Mainos:

Sosiaalidemokraatit ja vasemmistopuolue kahmivat 95,2 prosenttia äänistä Rosengård Centrumissa

Julkaistu 15.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Magdalena Andersson kampanjoi maahanmuuttajien parissa. Oikealla, Vasemmistopuolueen johtaja Nooshi Dadgostar.

Sosiaalidemokraatit ja vasemmistopuolue keräsivät yhdeksän kymmenestä hyväksytystä äänestä viidellä maahanmuuttajavaltaisella äänestysalueella. Rosengård Centrumissa ne saivat 95,2 prosenttia äänistä Ruotsin vaaliviranomaisen (Valmyndigheten) alustavien tulosten mukaan. Koko maassa samojen puolueiden kannatus oli 28,1 ja 8,3 prosenttia.

Nordic Times on tarkastellut viittä äänestysaluetta Malmössä, Örebrossa, Tukholmassa ja Göteborgissa naapurustoissa, joissa kuntien omien tilastojen mukaan suurella enemmistöllä asukkaista on ulkomaalaistausta. Kyseessä on otos, ei satunnaisotanta koko maasta. Kuvio on silti yksiselitteinen: kaikilla viidellä alueella sosiaalidemokraatit (Socialdemokraterna) ja vasemmistopuolue (Vänsterpartiet) saivat yhdessä 87–95 prosenttia hyväksytyistä äänistä.

Viiden alueen 4 076 hyväksytystä äänestä 3 699 meni näille kahdelle puolueelle, mikä vastaa 90,8 prosenttia. Valtakunnallisesti sosiaalidemokraatit saivat 1 790 848 ääntä (28,1 %) ja vasemmistopuolue 526 521 ääntä (8,3 %) vaaliviranomaisen laskennan mukaan, kun 6 312 äänestysaluetta 6 626:sta on laskettu. Otoksessa vasemmistopuolueen 1 817 ääntä vastaa 44,6 prosenttia, mikä on yli viisi kertaa sen valtakunnallinen osuus. Sosiaalidemokraattien 1 882 ääntä vastaa 46,2 prosenttia.

Malmön Rosengård Centrumissa kirjattiin 842 hyväksyttyä ääntä. Sosiaalidemokraatit saivat 455 ääntä (54,0 %) ja vasemmistopuolue 347 ääntä (41,2 %). Yhteensä 802 ääntä eli 95,2 prosenttia. Äänestysaktiivisuus oli 66,9 prosenttia.

Mainos:

Malmön Örtagården östrassa: 855 hyväksyttyä ääntä. S 447 (52,3 %), vasemmistopuolue 347 (40,6 %). Yhteensä 794 ääntä eli 92,9 prosenttia. Äänestysaktiivisuus 73,5 prosenttia.

Örebron Vivalla östrassa: 929 hyväksyttyä ääntä. Vasemmistopuolue 428 (46,1 %), S 395 (42,5 %). Yhteensä 823 ääntä eli 88,6 prosenttia. Äänestysaktiivisuus 66,4 prosenttia.

Tukholman Rinkebysvängen norrassa: 714 hyväksyttyä ääntä. Vasemmistopuolue 389 (54,5 %), S 249 (34,9 %). Yhteensä 638 ääntä eli 89,4 prosenttia. Äänestysaktiivisuus 54,6 prosenttia.

Koillis-Göteborgin Hammarkullen C:ssä: 736 hyväksyttyä ääntä. S 336 (45,7 %), vasemmistopuolue 306 (41,6 %). Yhteensä 642 ääntä eli 87,3 prosenttia. Äänestysaktiivisuus 62,4 prosenttia.

Sosiaalidemokraatit olivat suurin puolue Rosengård Centrumissa, Örtagården östrassa ja Hammarkullen C:ssä. Vasemmistopuolue oli suurin Vivalla östrassa ja Rinkebysvängen norrassa. Muut puolueet eivät päässeet missään lähelle kaksinumeroisia lukuja: ympäristöpuolue (Miljöpartiet) sai 12–32 ääntä per alue ja keskustapuolue (Centerpartiet) 2–13 ääntä.

