https://nykysuomi.com/sosiaalidemokraatit-ja-vasemmistopuolue-kahmivat-952-prosenttia-aanista-rosengard-centrumissa/

Ulkomaat

Sosiaalidemokraatit ja vasemmistopuolue kahmivat 95,2 prosenttia äänistä Rosengård Centrumissa

Julkaistu tänään 21:28 – Kirjoittaja Toimitus

Sosiaalidemokraatit ja vasemmistopuolue keräsivät yhdeksän kymmenestä hyväksytystä äänestä viidellä maahanmuuttajavaltaisella äänestysalueella. Rosengård Centrumissa ne saivat 95,2 prosenttia äänistä Ruotsin vaaliviranomaisen (Valmyndigheten) alustavien tulosten mukaan. Koko maassa samojen puolueiden kannatus oli 28,1 ja 8,3 prosenttia.

Nordic Times on tarkastellut viittä äänestysaluetta Malmössä, Örebrossa, Tukholmassa ja Göteborgissa naapurustoissa, joissa kuntien omien tilastojen mukaan suurella enemmistöllä asukkaista on ulkomaalaistausta. Kyseessä on otos, ei satunnaisotanta koko maasta. Kuvio on silti yksiselitteinen: kaikilla viidellä alueella sosiaalidemokraatit (Socialdemokraterna) ja vasemmistopuolue (Vänsterpartiet) saivat yhdessä 87–95 prosenttia hyväksytyistä äänistä.

Viiden alueen 4 076 hyväksytystä äänestä 3 699 meni näille kahdelle puolueelle, mikä vastaa 90,8 prosenttia. Valtakunnallisesti sosiaalidemokraatit saivat 1 790 848 ääntä (28,1 %) ja vasemmistopuolue 526 521 ääntä (8,3 %) vaaliviranomaisen laskennan mukaan, kun 6 312 äänestysaluetta 6 626:sta on laskettu. Otoksessa vasemmistopuolueen 1 817 ääntä vastaa 44,6 prosenttia, mikä on yli viisi kertaa sen valtakunnallinen osuus. Sosiaalidemokraattien 1 882 ääntä vastaa 46,2 prosenttia.

Malmön Rosengård Centrumissa kirjattiin 842 hyväksyttyä ääntä. Sosiaalidemokraatit saivat 455 ääntä (54,0 %) ja vasemmistopuolue 347 ääntä (41,2 %). Yhteensä 802 ääntä eli 95,2 prosenttia. Äänestysaktiivisuus oli 66,9 prosenttia.

Mainos:

Malmön Örtagården östrassa: 855 hyväksyttyä ääntä. S 447 (52,3 %), vasemmistopuolue 347 (40,6 %). Yhteensä 794 ääntä eli 92,9 prosenttia. Äänestysaktiivisuus 73,5 prosenttia.

Örebron Vivalla östrassa: 929 hyväksyttyä ääntä. Vasemmistopuolue 428 (46,1 %), S 395 (42,5 %). Yhteensä 823 ääntä eli 88,6 prosenttia. Äänestysaktiivisuus 66,4 prosenttia.

Tukholman Rinkebysvängen norrassa: 714 hyväksyttyä ääntä. Vasemmistopuolue 389 (54,5 %), S 249 (34,9 %). Yhteensä 638 ääntä eli 89,4 prosenttia. Äänestysaktiivisuus 54,6 prosenttia.

Koillis-Göteborgin Hammarkullen C:ssä: 736 hyväksyttyä ääntä. S 336 (45,7 %), vasemmistopuolue 306 (41,6 %). Yhteensä 642 ääntä eli 87,3 prosenttia. Äänestysaktiivisuus 62,4 prosenttia.

Sosiaalidemokraatit olivat suurin puolue Rosengård Centrumissa, Örtagården östrassa ja Hammarkullen C:ssä. Vasemmistopuolue oli suurin Vivalla östrassa ja Rinkebysvängen norrassa. Muut puolueet eivät päässeet missään lähelle kaksinumeroisia lukuja: ympäristöpuolue (Miljöpartiet) sai 12–32 ääntä per alue ja keskustapuolue (Centerpartiet) 2–13 ääntä.

