Sisäministeriö: Terrorismin torjuntaan 12 miljoonaa euroa lisärahaa

Julkaistu 31.8.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Hallitus päätti budjettiriihessään 31.8. lisätä ensi vuodelle 12 miljoonaa lisärahaa terrorismiin varautumiseen ja terrorismin ennaltaehkäisyyn sisäministeriön hallinnonalalla.

Hallituskauden aikana on jo tehty sisäministeriön johdolla useita Suomen turvallisuutta parantavia toimia ja hallitus tehostaa edelleen terrorismin vastaista toimintaa. Terrorismin torjunnan toimenpideohjelman tavoitteena on varautua ja ehkäistä terroritekoja. Hallitus lisäsi määrärahoja poliisille ja suojelupoliisille sekä kevään kehysriihessä että nyt budjettiriihessä. Yhteensä vuodelle 2018 poliisille on osoitettu 44 miljoonaa euroa ja suojelupoliisille 6 miljoonaa euroa lisämäärärahaa.

– Turun toissaviikkoisten epäiltyjen terrorististen tekojen jälkeen turvallisuusviranomaiset ovat käyneet läpi niin jo tehtyjä toimia kuin sellaisia suunniteltuja toimenpiteitä, joiden toteuttaminen vaatii lisäresursseja, sisäministeri Paula Risikko sanoo.

Terrorismin torjunnan toimenpiteet on jaettu ennaltaehkäisemiseen, paljastamiseen, estämiseen, häiriötilanteiden hallintaan sekä lainsäädännöllisiin keinoihin. Hallituksen budjettiriihessä esittämät lisäresurssit käytetään näiden toimien toteuttamiseen.

Budjettiriihessä päätettiin osoittaa 9 miljoonaa euroa lisämäärärahaa poliisin vaativien tilanteiden kaluston ja varusteiden lisäämiseen sekä operatiivisen suorituskyvyn ja kyberrikostorjunnan toimintakyvyn parantamiseen ja 0,5 miljoonaa euroa ennalta estävän toiminnan mallien kehittämiseen. Suojelupoliisin operatiivisen suorituskyvyn tehostamiseen osoitetaan 2,5 miljoonaa euroa. Lisäraha käytetään terrorismia ja ääriliikkeitä koskevan tiedon hankintaan, käsittelyyn ja analyysiin sekä saatuihin tietoihin perustuvaan toimintaan, kuten terrorismin kohdehenkilöiden valvontaan. Viime vuosina seurattavien henkilöiden ja vierastaistelijoiden määrän nopeasta kasvusta aiheutuvat seurattavat uhkat ovat kasvaneet nopeammin kuin resurssit.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista henkilöistä tehdään uhka-arvio ja heidät otetaan tarvittaessa välittömästi säilöön. Tämä voi edellyttää lainsäädännön muutosta ja säilöönottokapasiteetin nostoa.

Turvallisuusviranomaiset ovat viime vuosina varautuneet jo hyvin monin tavoin terrorismiin ja sen torjuntaan sekä hybridivaikuttamiseen. Ne ovat olleet poliisin operatiivisen varautumisen painopisteitä viimeiset kaksi vuotta. Vielä suunnitteilla olevia toimia on nyt aikaistettu ja ne toteutetaan hallituksen esittämien lisäresurssien turvin.

Rajavartiolaitokselle osoitettiin jo kehysriihessä 7,9 miljoonaa euroa sisäisen turvallisuuden parantamiseen.

Budjettiriihessä päätettiin lisäksi, että turvallisuusviranomaisten toimintaedellytyksiä vahvistetaan lisäämällä resursseja hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen, mukaan lukien ruotsinkieliseen koulutukseen, 265 000 euroa ja siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin 300 000 euroa.

Lähde: Sisäministeriö

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Yksi orjista
Yksi orjista
8

Tässä se taas nähdään, politikot eivät osaa laskea eivätkä ymmärrä kuluuko raha vai säästyykö rahaa.

Veronmaksajille tulisi paljon halvemmaksi jos:

– kaikki pakoloiset lähetetteäisiin kotimaahansa takaisin (säästyisi tuo 12 miljoonaa heti)
– ja lopetettaisiin perheenyhdistämiset (koonaissumma miljardeissa)
– sekä poistettaisiin maasta kaikki somalit jotka eivät ole töissä (summa: arvaamattoman suuri)
– lopetettaisiin ulkomaanapu (mitä lienee)
– lopetettaisiin kehitsmaa-apu (muistaakseni kymmeniä miljoonia)

Näillä kaikilla säästöillä saataisiin maamme veronmaksajien elintaso nosemaan. Ostovoimaa lisättyä ja sitäkautta yhteskunnan hyvinvointia parannettua. Mutta Risiko yhdessä muiden kanssa ei ymmärrä mitä raha on ja kuinka vaikea sitä on tienata.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Luulisi näillä miljoonilla poliisin kitinä määrärahojen puutteesta loppuvan! Nyt kansa vaatii TULOKSIA! (ja ei, se ei tarkoita kantaväestön mielivaltaisten vihapuhe tuomioiden lisäystä vaan OIKEIDEN RIKOLLISTEN tuloksellista jahtaamista)

-TOIMIKAA! nyt on massia!

huugo
huugo
8

Supo saa muutaman uuden huippuvarustellun auton, henkilökuntaa palkataan lisää ja mm. erillinen kahvinkeittäjän virka perustetaan. Poliisijohtajien edustusautot vaihtuvat parempiin luksusmalleihin.Myös ministerien suojelua kiristetään ym. Noilla toimilla kansalaiset tuntevat suurta kiitollisuutta päätäjiä kohtaan kun heidän turvallisuutensa parantuu.

Sivustaseuraaja
Sivustaseuraaja
8

Paljonkos raja-aitaa saa 12 miljoonalla? Ei kai yhtään, koska tarkoitus ei ole estää ongelman saapumista maahan.

rusakko
rusakko
8

Ja leikkaamme köyhiltä nämäkin rahat.

Novoijuku
Novoijuku
8

Niin mamukriittisyys ja kaikenlainen EU-kriittisyys ja etenkin kansallissoialismi ja muu toisinajattelu on jo EU-direktiivin mukaan terrorismia…

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.