Äänestysaktiivisuus vaihteli voimakkaasti. Se oli korkein Örtagården östrassa (73,5 %) ja alhaisin Rinkebysvängen norrassa (54,6 %). Ruotsin valtiopäivävaaleissa saavat äänestää vain Ruotsin kansalaiset.

Lähiöitä, joissa lähes kaikilla on ulkomaalaistausta

Kuntien omat tilastot kuvaavat naapurustoja selvin luvuin. Malmön aluetiedot "Örtagårdenille, Herrgårdenille ja muille" ilmoittavat ulkomailla syntyneiden osuudeksi 63 prosenttia ja Ruotsissa kahdelle ulkomailla syntyneelle vanhemmalle syntyneiden osuudeksi 26 prosenttia – yhteensä 89 prosentilla on ulkomaalaistausta. Örebron kunta toteaa rikostentorjuntasuunnitelmassaan, että 87,4 prosentilla Vivallan asukkaista oli ulkomaalaistausta.

Tukholman sosioekonominen tietolehti kirjaa Rinkebyssä 17 026 asukasta, joista 15 711:llä oli ulkomaalaistausta, eli 92,3 prosentilla. Göteborgin tilastolomake Hammarkullenille listaa 8 491 asukasta, joista 55,4 prosenttia on ulkomailla syntyneitä ja 82,5 prosentilla on ulkomaalaistausta. Kunnat määrittelevät ulkomaalaistaustan tarkoittavan ulkomailla syntyneitä tai Ruotsissa kahdelle ulkomailla syntyneelle vanhemmalle syntyneitä.

Naapurustojen rajat ovat suurempia kuin yksittäiset äänestysalueet, eivätkä rajat aina täsmää. Asuinalueen demografisia osuuksia ei siksi voida lukea suorana kuvauksena kyseisen äänestysalueen äänestäjistä. Tilastot ulkomaalaistaustaisista ihmisistä eivät näytä, miten kukakin yksilö äänesti. Tässä raportoitu on äänestyslippujen maantieteellinen kuvio.

Luvut ovat vielä alustavia

Kaikki äänimäärät perustuvat alustavaan laskentaan, jota vaaliviranomainen itse kuvailee alustavaksi. Noin 314 keräysaluetta lasketaan 16.–17. syyskuuta, ja lopullinen laskenta lääninhallituksissa (länsstyrelserna) on käynnissä. Osuudet ja absoluuttiset luvut voivat siten vielä muuttua.

Nämä viisi aluetta eivät ole poikkeuksia. Omnin mukaan Bonnier-omisteisen DN:n kartta-analyysi 311 äänestysalueesta, jotka ovat päällekkäisiä poliisin "erityisen haavoittuvien alueiden" (utsatta områden) kanssa, osoitti vasemmistopuolueen saaneen 28,3 prosenttia ja sosiaalidemokraattien 39,9 prosenttia, kun 305 aluetta oli laskettu. Vasemmistopuolueen kannatus oli noussut siellä 14 prosenttiyksikköä. Myös kyseinen menetelmä perustuu maantieteelliseen päällekkäisyyteen, jossa äänestysalueiden rajat eivät täysin noudata asuinalueiden rajoja.

Kunnes laskenta on vahvistettu, alustavat luvut ovat voimassa – ja ne osoittavat, että kaksi puoluetta, jotka saivat yhdessä hieman yli kolmanneksen valtakunnallisista äänistä, veivät lähes kaiken näillä viidellä alueella.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Sellainen se juuri on(:D
Sellainen se juuri on(:D
25 days ago

Rosengård on kyllä oikeen osuva nimi – Ruusutarha:)

Ruotsalainen oikeusistuin määräsi matkustajan koko yli 300 000 euron käteisvarat valtiolle menetetyiksi

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Tukholman käräjäoikeus määräsi Tukholman Arlandan lentoasemalta löytyneet noin 313 500 euroa valtiolle menetetyiksi. Kuvassa näkyvät setelit ovat peräisin toisesta Ruotsin tullin takavarikosta.