Äänestysaktiivisuus vaihteli voimakkaasti. Se oli korkein Örtagården östrassa (73,5 %) ja alhaisin Rinkebysvängen norrassa (54,6 %). Ruotsin valtiopäivävaaleissa saavat äänestää vain Ruotsin kansalaiset.

Lähiöitä, joissa lähes kaikilla on ulkomaalaistausta

Kuntien omat tilastot kuvaavat naapurustoja selvin luvuin. Malmön aluetiedot "Örtagårdenille, Herrgårdenille ja muille" ilmoittavat ulkomailla syntyneiden osuudeksi 63 prosenttia ja Ruotsissa kahdelle ulkomailla syntyneelle vanhemmalle syntyneiden osuudeksi 26 prosenttia – yhteensä 89 prosentilla on ulkomaalaistausta. Örebron kunta toteaa rikostentorjuntasuunnitelmassaan, että 87,4 prosentilla Vivallan asukkaista oli ulkomaalaistausta.

Tukholman sosioekonominen tietolehti kirjaa Rinkebyssä 17 026 asukasta, joista 15 711:llä oli ulkomaalaistausta, eli 92,3 prosentilla. Göteborgin tilastolomake Hammarkullenille listaa 8 491 asukasta, joista 55,4 prosenttia on ulkomailla syntyneitä ja 82,5 prosentilla on ulkomaalaistausta. Kunnat määrittelevät ulkomaalaistaustan tarkoittavan ulkomailla syntyneitä tai Ruotsissa kahdelle ulkomailla syntyneelle vanhemmalle syntyneitä.

Naapurustojen rajat ovat suurempia kuin yksittäiset äänestysalueet, eivätkä rajat aina täsmää. Asuinalueen demografisia osuuksia ei siksi voida lukea suorana kuvauksena kyseisen äänestysalueen äänestäjistä. Tilastot ulkomaalaistaustaisista ihmisistä eivät näytä, miten kukakin yksilö äänesti. Tässä raportoitu on äänestyslippujen maantieteellinen kuvio.

Luvut ovat vielä alustavia

Kaikki äänimäärät perustuvat alustavaan laskentaan, jota vaaliviranomainen itse kuvailee alustavaksi. Noin 314 keräysaluetta lasketaan 16.–17. syyskuuta, ja lopullinen laskenta lääninhallituksissa (länsstyrelserna) on käynnissä. Osuudet ja absoluuttiset luvut voivat siten vielä muuttua.

Nämä viisi aluetta eivät ole poikkeuksia. Omnin mukaan Bonnier-omisteisen DN:n kartta-analyysi 311 äänestysalueesta, jotka ovat päällekkäisiä poliisin "erityisen haavoittuvien alueiden" (utsatta områden) kanssa, osoitti vasemmistopuolueen saaneen 28,3 prosenttia ja sosiaalidemokraattien 39,9 prosenttia, kun 305 aluetta oli laskettu. Vasemmistopuolueen kannatus oli noussut siellä 14 prosenttiyksikköä. Myös kyseinen menetelmä perustuu maantieteelliseen päällekkäisyyteen, jossa äänestysalueiden rajat eivät täysin noudata asuinalueiden rajoja.

Kunnes laskenta on vahvistettu, alustavat luvut ovat voimassa – ja ne osoittavat, että kaksi puoluetta, jotka saivat yhdessä hieman yli kolmanneksen valtakunnallisista äänistä, veivät lähes kaiken näillä viidellä alueella.

