Sote-tietopaketeilla saatiin vertailukelpoista tietoa maakunnallisista sote-kustannuksista

Julkaistu 24.1.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Sosiaali- ja terveydenhuollosta voidaan vastedes saada entistä vertailukelpoisempaa tietoa, joka on hyödynnettävissä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojohtamisen työkaluna. Näin todetaan selvityksessä, jossa arvioidaan sote-tietopakettien käyttöä neljässä maakunnassa: Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Parhaillaan sote-tietopakettien käyttöönottoa valmistellaan usean maakunnan alueella.

Sote-tietopaketit on sosiaali- ja terveydenhuollon uusi raportointimalli, joka on kehitetty sosiaali- ja terveysministeriön (STM), Sitran ja satojen asiantuntijoiden yhteistyössä viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana. Tietopaketit tuottavat maakunnan järjestäjälle vertailukelpoisen tilannekuvan kunkin maakunnan väestön käyttämien sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudesta ja kustannuksista.

Nyt julkaistun arvioinnin yhteydessä suuria kustannuseroja maakuntien välillä löytyi esimerkiksi ikäihmisten hoiva- ja hoitopalvelujen kustannuksissa sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen välillä. Siinä missä Varsinais-Suomessa kustannukset alueen alle 18-vuotiasta asukasta kohti olivat 3 335 euroa, vastaava luku oli Keski-Uudellamaalla 2 205 euroa.

”Tietopaketteja voidaan käyttää ohjauksen ja johtamisen tukena jo sote-uudistusta valmisteltaessa. Ne ovat keino muodostaa tulevien maakuntien kannalta tärkeää tilannekuvaa alueen sote-palvelujen kustannusrakenteesta. Ministeriö kannustaa maakuntia tietopakettien käyttöönottoon ja tukee maakuntien yhteistyötä tietopakettien hyödyntämisessä osana maakunta- ja soteuudistuksen toimeenpanoa”, Pasi Pohjola sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.

Asiakkaiden palvelutarpeet saadaan selville entistä paremmin

Tietopaketit kokoavat yhteen julkisesti rahoitettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaa ja taloutta kuvaavat tiedot riippumatta palvelun tuottajasta, organisaatiorakenteesta tai rahoitusmallista. Sote-tiedon vertailukelpoisuus edellyttää, että tietopakettien sisällöt ja laskentaperiaatteet ovat yhteneväiset. Tämä parantaa tiedon saatavuutta myös muihin käyttötarpeisiin sekä lisää tiedon tuotannon kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Viime syksyn aikana toteutettu arviointi osoitti, että maakuntien välinen sote-kustannusten vertailtavuus on hyvä. Maakuntien kaikista sote-kustannuksista 97,2 prosenttia kohdentuu oikealla tavalla sote-tietopakettien käsikirjassa määriteltyjen tietopakettien sisälle. Vajaa kolmen prosentin ero muodostuu maakuntien kirjanpidon erilaisista käytänteistä ja palvelujen järjestämisen erilaisista tavoista.

Toiminta- ja taloustiedon yhdistäminen toisiinsa ja kiinnittäminen asiakkaan henkilötietoon on merkittävä muutos nykytilaan ja välttämätöntä tulevaisuuden tiedolla johtamiselle. Tiedot yhdistämällä voidaan tunnistaa nykyistä paremmin eri asiakkaiden palvelutarpeet ja palvelujen käyttö sekä näiden tuottamiseen käytetyt resurssit. Vertailutieto auttaa näkemään maakunnan vahvuudet ja heikkoudet sekä tunnistamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen hyviä käytäntöjä.

Tavoitteena on, että maakunnat voivat tulevaisuudessa yhdistää henkilötietoja palvelujen käyttötietoon ja muodostaa myös laatu- ja vaikuttavuustietoa. Tuottajien palvelujen tuotteistuksen ja kirjaamiskäytäntöjen sekä erityisesti ICT-tietovarastojen ja -altaiden kehityksen myötä tietojen tarkkuustaso paranee ja niitä voidaan tarkastella yksityiskohtaisemmin. Tietomassojen avulla myös automatisoitu analytiikka on mahdollista.

”Tiedosta on tulossa tärkein yhteiskunnan ja palvelujen kehittämisen ja johtamisen väline. Sote-tietopaketit on yksi keino tarttua tämän megatrendin mahdollisuuksiin. Sote-tietopakettien perusteella maakunta-järjestäjä voi arvioida oman alueen tuotannon tehokkuutta ja rakennetta. Ilman näitä tietoja järjestäjä ei tosiasiallisesti tiedä missä mennään”, johtaja Antti Kivelä Sitrasta sanoo.

Sitran tietopaketteihin liittyvä projekti päättyy vuoden 2018 alussa. Samalla vetovastuu sote-tietopakettien kehittämisestä ja käyttöönotosta siirtyy kokonaisuudessa ministeriössä toimivalle ohjausyksikölle.

Lähde: STM

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.