Tukholman käräjäoikeus Ruotsissa ottaa haltuunsa koko noin 313 500 euron summan, joka matkustajalla oli matkalaukussaan Tukholman Arlandan lentoasemalla. Rahoja ei ole koskaan yhdistetty mihinkään tiettyyn rikokseen.

Käteisvarat, noin 313 500 euroa, löydettiin huhtikuussa 2022, kun henkilö oli aikeissa matkustaa Arlandasta Turkkiin. Matkustaja sanoi, että rahat oli tarkoitettu asunnon ostoon ja ne olivat peräisin osittain kellojen ja kiinteistön myynnistä.

Poliisi ei uskonut selitystä. Viraston taloustutkinta osoitti, että henkilön menot ylittivät huomattavasti hänen lailliset tulonsa, poliisi kertoo.

— Rahoja selittävän selvityksen tueksi ei myöskään ollut luotettavaa dokumentaatiota, sanoo Christina Cedérus, Tukholman alueen poliisitutkija.

Mainos:

Menettämisseuraamus ilman yhteyttä tiettyyn rikokseen

Ei voitu osoittaa, että rahat olisivat liittyneet johonkin tiettyyn rikokseen.

Sen sijaan rahoja käsiteltiin itsenäistä menettämisseuraamusta koskevien sääntöjen mukaisesti. Nämä eivät edellytä yhteyttä tiettyyn rikokseen. Riittää, että on "selvästi todennäköisempää", että omaisuus on peräisin rikollisesta toiminnasta kuin että se ei olisi.

Oikeudessa ei siis ollut kyse matkustajan syyllisyydestä, vaan rahojen todennäköisestä alkuperästä.

Poliisi suoritti taloustutkinnan. Käräjäoikeus teki päätöksen ja linjasi 29. syyskuuta 2026, että koko summa on tuomittava valtiolle menetetyksi.

Poliisi itse korostaa tapausta esimerkkinä siitä, mitä menetelmällä voidaan saavuttaa.

— Päätös osoittaa, kuinka taloustutkintaa ja itsenäisen menettämisseuraamuksen mahdollisuutta voidaan käyttää rikollisesta toiminnasta peräisin oleviksi katsottujen rahojen takavarikoimiseen, vaikka rahoja ei voida yhdistää tiettyyn rikokseen, sanoo Christina Cedérus.

Ruotsin yleisradioyhtiö alkaa vaatia kirjautumista suoratoistosovelluksissa – rekisteröidy tai jää ulkopuolelle

Digitaalinen vapaus

Julkaistu 7.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
SVT suunnittelee ottavansa käyttöön pakollisen kirjautumisen Play-mobiili- ja TV-sovelluksiinsa; katselu verkkosivustolla ja perinteisen television kautta säilyy mahdollisena ilman käyttäjätiliä.

Verovaroilla rahoitettu yleisradioyhtiö SVT tulee vaatimaan käyttäjiltä kirjautumista SVT Playn mobiili- ja TV-sovelluksiin. Ne, joilla ei ole sähköpostiosoitetta, eivät voi käyttää sovelluksia, vaikka yleisradiovero kerätään verotuksen yhteydessä.

SVT ilmoitti tiistaina 6. lokakuuta, että vaatimus otetaan käyttöön vaiheittain lähikuukausien aikana. Toistaiseksi katsojat voivat vielä katsoa sisältöjä ilman kirjautumista.

Verkkosivusto svtplay.se ja perinteiset televisiolähetykset pysyvät saatavilla ilman käyttäjätiliä.

SVT perustelee muutosta sillä, että käyttäjien tulisi voida jatkaa katselua laitteesta toiseen.

Mainos:

— Jotta digitaalinen TV-palvelu olisi todella hyvä, käyttäjien on oltava kirjautuneina sisään, sanoo ohjelmistojohtaja Eva Beckman SVT:n tiedotteessa.

Käyttäjien on ilmoitettava sähköpostiosoite ja syntymäaika. Käyttäjätilejä ilman sähköpostiosoitetta ei tueta, SVT kirjoittaa. Niitä, joilla ei ole sähköpostia, ohjeistetaan etsimään ilmainen sähköpostipalvelu.