Seuraa keskustelua

Nimimerkki*

Sähköposti (pakollinen, ei julkaista)*

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

Nimimerkki*

Sähköposti (pakollinen, ei julkaista)*

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit

Vanhimmat

Uusimmat Äänestetyimmät

https://nykysuomi.com/trump-tyrmaa-vaatimukset-tekoalyn-hidastamisesta-koko-juttu-on-huijausta/

Ulkomaat

Trump tyrmää vaatimukset tekoälyn hidastamisesta: ”Koko juttu on huijausta”

Julkaistu tänään 16:40 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tyrmää vaatimukset tekoälyn kehityksen hidastamisesta ja kutsuu tuomiopäivän skenaarioita huijaukseksi. Samaan aikaan Peking on vastannut Yhdysvaltain tekoälyjohtajien jarrutusvaatimuksiin varoittamalla pelon lietsonnasta, konfrontaatiosta ja häikäilemättömästä kilpailusta – mutta hyvin erilaisesta lähtökohdasta kuin Yhdysvaltain presidentti.

Maanantaina Donald Trump teki selväksi, ettei tekoälyn kehitystä pidä hidastaa. Presidentin mukaan ”ainoa kontrolli tai 'suojakaiteet', joita tekoäly tarvitsee, on VAHVA JA ÄLYKÄS (korkea ÄO!) PRESIDENTTI” – kuvaus, johon hän uskoo sopivansa ”täydellisesti!”

Kirjallisessa lausunnossaan Trump väittää myös, että hänen hallintonsa on estänyt tekoälyalan ihmisiä tekemästä ”pahoja tai mahdollisesti pahoja asioita”. Hän nimeää Anthropicin toimitusjohtajan Dario Amodein henkilöksi, joka nyt teeskentelee olevansa ”täydellinen pikku enkeli”, ja muistuttaa yrityksiä siitä, että hallituksella on jo ”valtava RIKOSOIKEUDELLINEN ja REGULATIIVINEN valta näihin yrityksiin”. Hän ei esitä mitään konkreettista esimerkkiä siitä, mitä hallinto väittää estäneensä.

Trump kuvailee tekoälyn ja datakeskusten vastustusta ”SAIRAAKSI salaliitoksi”, joka hyödyttää vain Kiinaa. Hän lopettaa varoitukseen: ”Salaliittoteoreetikot, maanpetturit, petturit ja vuotajat, VAROKAA!” Myöhemmin hän palasi asiaan uudella vetoomuksella: ”Älkää tappako kultamunia munivaa hanhea!”

Mainos:

Kuvakaappaus Donald Trumpin englanninkielisestä Truth Social -postauksesta koskien tekoälyn kehitystä ja hallituksen valvontaa. — Trump väittää, että Yhdysvalloilla on jo riittävät rikos- ja sääntelyvaltuudet tekoäly-yhtiöiden suhteen ja että presidentti on ainoa tarvittava suojakaide. Kuva: Truth Social kautta @kimmonismus/X.

Tekoälyjohtajat haluavat ostaa aikaa

Trumpin huomautukset on suunnattu Dario Amodein 12. syyskuuta julkaistuun esseeseen. Nordic Times raportoi aiemmin siitä, kuinka Amodei, OpenAIn toimitusjohtaja Sam Altman ja Elon Musk ovat tukeneet kehittyneimpien tekoälymallien kehityksen hidastamista.

Amodei ei halua pysäyttää mallien koulutusta tai teknologista kehitystä. Hidastaminen ei siis tarkoita täydellistä taukoa. Sen sijaan hän ehdottaa sisäänrakennettuja tarkastajia, joilla on laaja pääsy yritysten järjestelmiin, koordinoituja turvallisuusstandardeja demokraattisten maiden johtavien yritysten kesken sekä maailmanlaajuista sopimusta, jonka noudattamista voidaan valvoa.

Uhkaskenaariona hän kuvailee, kuinka kyvykkäämpi mutta silti hallitsematon tekoälyagenttien parvi voisi rakentaa pysyvän bottiverkon 6–12 kuukaudessa ja aiheuttaa satojen miljardien dollarien vahingot. Samalla hän korostaa, ettei hidastaminen saa maksaa Yhdysvalloille sen johtoasemaa, ja kannattaa edelleen kehittyneiden sirujen vientikieltoja Kiinaan.

