Sota raiskaa yhä Syyriaa – Jopa puoli miljoonaa ihmistä on kuollut

Julkaistu 18.6.2019 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Maahanmuuttovirasto on päivittänyt Syyriaa käsittelevän maatietoraportin. Syyrian turvallisuustilannetta ja humanitaarisia olosuhteita käsittelevässä raportissa keskityttiin erityisesti vuoden 2018 jälkipuoliskolla tapahtuneisiin muutoksiin. Syyrian sota on jatkunut jo 8 vuotta, ja arviolta 400 000–500 000 ihmistä on saanut surmansa sotaan liittyvissä väkivaltaisuuksissa. 

Tilannekatsaus tarkastelee Syyrian turvallisuustilannetta maakuntakohtaisesti. Vuoden 2018 jälkipuoliskolla pommituksia ja taisteluita raportoitiin lähes kaikissa Syyrian maakunnissa: Aleppossa, Idlibissä, Latakiassa, Deir al-Zourissa, Hasakassa, Homsissa, Hamassa, Rif Dimashqissa, Deraassa, Quneitrassa ja Suweidassa.

Maahanmuuttoviraston mukaan tiedot perustuvat muun muassa YK-järjestöjen, kansainvälisten ja kansallisten kansalaisjärjestöjen, tutkimuslaitosten ja eri medioiden kokoamiin julkisiin lähteisiin. Tutkijat kävivät viime vuonna myös tiedonhankintamatkalla Damaskoksessa ja keräsivät tilannekatsausta täydentävää tietoa Syyriaan liittyvistä erityisteemoista.

Maatietopalvelu tuottaa tietoa eri maista turvapaikkapäätöksenteon tueksi. Tuore maatietoraportti ei antanut tässä vaiheessa syytä päivittää turvapaikkapäätöksentekoon liittyvää linjausta Syyriaa koskien joka, kuten kaikkien muidenkin kansallisuuksien kohdalla on yleisesti ottaen varsin väljä.

Maa on yhä jakautunut ja täysi sotatila vallitsee koko maassa

Syyrian hallinto saavutti sodassa viime vuoden aikana merkittäviä voittoja. Maa on kuitenkin edelleen jakautunut hallinnon hallitsemiin alueisiin ja hallintoa vastustavien aseellisten ryhmien Pohjois- ja Itä-Syyriassa hallitsemiin kolmeen erillisalueeseen.

Hallintoa vastustavat ryhmät ovat keskittyneet terroristijärjestö Hayat Tahrir al-Shamin hallitsemalle Idlibin kapinallisalueelle Luoteis-Syyriaan, Turkin tukemien kapinallisryhmien kontrolloimiin Aleppon maakunnan pohjoisosiin ja Syyrian kurdien johtamien SDF-joukkojen hallitsemaan Koillis-Syyriaan.

Vuoden 2019 alussa taistelut jatkuivat erityisesti Syyrian luoteisosissa, Syyrian hallintoa tukevien joukkojen ja Idlibin kapinallisalueen aseellisten ryhmien välillä. Syyrian itäosissa Yhdysvaltojen johtama kansainvälinen koalitio ja sen tukemat SDF-joukot jatkoivat taisteluaan viimeisten terroristijärjestö ISISin hallitsemien alueiden valtaamiseksi.

Humanitaarinen ja ihmisoikeustilanne edelleen huono

Syyrian tulevaisuuteen vaikuttavat monet geopoliittiset seikat. Tilanteen kehittyminen on hyvin paljon sodan eri osapuolia tukevien ulkovaltojen, kuten Yhdysvaltojen, Venäjän, Turkin ja Iranin käsissä.

Kaikkien Syyrian sodan osapuolten on raportoitu syyllistyneen siviileihin kohdistuneisiin oikeudenloukkauksiin, kuten surmiin, laittomiin pidätyksiin ja sieppauksiin.

Syyrian humanitaarinen tilanne on huono ja merkittävä osa maan asuntokannasta on tuhoutunut pitkäkestoisen sodan aikana. Sota on koetellut myös Syyrian pääkaupunkia Damaskosta, vaikka kaupungin keskustassa ei ole käyty sodan aikana laajamittaisia taisteluita. Vuoden 2018 aikana yli 1,5 miljoonaa siviiliä on paennut maan sisällä kodeistaan väkivaltaisuuksien takia. Maassa on myös raportoitu laajoista räjähtämättömien räjähteiden saastuttamista alueista.