80-vuotias Annette Svärdsten pelkää, että iäkkäillä ihmisillä on vaikeuksia seurata ohjeita, seniorilehti Senioren raportoi.

— Maksamme nyt lupamaksun verojemme kautta, joten SVT:n pitäisi olla kaikkien saatavilla, hän sanoo lehdelle.

Yleisradiomaksun yläraja on 1 184 kruunua henkilöltä vuonna 2026, ja se peritään myös niiltä maksuvelvollisilta, jotka eivät omista televisiota, Ruotsin verovirasto Skatteverket kirjoittaa.

Ajatushautomo: Ruotsalaiset jäävät vähemmistöksi 20 vuodessa

Väestön korvautuminen lännessä

Julkaistu 6.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
IFR määrittelee maahanmuuttajataustan henkilön ja hänen vanhempiensa syntymäpaikan perusteella, ei kansalaisuuden tai etnisyyden mukaan. Valokuva on kuvituskuva, ei demografista todistusaineistoa.
Ruotsalaiset, joilla ei ole maahanmuuttajataustaa, jäävät vähemmistöksi Ruotsissa vuonna 2046, mikäli nykyinen politiikka jatkuu, kertoo ajatushautomo Institute for Remigrationin (IFR) väestömalli. Sama malli osoittaa myös toisen polun: jyrkästi vähennetyn maahanmuuton ja paluumuuton. IFR kutsuu vuotta 2046 Ruotsin käännekohdaksi. Se on mallin ensimmäinen vuosi, jolloin maahanmuuttajataustaiset ihmiset muodostavat yli puolet asukasluvusta, ajatushautomo raportoi. Ryhmään kuuluvat ulkomailla syntyneet henkilöt sekä Ruotsissa syntyneet henkilöt, joilla on vähintään yksi ulkomailla syntynyt vanhempi. Määritelmä koskee siis ihmisten omaa ja heidän vanhempiensa syntymäpaikkaa, ei kansalaisuutta tai mitään etnistä mittaria. IFR:n laskelmissa vuodelle 2026 tähän ryhmään kuuluu 36,8 prosenttia väestöstä, Fria Tider kirjoittaa. Lehti raportoi myös, että ajatushautomon perusti tänä vuonna itävaltalainen paluumuuttoaktivisti Martin Sellner.

Sveitsi ylittää kynnyksen ensimmäisenä

Ruotsi ei ole laskelmissa yksin. Mallin mukaan Sveitsi ylittää 50 prosentin kynnyksen jo vuonna 2038, Belgia vuonna 2044 ja Saksa vuonna 2045. Itävalta seuraa perässä vuonna 2052. IFR itse kuvailee käännekohtia mallinnetuiksi kynnysarvoiksi, ei ennusteiksi siitä, milloin jotain tarkalleen tapahtuu.

Kiinteät oletukset

Laskelmat perustuvat virallisiin väestötilastoihin. Perusskenaariossa hedelmällisyys ja kuolleisuus pidetään kiinteällä tasolla, kun taas maahanmuutto ja maastamuutto perustuvat pääosin vuosien 2015–2024 keskiarvoon, ja samat luvut säilyvät jokaisena seuraavana vuonna. Vastasyntyneet sijoitetaan äitinsä väestöryhmään, ja malli olettaa, ettei assimilaatiota tapahdu. Määritelmät vaihtelevat myös maiden välillä, mikä rajoittaa vertailukelpoisuutta.

Paluumuutto kääntää suunnan

IFR:n vaihtoehtoisessa skenaariossa maahanmuuttajataustaiseen ryhmään kohdistuva maahanmuutto vähennetään kymmeneen prosenttiin perustasosta. Tähän lisätään vuosittainen paluumuutto, joka vastaa yhtä prosenttia ryhmän koosta aloitusvuonna, tavallisen maastamuuton lisäksi. Näillä oletuksilla Ruotsin maahanmuuttajataustaisen väestön osuus laskee alle viiden prosentin vuonna 2099. Viiden prosentin kynnys on instituutin oma vertailukohta. IFR ajaa avoimesti paluumuuttoa ja pitää kantaväestön enemmistöaseman säilyttämistä poliittisena tavoitteena.