Peking varoittaa ”häikäilemättömästä kilpailusta”

Reuters kysyi Kiinan ulkoministeriöltä erikseen Amodein, Altmanin ja Muskin vaatimuksista hidastaa kehitystä. Tiedottaja Guo Jiakun vastasi, että tekoäly on teknologia, jolla on syvällinen merkitys koko ihmiskunnan hyvinvoinnille.

”Kaikkien osapuolten tulisi yhdessä edistää tekoälyn avointa ja osallistavaa kehitystä hyvän ja kaikkien puolesta. Pelon lietsonta, konfrontaatio ja häikäilemätön kilpailu vain haittaavat pyrkimyksiä kohti tervettä globaalia tekoälyn hallintoa, mikä ei palvele kenenkään etua”, Guo sanoi.

Virallinen vastaus kohdistuu siten tekoälykilpailuun liittyvään vastakkainasetteluun, mutta se ei julista Amodein turvallisuusriskejä tekaistuiksi. Sen painotus on avoimuudessa, osallistamisessa ja yhteistyössä – suorana vastakohtana järjestelmälle, jossa teknologinen turvallisuus kytketään vientirajoituksiin ja suurvaltakilpailuun.

Tämä kanta on syytä erottaa valtiollisen Global Times -lehden huomattavasti poleemisemmasta linjasta. Mielipidekirjoituksessa Amodein ehdotusta kutsutaan tekoälyn ”kylmän sodan pelikirjaksi”. Lehti tulkitsee vientirajoitukset, mallien tislaamista vastustavat toimet ja suojatoimet mallipainojen varkauksia vastaan yrityksiksi padota Kiinaa, pidentää Yhdysvaltain etumatkaa ja sulkea maa tekoälyn hallinnon ulkopuolelle. Tämä on lehden geopoliittinen tulkinta, ei virallinen hallituksen päätös.

Trump vitsaili Nvidian toimitusjohtajan kanssa

Los Angelesissa pidetyn All-In Summitin aikana Trump puhui puhelimessa Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huangin seisoessa lavalla. Presidentti vitsaili, että Huang pystyisi kehittämään maailman kehittyneimmän tietokonesirun, jota kukaan ei voisi kopioida kymmeneen vuoteen, mutta ei keksinyt, kuinka laittaa presidentti kaiuttimeen.

Trump kutsui tämän jälkeen tekoälyn tuomiopäivän skenaarioita ja datakeskusten vastustusta huijaukseksi. Datakeskukset ovat hänen mukaansa seuraavan 20–25 vuoden öljyä: ne tekevät osavaltioista rikkaampia ja voivat puhaltaa uutta elämää yhteisöihin, jotka olivat aiemmin taantumassa. Hän toisti myös väitteensä, jonka mukaan ”se, joka voittaa tekoälyn, voittaa”, ja esitti Yhdysvaltain jatkuvan laajentumisen ratkaisevana tekijänä kilpailussa Kiinan kanssa.

Samaan aikaan viesti ei ollut täysin vailla varaumia. Trump sanoi, että kehitystä on käsiteltävä huolellisesti ja että asianosaisten on toimittava vastuullisesti. Mutta varovaisuudesta ei saa hänen mukaansa tulla tekosyytä pysäyttää teollisuudenalaa, jota hän kuvaili suuremmaksi kuin internet. Robotit ja tekoäly eivät valloita maailmaa, presidentti väitti.

Yhdysvaltain tekoälyjohtajat haluavat siis ostaa aikaa luopumatta maan teknologisesta johtoasemasta. Trump hylkää uhkaskenaarion vetoamalla teollisuuteen, kilpailuun ja omaan presidentilliseen valtaansa. Peking puolestaan hyökkää samoihin hidastamisvaatimuksiin liittyvää konfrontaatiota ja kilpailupolitiikkaa vastaan, kun taas Global Times kuvailee Kiinaan kohdistuvia toimia avoimesti patoamiseksi. He sanovat ei tekoälykilpailun vastakkaisilta puolilta.

https://nykysuomi.com/ensimmaisten-oleskelulupien-maara-eussa-kasvoi-10-prosentilla/

Ulkomaat

Ensimmäisten oleskelulupien määrä EU:ssa kasvoi 10 prosentilla

Julkaistu tänään 14:32 – Kirjoittaja Toimitus

EU-maat myönsivät 3,9 miljoonaa ensimmäistä oleskelulupaa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille vuonna 2025, mikä on 10,1 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyys oli suurin yksittäinen syy – ja nopeimmin kasvava kategoria EU:n tilastoviranomaisen mukaan.

