Sisäministeri Kai Mykkänen: Nimet ja kasvot esiin nettikeskusteluissa

Päivitetty 1.10.2018, Julkaistu 29.9.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Mykkänen vaatii ihmisiä esiintymään netissä omilla nimillään ja kasvoillaan - jotta poliittisen poliisin olisi helpompaa löytää heidät?

Helsingissä järjestettiin 18.-19. syyskuuta Integration 2018 -tapahtuma, johon osallistui valtioneuvoston tiedotteen mukaan lähes tuhat kotouttamisen toimijaa - yhtenä heistä kokoomuksen sisäministeri Kai Mykkänen.

Toisen päivän ohjelmaan sisältyi päättäjien paneeli, jossa kotouttamisesta olivat keskustelemassa muun muassa sisäministeri Mykkänen ja työministeri Jari Lindström.

Paneelissa nousi esille esimerkiksi tarve lupaprosessien sujuvoittamiselle ja nopeammalle siirtymälle työelämään, mikä tukisi niin kielen oppimista kuin kotoutumista. Ja kuinka ollakaan, toinen seminaaripäivä aloitettiin vihapuheteemalla.

Mykkänen pääsi ääneen:

- Oleellista on se, että porukalla on semmonen tunne, että tää toimii. Et ihmiset integroituu Suomeen, et ihmiset pääsee töihin, koulutuksiin, että meillä ei synny vaikkapa lähiöitä, jossa koettas ulkopuolisuutta Suomen lakeihin ja suomalaisiin instituutioihin nähden, saarnasi Mykkänen.

- Sit ku mennään laittoman uhkauksen tai kansanryhmää vastaan kiihottamisen puolelle, eli siis vihapuheeseen, niin kyl meijän siihen pitää pystyy nettipoliisin toiminnalla tarttumaan, ja näitä syytteitähän on nostettukin nyt kyllä viime vuosina - niiston myös riitaa, että pitäskö niin tehä, mutta kyllä musta pitäs - ja yks sellanen kysymys meillä tän julkisen keskustelun koventumisen osalta muston se, et onks se ok, että meillä anonyymeillä profiileilla netissä niinku moukaroidaan toinen toisiamme.

- Että jos niinku nyt Jarikin varmaan tietää omista Facebook ja Twitter -profiileistaan, että aika iso osa semmosest kohtuuttomasta vihasesta mouhoamisesta tapahtuu niinkun anonyymien profiilien kautta ja, ja, must se ehkä tuo niinku huonoja puolia meistä ihmisistä esiin et sä purat vihaas ilman että sä laitat kasvos siihen ja siihen ehkä pitäs niinkun eurooppalaisella tasolla puuttua että tietyllä tavalla ... ää ... sun pitää tuoda kasvos esiin kun sä osallistut keskusteluun.

Työministeri Jari Lindström kuunteli Mykkäsen hapatuspuhetta juuri niin tarkkaavaisesti, kuin kuvakaappauksesta ilmenee.

Mykkänen unohtaa, että monet valtiomiehetkin, kuten Urho Kaleva Kekkonen, ovat kirjoittaneet nimimerkkien takaa, kun he ovat halunneet kirjoittaa ajatusta herättävistä ajankohtaisista aiheista.

Se, että anonyymi nettikirjoittelu estettäisiin, aiheuttaisi varmasti runsaan mielipahan lisäksi melkoisesti ongelmia myöskin sananvapauden osalta. Siirtyisimmekö takaisin aikaan, jolloin virkavalta voi mielivaltaisesti hakea "väärämielisen" kansalaisen kotoaan pidätettäväksi? Nykytilanteessahan kun pelkkä epäilykin riittää.

Varsinkaan nyky-Suomessa, jossa poliittinen korrektius kävelee jopa perustuslain suoman sananvapauden yli, kaikkea ei voi kirjoittaa omalla nimellään ja naamallaan. Sananvapauden käyttäminen kun on tiettävästi johtanut mm. sakkotuomioihin, työpaikkojen menettämisiin ja monimuotoisiin lokakampanjoihin.

Katso Mykkäsen puhe videolta, se löytyy videon alkupäästä:

Hienoisena kevennyksenä: Valtioneuvostolla näyttää muuten olevan ilmeisen heikot eväät keksiä jutuilleen avainsanoja. Integration 2018 -tapahtumaa on kuvattu kuudella avainsanalla. Kolmessa niistä on maahanmuutto.

Kuvakaappaus Valtioneuvoston nettisivulta.

Lähde: Valtioneuvosto

Muokattu 29.9 klo 7:49, ei uutta sisältöä eikä sisällön poistoa.

Aiheeseen liittyvää:

https://www.nykysuomi.com/2018/09/28/mykkanen-turkkiin-hakemaan-syyrialaisia-huutolaisia-suomeen/

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.