https://nykysuomi.com/sosiaali-ja-terveysministerion-suomi-100-avustusohjelmien-rahoitusta-saavat-hankkeet-on-hyvaksytty/

Kotimaa

Sosiaali- ja terveysministeriön Suomi 100 avustusohjelmien rahoitusta saavat hankkeet on hyväksytty

Julkaistu 5.7.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Sosiaali- ja terveysministeriö on hyväksynyt STM:n Suomi 100 -avustusohjelmien rahoitusta saavat hankkeet:

AVUSTUKSEN SAAJA:

PUOLIVÄLINKANKAAN SUURALUEEN ASUKASYHDISTYS RY

48 000 €

KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO RY

47 000 €

LASTEN KESÄ RY

47 000 €

SUOMEN PAKOLAISAPU RY

44 730 €

IRTI HUUMEISTA RY

32 000 €

LAHDEN ENSI- JA TURVAKOTI RY

30 100 €

A-KLINIKKASÄÄTIÖ

14 525 €

PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT RY

105 000 €

PARIK-SÄÄTIÖ

100 000 €

OULUN SEUDUN MUISTIYHDISTYS RY

87 500 €

SATAKUNNAN SYDÄNPIIRI RY

86 000 €

YLÄ-SAVON TOIMI-TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ

84 181 €

SILTA-VALMENNUSYHDISTYS RY

73 950 €

POHJOIS-KARJALAN MIELENTERVEYDENTUKI RY

72 700 €

MIESSAKIT RY

70 000 €

KESKI-SUOMEN MUISTIYHDISTYS RY

69 950 €

ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ RY

65 000 €

JYVÄSSEUDUN TYÖLLISTÄMISYHDISTYS - JST RY

65 000 €

SUOMEN KYLÄTOIMINTA RY

65 000 €

A-KLINIKKASÄÄTIÖ

63 000 €

KÖLVIN MONIKULTTUURINEN NUORISOTYÖ RY

60 000 €

SUOMEN SYÖPÄPOTILAAT RY

57 000 €

SININAUHASÄÄTIÖ

48 404 €

NEUROLIITTO RY

39 605 €

LAHDEN SININAUHA RY

34 000 €

SETLEMENTTI LOUHELA RY

31 300 €

POHJOIS-KARJALAN MARTAT RY

28 382 €

SUOMEN NIVELYHDISTYS RY

25 000 €

HELSINGIN JA UUDENMAAN NÄKÖVAMMAISET RY

206 000 €

LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAYHDISTYS RY

115 000 €

VARSINAIS-SUOMEN MUISTIYHDISTYS RY

115 000 €

KUOPION INVALIDIT RY

114 950 €

KYMEN-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVA RY

107 100 €

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVA RY

106 335 €

KUMPPANUUSTALO ARTTELI RY

104 300 €

SOSTE SUOMEN SOSIAALI JA TERVEYS RY

95 000 €

POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALITURVAYHDISTYS RY

93 000 €

HÄMEEN SETLEMENTTI

91 000 €

SOSTE SUOMEN SOSIAALI JA TERVEYS RY

87 000 €

VAASAN SEUDUN YHDISTYKSET RY

76 200 €

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON KAINUUN PIIRI RY

74 400 €

SATAKUNNAN YHTEISÖT RY

73 800 €

POHJOIS-KARJALAN SOSIAALITURVAYHDISTYS RY

72 000 €

KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY

69 710 €

YHTEISÖJEN YHDISTYS RY

59 350 €

KOSTI RY

58 950 €

ASPA-SÄÄTIÖ

113 275 €

IKÄINSTITUUTIN SÄÄTIÖ

80 000 €

SUOMEN NMKY:N LIITTO RY

80 000 €

SUOMEN PUNAINEN RISTI

80 000 €

PELASTAKAA LAPSET RY

65 000 €

ELÄKELIITTO RY

50 000 €

SUOMEN DIABETESLIITTO RY

33 606 €

Avustusten käyttötarkoitukset tästä linkistä

STM:n Suomi 100 -avustusohjelmat

Kaikille eväät elämään – avustusohjelma eriarvoisuuden vähentämiseksi
Toimintakyky kuntoon – avustusohjelma työikäisten toimintakyvyn parantamiseksi
Järjestö 2.0: mukana muutoksessa – avustusohjelma yhdenvertaisuuteen digitalisoituvassa toimintaympäristössä

Kaikille eväät elämään -avustusohjelmalla edistetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden yhtäläisiä mahdollisuuksia, vähennetään eriarvoisuutta ja torjutaan ylisukupolvisen syrjäytymisen uhkaa.

Toimintakyky kuntoon -avustusohjelman kohderyhminä ovat työikäiset suomalaiset, joiden toimintakyky on heikentynyt tai vaarassa heikentyä.

Mainos:

Järjestö 2.0: mukana muutoksessa - avustusohjelmalla vahvistetaan järjestöjen roolin ja toimijaverkostojen muodostumista sote- ja maakuntauudistuksessa sekä maakuntien ja kuntien sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukena. Lisäksi ohjelmalla tuetaan kansalaisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua ja toimia osana nykypäivän tietoyhteiskuntaa.

Ohjelmien rahoitus ja kohdennukset

Avustusohjelmat rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen pelituotoista, jotka jäivät jakamatta ennen kuin Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus Oy ja Fintoto yhdistyivät yhdeksi yhtiöksi vuoden vaihteessa.

Avustusohjelmat toimivat vuosina 2017–2020. Tänä vuonna sosiaali- ja terveysministeriö jakaa ohjelmiin 5,1 miljoonaa euroa. Yhteensä juhlavuoden avustusohjelmiin STM kohdentaa noin 37 miljoonaa euroa.

STM päätti rahoitusta saavat hankkeet Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tekemän avustusehdotuksen pohjalta. Hakemuksia tuli 388. Hyväksynnän niistä sai 70.

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Seuraa keskustelua

Nimimerkki*

Sähköposti (pakollinen, ei julkaista)*

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

Nimimerkki*

Sähköposti (pakollinen, ei julkaista)*

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit

Vanhimmat

Uusimmat Äänestetyimmät

https://nykysuomi.com/suomi-harkitsee-rikosoikeudellisen-vastuuian-alentamista/

Kotimaa

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

https://nykysuomi.com/opettajiin-kohdistuva-vakivalta-on-lisaantynyt-voimakkaasti-suomen-kouluissa/

Kotimaa

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

https://nykysuomi.com/poikiin-kohdistuva-vakivalta-lisaantyy-suomessa/

Kotimaa

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

— Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

— Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

— Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

https://nykysuomi.com/uusi-junayhteys-suomen-ja-ruotsin-valilla/

Kotimaa

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

— Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com