Lisäys oli 355 350 lupaa enemmän kuin vuonna 2024. Luvut viittaavat yksinomaan ensimmäisiin oleskelulupiin, eivät kaikkiin vuoden aikana myönnettyihin tai voimassa oleviin lupiin. EU-maiden myöntämä tilapäinen suojelu Venäjän Ukrainan-sotaa pakeneville ihmisille ei sisälly tilastoihin; siitä raportoidaan erikseen.

Työllisyyden perusteella myönnettiin 1,3 miljoonaa lupaa eli 33,6 %, ja perhesyiden perusteella 1,1 miljoonaa eli 28,1 %. Muut syyt, mukaan lukien kansainvälinen suojelu, kattoivat 0,9 miljoonaa eli 22,8 %, kun taas koulutus kattoi 0,6 miljoonaa eli 15,5 %.

Vuoteen 2024 verrattuna työllisyyteen liittyvät ensimmäiset luvat kasvoivat eniten, 16,1 %. Perhesyyt kasvoivat 14,1 % ja koulutus 9,0 %. Muiden syiden kategoria, mukaan lukien kansainvälinen suojelu, laski marginaalisesti 0,9 %.

Mainos:

Ukrainalaiset saivat eniten ensimmäisiä lupia

Ukrainan kansalaiset saivat eniten ensimmäisiä lupia, yhteensä 335 100. Heitä seurasivat Intian kansalaiset 227 600 luvalla ja Marokon kansalaiset 202 100 luvalla. Ukrainan sijoitusta listan kärjessä ei pidä sekoittaa EU:n erillisiin tilastoihin tilapäisestä suojelusta, joka ei sisälly tähän.

Lupakanta on eri mittari. Vuoden 2025 lopussa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilla oli hallussaan 27,8 miljoonaa voimassa olevaa oleskelulupaa Eurostatin katsauksen mukaan. Perheenyhdistäminen oli yleisin syy 32,4 prosentilla.

Kokonaiskannan sijoitus eroaa myös vuoden aikana myönnettyjen lupien sijoituksesta. Marokon kansalaisilla oli 2,2 miljoonaa voimassa olevaa lupaa, Turkin kansalaisilla 2,0 miljoonaa ja Ukrainan kansalaisilla 1,7 miljoonaa.

https://nykysuomi.com/pentagonin-raportti-iranin-sota-aiheutti-strategisia-pula-aikoja-ammuksista/

Ulkomaat

Pentagonin raportti: Iranin sota aiheutti strategisia pula-aikoja ammuksista

Julkaistu tänään 12:59 – Kirjoittaja Toimitus

Pentagonin oma valvontaraportti vahvistaa sen, minkä puolustusministeri Pete Hegseth ja presidentti Donald Trump ovat toistuvasti kieltäneet. Sota Irania vastaan on luonut strategisia vajeita Yhdysvaltain ammusvarastoihin ja paljastanut pullonkauloja Yhdysvaltain aseteollisuuden kyvyssä täydentää niitä. Ilmoitettu hintalappu kesäkuun 29. päivään mennessä on 33,4 miljardia dollaria – eikä vaurioituneiden tukikohtien korjauskuluja ole edes laskettu mukaan.

Raportti on peräisin Yhdysvaltain puolustusministeriön johtavalta tarkastajalta (Lead Inspector General), ja se toimitettiin kongressille operaatio Epic Furysta. Siinä todetaan suoraan, että ammusten kulutus "on johtanut strategisiin varastovajeisiin ja paljastanut teollisia pullonkauloja ammusten täydentämisessä".