Lähde: Migri

Koulun työntekijä tuomittiin 16 tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä Uppsalassa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Uppsalassa entinen koulutyöntekijä on tuomittu kolmen vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeusrangaistukseen useista vakavista seksuaalirikoksista peruskouluikäisiä tyttöjä kohtaan. Tapauksen syyttäjän, Bente Erfäldtin, mukaan tuomio vastaa pitkälti syyttäjän vaatimuksia.

Yhteensä 16 tyttöä oli asianomistajina syytteissä, ja käräjäoikeus katsoi miehen syylliseksi kaikkiin 16 syytekohtaan.

Hänet on tuomittu kaikista väitetyistä rikoksista. Käräjäoikeus on pitkälti jakamassa syyttäjän näkemyksen siitä, miten rikokset tulee arvioida. Meillä oli hieman ankarampi rangaistusvaatimus, mutta kokonaisuutena olen tyytyväinen, Erfäldt sanoo.

Kaikki uhrit olivat tekojen aikaan peruskouluikäisiä, ja useat rikokset tapahtuivat koulussa Uppsalassa, jossa mies — kuusikymppinen koulun työntekijä — oli työskennellyt.

Mies aloitti työskentelyn koulussa vuonna 2023 toimiessaan resurssityöntekijänä, vahtimestarina ja vapaa-ajan ohjaajana. Rikokset tapahtuivat tuosta vuodesta kevääseen 2025 saakka, jolloin hänet pidätettiin.

Todisteet miestä vastaan koostuivat muun muassa tyttöjen kertomuksista sekä teknisestä näytöstä — miehen hallusta löytyneistä kuvista ja videoista.

Mies on aiemmin ollut rikokseton ja kiistää kaikki syytteet. Hän on työskennellyt kouluissa pitkään ja ollut aiemmin työsuhteessa myös muihin oppilaitoksiin.

Bussiturma Boliviassa: 16 kuollut ja 32 loukkaantunut

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Ainakin 16 ihmistä on kuollut ja 32 loukkaantunut, kun matkustajabussi suistui noin 300 metrin syvyyteen rinteeseen Boliviassa, kertovat viranomaiset. Onnettomuus tapahtui maanantaina aamulla Morochatan alueella, joka sijaitsee maan keskiosissa.

Paikallisen viranomaisen mukaan kyseessä oli vakava onnettomuus, sillä bussissa oli useita matkustajia ja tapahtumapaikka on vaikeasti saavutettavissa. Pelastustyöt ovat olleet haastavia alueen vaikeakulkuisuuden vuoksi.

Boliviassa kuolee viranomaisten mukaan vuosittain noin 1 400 ihmistä liikenneonnettomuuksissa. Maassa on hieman yli 12 miljoonaa asukasta.

Viranomaiset tutkivat nyt onnettomuuden syytä, mutta alustavien tietojen mukaan mahdollisia syitä voivat olla tien huono kunto tai kuljettajan menettämä ajoneuvon hallinta.

Hirmumyrsky Melissa iski Jamaikalle – voimakkain 174 vuoteen

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Erittäin voimakas hirmumyrsky Melissa on iskenyt Jamaikalle valtavalla voimalla. Hengenvaaraa aiheuttavat tuulet ja tulvat piinaavat parhaillaan Karibian saarta, jossa jopa 1,5 miljoonaa ihmistä on suoraan myrskyn armoilla.

Melissa saavutti viidennen luokan, eli korkeimman mahdollisen voimakkuuden, saapuessaan Jamaikan mantereelle kello 18.00 paikallista aikaa, kertoo Yhdysvaltain National Hurricane Center (NHC) Miamista. Kyseessä on voimakkain myrsky, joka on iskenyt Jamaikalle 174 vuoteen.

Tuulen nopeudet ylittivät 80 metriä sekunnissa, kun Melissa iski maihin. Myrsky on samalla vuoden 2025 voimakkain hirmumyrsky koko maailmassa.

– Olemme hyvin huolissamme. ”Maailman voimakkain myrsky” iskee tähän pieneen pisteeseen kartalla, sanoi paikallinen yrittäjä Steve Dunn ennen myrskyn saapumista.

