytyy valvoa ja soveltaa lakia rikostapauksissa eikä silloin saa olla henkilökohtaisia ”tunteita” tuttuihin, joka tarkoittaa käytännössä rikkeen katsomista sormienläpi sekä suoranaista rikoksen peittelemistä poliittisista syistä, jolloin jäsenkirjaa kumartamalla pyllistetään Suomen rikoslaille. Tässä tapauksessa on kyse lahjuksettomasta korruptiosta, jonka annetaan vaikuttaa viranhoitoon. Hyvänä esimerkkinä Helsingin punakaarti -poliisin ylimitoitetusta virkaintoisuudesta kesällä 2017 kansallismielisten suhteen oli kysymyksessä nimenomaisesti se, että virkavalta inhosi suomalaisia, jotka protestoivat lakien kirjainten noudattamatta jättämisestä ja näin Suomen perustuslain polkemisesta maahan, kun sen sijaan matut saivat rellestää suvakki -patjonsa kanssa mielinmäärin tavalla, josta meitä suomalaisia olisi viety niin etteivät jalat olisi maata koskeneet. Mutta kuten wanha sanonta antaa kertoa: ”Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.”

JKH1975
JKH1975
8 years ago

Stadin surkein äärisuvakkipoliisi kilpailunkin olisi voittanut mutta kun eivät järjestä sellaista.

huugo
huugo
8 years ago

Onkohan tuolla oma ”alaikäinen” kotimatu. Kaikkea kivaa ja helliä hetkiä. Ainakin on kuvassa hyvin onnellisen ja tyytyväisen(dytetyn) näköinen. Perhan kun meinaa jopetshown väärinymmärretty pukata pintaan.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago

Muurariveljet palkitsee nöyrimmät palvelijat. Millään muulla ei ole merkitystä kun näitä naurettavia ”kunnianosoituksia” jaellaan.

Yukka Palmu
Yukka Palmu
8 years ago

Hyi saatana mikä poliisin irvikuva

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.