Etelä-Ruotsi menettää investointeja, tuotantoa ja työpaikkoja sähkön hintojen noustessa. Etelä-Ruotsin kauppakamarin mukaan noin 200 000 työpaikan odotetaan katoavan vuoteen 2030 mennessä.
Luvut ovat peräisin Etelä-Ruotsin kauppakamarilta, joka jakaa ne Ekotin kanssa. Kauppakamarin toimitusjohtaja Johan Eklund kuvailee, kuinka nousevilla sähkön hinnoilla on epätasaisia vaikutuksia: Pohjois-Ruotsin työllisyys hyötyy, kun taas Etelä-Ruotsi vuotaa verta.
Osa valmistavasta teollisuudesta siirtyy Pohjois-Ruotsiin, missä sähkö on halvempaa. Suuri osa siitä kuitenkin lopettaa toimintansa tai siirtyy muihin maihin.
Etelä-Ruotsi on kokenut tätä suuntausta jo noin viiden vuoden ajan. Jatkossa vaikutusten odotetaan olevan suurimpia Keski-Ruotsissa.
Nykypäivän kaltaiset suuret erot maan sähkön hinta-alueiden välillä ovat uusi ilmiö. Ennen 2020-lukua hintaerot alueiden välillä eivät olleet yhtä suuria, huomauttaa konsulttiyhtiö Polite Energyn energiamarkkina-analyytikko Christian Holtz. Siksi hän sanoo, ettemme ole vielä nähneet nykyisen hintaeron kaikkia seurauksia.
Sähkön hinta-alueet juontavat juurensa Brysselissä tehtyyn päätökseen. Euroopan komissio vastusti Svenska kraftnätin tapaa hallita Ruotsin sisäisiä pullonkauloja rajoittamalla rajat ylittävää kapasiteettia ja päätti vuonna 2010 tehdä viraston sitoumuksesta perustaa useita sähkön hinta-alueita oikeudellisesti sitovan.
Ruotsi jaettiin neljään sähkön hinta-alueeseen vuonna 2011. Vientirajoitusten sijaan maan sisäisiä siirtorajoituksia hallitaan kunkin alueen erillisillä hinnoilla, jotka eroavat toisistaan, kun kapasiteetti on riittämätön.




