Matalapalkkatöiden vaikutusta ihmisten talouteen on selvitetty niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Siitäkin huolimatta, että Suomessa tehdään vain vähän matalapalkkatyötä muihin Euroopan maihin verrattuna, ei vaikutukset ole sen kaksisempia.
Aktiivimalli edellyttää aktiivisuuden osoittamista työnhaussa ja/tai työmarkkinoille päätymisessä. Mikäli aktiivisuutta ei voida osoittaa, leikataan kansalaisen sosiaaliturvaa. Hiljattain valmistuneen selvityksen mukaan esimerkiksi Tanskassa ja Isossa-Britanniassa sosiaaliturvan heikentämisen on havaittu johtaneen köyhyyden lisääntymiseen.
Osana selvitystä TE-toimistojen asiantuntijoille suunnatun kyselyn tulosten mukaan aktiivimallia nykyisessä muodossaan ei nähdä tarkoituksenmukaisena tapana edistää työllisyyttä.
Vaikkakin sekä työttömyyden aikainen työskentely että ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta poistuminen yleistyivät aktiivimallin käyttöönoton jälkeen, selvitys osoittaa, ettei se kuitenkaan alenna köyhyysriskiä. Sosiaaliturvan menojen osalta vaikutus saattaa toki olla positiivinen, mutta yhteiskunnalliset vaikutukset voivat olla katastrofaalisia.
Aktiivimallin käyttöönotto pienensi työttömyysturvaa reilulta kolmannekselta vuoden 2018 alussa työttömyysetuuksia saaneista. Erityisen usein työttömyysetuutta pienennettiin vanhimmilta työttömiltä ja työttömyysturvaa työttömyyspäivärahan lisäpäiviltä saavilta.
Valtioneuvoston julkaisemassa selvityksessä matalapalkkaisen työn on todettu kansainvälisesti lisäävän todennäköisyyttä työllistyä myöhemmin kokoaikaisiin tehtäviin ja korkeammille tuntipalkoille. Tämä havainto kuitenkin koskee erityisesti nuoria. Vanhempia työntekijöitä, eli juurikin niitä, joilta eniten on leikattu, matalapalkkatyön tekeminen ei auta palaamaan työmarkkinoille pysyvään ja kokoaikaiseen työsuhteeseen.
Lähde: Valtioneuvosto