Tämä on jyrkässä ristiriidassa Yhdysvaltain poliittisen johdon esittämän kuvan kanssa. Hegseth on torjunut raportit siitä, että maan ammukset olisivat vähissä. Kaksi viikkoa ennen raportin julkaisua Trump kirjoitti, että Yhdysvalloilla on "lähes rajattomasti" ammuksia, ja maanantaina hän sanoi maan tuottavan edistyneempiä aseita kuin koskaan ja toimittavan niitä päivittäin.

Kokonaissummasta 22,3 miljardia dollaria muodostuu käytettyjen ammusten kustannuksista. Kalustotappioiden osuus on 3,7 miljardia dollaria ja kertyneiden velvoitteiden 7,4 miljardia dollaria. Vaurioituneen infrastruktuurin korjauskustannukset eivät sisälly lukuihin, joten 33,4 miljardia dollaria on pikemminkin alaraja kuin katto.

Mainos:

Vaurioituneita tukikohtia kahdeksassa maassa

Raportointikausi kattaa ajan 1. huhtikuuta – 30. kesäkuuta, vaikka joitakin kustannuksia ja tappioita on laskettu operaation käynnistymisestä eli 28. helmikuuta alkaen. Tuona aikana satoja rakennuksia ja rakennelmia Yhdysvaltain tukikohdissa Kuwaitissa, Bahrainissa, Qatarissa, Arabiemiirikunnissa, Saudi-Arabiassa, Irakissa, Omanissa ja Jordaniassa vaurioitui tai tuhoutui.

Kalustotappiot on lueteltu raportin taulukossa. Jopa 30 MQ-9-lennokkia tuhoutui vaihtelevissa olosuhteissa. Neljä F-15E-konetta tuhoutui – kolme omien joukkojen tulituksessa ja yksi vihollisen tulituksessa. Yksi F-35A vaurioitui vihollisen tulituksessa Iranin yllä, mutta se ei tuhoutunut. Seitsemän KC-135-tankkauskonetta vaurioitui tai tuhoutui, ja yksi A-10 tuhoutui saatuaan vaurioita.

Kesäkuun 30. päivään mennessä 417 Yhdysvaltain sotilasta oli haavoittunut taisteluissa. Neljätoista oli kuollut: seitsemän taistelutoimissa ja seitsemän muissa kuin taistelutilanteissa. Heinäkuussa taisteluissa kuoli vielä neljä sotilasta lisää.

Lyhyemmät hankinta-ajat vajeen paikkaamiseksi

Raportin mukaan puolustusministeriö pyrkii nyt tehostamaan hankintoja, lyhentämään tuotantoaikoja ja rakentamaan varastoja kriittisistä materiaaleista, komponenteista ja valituista asejärjestelmistä. Toimenpiteet vahvistavat raportin kertomusta pullonkauloista täydennysten hankinnassa alueellisen operaation jälkeen.

Pentagon ei vastannut NBC News -kanavan kommenttipyyntöön ennen julkaisua. Yhdysvaltalaismediat ovat aiemmin uutisoineet sisäisistä arvioista, joiden mukaan kustannukset olisivat 80–100 miljardia dollaria, joskin niihin sisältyy useampia kustannuskategorioita kuin valvontaraportin 33,4 miljardiin dollariin.

Valvontaraportti on tähän mennessä kattavin julkinen selvitys sodan kustannuksista, Yhdysvaltain tukikohtien fyysisistä vahingoista ja vaikutuksista asevarastoihin.

https://nykysuomi.com/ruotsissa-lahetettiin-viime-vuonna-vankilaan-ennatysmaara-ihmisia/

Ulkomaat

Ruotsissa lähetettiin viime vuonna vankilaan ennätysmäärä ihmisiä

Julkaistu tänään 11:25 – Kirjoittaja Toimitus

Vuonna 2025 telkien taakse lähetettiin enemmän ihmisiä kuin minään muuna vuonna viimeisen 30 vuoden aikana. Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston (Brottsförebyggande rådet, Brå) mukaan viime vuonna vankeusrangaistuksen suorittamisen aloitti 12 754 henkilöä – samaan aikaan vankiloiden täyttöaste oli keskimäärin 141 prosenttia suhteessa niiden varsinaiseen kapasiteettiin.