Vahingot voivat olla mittavat

Melissa on liikkunut hitaasti Karibialla viime päivinä, ja sitä kuvataan jopa voimakkaammaksi kuin hirmumyrsky Katrina, joka 20 vuotta sitten aiheutti tuhoa Yhdysvalloissa, surmaten yli 1 800 ihmistä.

Jamaikalla koulut ja lentokentät on suljettu, kattoja vahvistettu ja hätäsuojat otettu käyttöön.

– Hallitus on tehnyt kaiken mahdollisen valmistautuakseen myrskyyn, jollaisen kaltaista emme ole koskaan kokeneet, sanoi tiedotusministeri Dana Morris Dixon BBC:n Newshour-ohjelmassa.

Hänen mukaansa maa on jo valmiiksi hyvin vettynyt runsassateisen lokakuun vuoksi.
– Kun saamme vielä lisää vettä, seurauksena on laajoja tulvia ja maanvyörymiä erityisesti vuoristoalueilla, hän varoitti.

Pakollisia evakuointeja

Kansainvälinen Punainen Risti ja Punainen Puolikuu (IFRC) varoittavat myrskyn ”valtavasta vaikutuksesta”.
– Humanitaarinen uhka on vakava ja välitön, sanoo IFRC:n Karibian alueen päällikkö Necephor Mghendi, jonka mukaan 1,5 miljoonaa ihmistä saattaa joutua myrskyn vaikutusalueelle – mahdollisesti jopa enemmän.

Jamaikan pääministeri Andrew Holness kertoi CNN:lle, että erityisesti saaren länsiosat tulevat kärsimään pahiten.
– En usko, että alueella on minkäänlaista infrastruktuuria, joka kestäisi viidennen luokan myrskyn, hän sanoi.

Laajoille alueille on annettu pakolliset evakuointimääräykset, mutta kaikki eivät aio noudattaa niitä.

Myrsky Melissan odotetaan jatkavan kulkuaan länteen päin seuraavien päivien aikana, tuoden mukanaan edelleen hengenvaarallisia tuulia ja rankkasateita.

Ruotsi avaa nuorisovankilat 13-vuotiaille ensi kesänä

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 27.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Ruotsi avaa nuorisovankilat 13-vuotiaille ensi kesänä – rikosoikeudellinen vastuuikä laskee 15:stä 13 vuoteen

Ruotsi valmistautuu ottamaan käyttöön nuorisovankilat myös 13- ja 14-vuotiaille, jotka tuomitaan vakavista rikoksista heinäkuun 1. päivän jälkeen. Rikosseuraamuslaitos (Kriminalvården) on jo aiemmin suunnitellut erityisiä yksiköitä 15–17-vuotiaille, mutta hallitus on nyt antanut tehtäväksi perustaa erilliset, nuoremmille lapsille tarkoitetut osastot.

Erityisyksiköiden on määrä olla valmiina ensi kesään mennessä. Lainsäädäntöehdotuksen mukaan rikosoikeudellinen vastuuikä lasketaan 15 vuodesta 13 vuoteen niissä tapauksissa, joissa nuori tekee erittäin vakavan rikoksen. Muutos astuisi voimaan 1. heinäkuuta.

Oikeusministeri Gunnar Strömmerin (Moderaatit) mukaan Rikosseuraamuslaitos valmistautuu aluksi tarjoamaan 100–150 paikkaa 13–17-vuotiaille eri puolilla maata sijaitsevissa laitoksissa.

– Rakennamme parhaillaan koulutoimintaa ja erilaisia hoitomuotoja näihin yksiköihin, Strömmer kertoo.

Uuden lain on tarkoitus olla voimassa vähintään viiden vuoden ajan.

– Näen tämän keinona antaa muulle yhteiskunnalle mahdollisuuden ottaa tilanne kiinni, Strömmer sanoo.

Ministerin mukaan, jotta 13- ja 14-vuotiaiden tekemät vakavat rikokset voitaisiin ehkäistä, sosiaalipalveluiden, koulujen, poliisin sekä lasten ja nuorten psykiatrian on toimittava tulevaisuudessa aivan uudella tavalla ja entistä tiiviimmässä yhteistyössä.