Ruotsin Internet-säätiö: sosiaalisen median käyttö vähenee alakoululaisten keskuudessa

Julkaistu 28.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Sosiaalista mediaa käyttävien ruotsalaisten alakoululaisten osuus putosi 91 prosentista 80 prosenttiin Internet-säätiön mukaan. Arkistokuva.

Sosiaalista mediaa käyttävien lasten osuus peruskoulun kolmella ensimmäisellä luokalla on laskenut jyrkästi vuodessa. Muualla tilanne on vähemmän dramaattinen: lasku on vähäistä vanhempien lasten keskuudessa, ja kahdeksan kymmenestä ruotsalaisesta päätyy koukkuun päämäärättömään selailuun.

Internet-säätiö julkaisi maanantaina Svenskarna och internet 2026 -raporttinsa. Se osoittaa, että sosiaalista mediaa käyttävien lasten osuus luokilla 1–3 putosi vuoden 2025 91 prosentista 80 prosenttiin tänä vuonna. Tämä on suurin muutos koko 8–19-vuotiaiden ikäryhmässä.

Tutkimuksen suoritti Novus tammikuussa 2026, ja tutkimuksen ensimmäiseen osaan osallistui 3 776 vastaajaa.

Säätiö on varovainen sen suhteen, mitä lasku tarkoittaa. "Huomattavasti harvempi lapsi luokilla 1–3 käyttää tai on aloittanut sosiaalisen median käytön", se kirjoittaa. Raportissa todetaan myös, että useammat nuoremmat lapset "eivät todennäköisesti ole saaneet lupaa aloittaa" TikTokin, Snapchatin, Instagramin ja YouTuben käyttöä.

Mainos:

Käyttö on laskussa myös luokilla 4–6, mutta vähemmän. Säätiö kirjoittaa, että tämä saattaa johtua siitä, etteivät kyseisille luokille nyt ehtineet lapset ole vielä aloittaneet sosiaalisen median käyttöä samassa määrin kuin aiemmat samanikäiset ryhmät, pikemminkin kuin siitä, että lapset olisivat lopettaneet käytön.

Teinit ovat yhä paikalla

Seitsemännestä luokasta alkaen lähes kaikki käyttävät sosiaalista mediaa. Raportissa havaitaan laskusuuntaus 7.–9.-luokkalaisten keskuudessa vuodesta 2024 lähtien, mutta mitään joukkopakoa alustoilta ei ole tapahtunut.

Viisi suurinta palvelua 8–19-vuotiaiden keskuudessa ovat YouTube, Snapchat, Roblox, TikTok ja Instagram. Lähes mikään palvelu ei kasva, kun taas useat ovat laskussa. Pelialusta Roblox ui vastavirtaan: viimeisen vuoden aikana se on ohittanut sekä TikTokin että Instagramin ja kasvattaa käyttäjämääriään lukiolaisten keskuudessa.

TikTok saavuttaa puolestaan korkeimman käyttöasteensa lukiolaisten keskuudessa, joista 81 prosenttia käyttää sovellusta.

Kaksikymmentä kertaa useampi voi huonommin

Päämäärätön selailu on eri tarina. Kahdeksan kymmenestä ruotsalaisesta jää koukkuun passiiviseen puhelimen selailuun. Peräti 44 prosenttia sanoo sen saavan heidät voimaan huonommin, kun taas 2 prosenttia kokee vointinsa paranevan.

Naiset päätyvät selailuun miehiä useammin, ja useammat naiset voivat sen seurauksena huonosti. 20–34-vuotiaat nuoret naiset ovat kovimmin koetuksella. Useimmat kuvailevat päämäärätöntä selailua aikasyöpöksi, joka jättää heille syyllisyyden tunteen.

Puolet ruotsalaisista lämpiää ajatukseli digitaalisesta detoxista eli vieroituksesta, ja jopa joka kolmas on jo pitänyt sellaisen. Yli neljä kymmenestä ei halua sellaista pitää. Yksi tärkeimmistä syistä on se, että se vaikuttaa liian vaikealta tai mahdottomalta, sillä digitaalisia työkaluja pidetään välttämättöminä jokapäiväisessä elämässä.