Tiistaina julkaistut tilastot osoittavat, että uudet vankilaan kirjaukset lisääntyivät 942 henkilöllä eli 8 prosentilla vuoteen 2024 verrattuna. Tämä on korkein taso sitten vuoden 1995.

Muutos näkyy vielä selkeämmin samanaikaisesti vangittuna olevien määrässä. Lokakuun 1. päivänä 2025 vankeusrangaistusta suoritti 9 087 henkilöä, joista 8 352 oli miehiä ja 735 naisia. Määrä oli 11 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2024 ja 115 prosenttia suurempi kuin vuonna 2016, jolloin vankilassa oli 4 231 henkilöä. Vankilapopulaatio on siten yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Brå viittaa tiukentuneisiin rangaistussääntöihin

Brå selittää kasvun johtuvan pääasiassa viime vuosina käyttöön otetuista tiukemmista rangaistussäännöistä.

Mainos:

— Viimeisten kymmenen vuoden aikana on tapahtunut selvä kasvu sekä uusien vankilaan kirjattujen määrässä että pidempiä vankeusrangaistuksia suorittavien määrässä. Kasvu selittyy pääasiassa viime vuosina käyttöön otetuilla tiukemmilla rangaistussäännöillä, sanoo Brån tilastotieteilijä Charlotta Lindström.

Luvut tukevat hänen selitystään. Yli kahden vuoden rangaistukseen johtaneiden uusien kirjausten määrä on noussut 207 prosenttia vuodesta 2016 saavuttaen 2 903 henkilöä. Pisimmät, yli neljän vuoden tuomiot, lisääntyivät 319 prosenttia vuoden 2016 318 henkilöstä 1 331 henkilöön vuonna 2025. Viime vuonna 31 henkilöä aloitti elinkautisen vankeusrangaistuksen suorittamisen, kun vuonna 2016 luku oli 11. Lokakuun 1. päivänä 2025 elinkautista vankeutta suoritti 262 henkilöä.

Samanaikaisesti useimmat uudet vankilaan tulleet eivät suorittaneet pitkiä tuomioita. Tulijoista 77 prosenttia oli tuomittu enintään kahdeksi vuodeksi, ja lähes puolella, 45 prosentilla, ei ollut aiempaa rikosseuraamusasiakkuutta. Huumausainerikokset olivat pääasiallinen rikos 35 prosentilla vuonna 2025 vankilaan tulleista ja 29 prosentilla kaikista vangeista 1. lokakuuta.

141 prosentin täyttöaste

Konkreettiset seuraukset ovat mitattavissa vankiselloissa. Vankiloiden varsinaisen kapasiteetin keskimääräinen täyttöaste oli 141 prosenttia vuonna 2025. Täyttöaste on noussut joka vuosi vuodesta 2018 lähtien, jolloin Brå alkoi seurata sitä ja aste oli 92 prosenttia – siis alle kapasiteetin.

Keskimääräinen vankimäärä vuonna 2025 oli 7 440 vankia, sisältäen 6 908 miestä ja 532 naista. Lisäksi tutkintavankeudessa oli keskimäärin 3 553 henkilöä päivässä, mikä on kaksi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Vuonna 2025 vankilaan tulleista 90 prosenttia oli miehiä ja 10 prosenttia naisia. Ruotsin kansalaisia oli 78 prosenttia, ja 39 prosenttia oli alle 30-vuotiaita.

Trendi ei ole kertaluonteinen poikkeama. Vuoden 2024 luvut olivat jo osoittaneet 8 206 vankia ja 11 812 uutta kirjausta – mikä oli tuolloin korkein taso 28 vuoteen. Vuotta myöhemmin molemmat luvut ovat jälleen nousseet.