Mainos:

Seksuaalirikokset kasvussa – Suomalaiset eivät ole huolissaan rikollisuudesta

Päivitetty 14.6.2018, Julkaistu 14.6.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Suomalaiset eivät ole huolissaan rikollisuudesta, kertoo tuore poliisibarometri. Neljä viidestä tutkimukseen vastanneesta koki, että rikollisuustilanne ei
ole kovin vakava tai ei juuri lainkaan vakava heidän lähiympäristössään. Vastaavasti
noin 20 % piti lähiympäristönsä rikollisuustilannetta melko tai erittäin vakavana.

Rikollisuustilanne koetaan nyt jonkin verran vakavammaksi kuin edellisessä
tutkimuksessa vuonna 2016, mutta pitkällä aikavälillä kehitys on ollut myönteistä. Vuonna 2010 rikollisuustilanteen koki melko tai erittäin vakavaksi noin 22 % tutkimukseen
haastatelluista henkilöistä. Vuonna 2005 vastaava prosenttiosuus oli 25 %
ja vuonna 1999 37 %.

Haastatelluilta kysyttiin rikoslajeittain, ovatko he joutuneet rikoksen uhriksi. Tutkituista rikoslajeista yleisimpiä ovat tämän tutkimuksen perusteella
omaisuuden varastamisen, omaisuuden vahingoittamisen sekä pahoinpitelyn
rikoslajit. Yhteensä noin 32 % vastaajista on joutunut omaisuuden varastamisen uhriksi
ainakin kerran elämässään. Vastaajista noin 22 % ilmoitti, että omaisuutta on
joskus vahingoitettu ja 16 %, että on joskus joutunut pahoinpitelyn uhriksi.

Seksuaalirikosten trendi täysin päinvastainen muun rikollisuuden kanssa

Noin 68 % vastaajista ilmoitti uusimmassa tutkimuksessa, että ei ole koskaan joutunut omaisuuden varastamisen uhriksi (2010: 55 %; 1999: 58 %), noin 77 %, ettei ole koskaan joutunut omaisuuden vahingoittamisen uhriksi (2010: 67 %; 1999: 65 %), ja noin 89 %, ettei häneltä ole koskaan varastettu tai yritetty varastaa autoa (2010: 81 %; 1999: 77 %). Barometrin mukaan myöskin ilmoitusaktiivisuus on lisääntynyt kautta linjan, seksuaalirikoksia lukuunottamatta.

Seksuaalisen ahdistelun tai väkivallan tapauksissa kehitys on ollut omaisuusrikoksiin
verrattuna päinvastainen. Tapauksia näyttäisi olevan enemmän kuin vielä
2010-luvun alussa. Ilmoittamisaktiivisuus taas on samalla tai jonkin verran matalammalla
tasolla kuin vuosikymmenen alkupuolella.

Mainos:

Niiden osuus, jotka kokevat, että heitä ei ole koskaan elämänsä aikana
seksuaalisesti ahdisteltu, tai että he eivät ole koskaan kohdanneet seksuaalista väkivaltaa,
on nuorten naisten keskuudessa nyt vuonna 2018 noin 10 prosenttiyksikköä
pienempi kuin vielä vuonna 2010. Ikääntyneempien naisten osalta vastaavaa muutosta ei havaita. Heidän tilanteensa näyttäisi olevan samanlainen kuin vuosikymmenen
alussa.

Barometrissä tarjottiin selitykseksi sitä,  että seksuaalinen ahdistelu tai väkivalta on lisääntynyt, tai siitä, että samanlainen tai lähes samanlainen tapahtuma koetaan nyt aiempaa useammin seksuaaliseksi ahdisteluksi tai väkivallaksi. Sekä tapahtumat että tapahtumia koskevat tulkinnat ovat voineet muuttua.

Ilmoittamisaktiivisuus seksuaalisen ahdistelun tai väkivallan tapauksista näyttää
viime vuosina joko pysyneen ennallaan tai laskeneen. Tämän tutkimuksen perusteella
noin 17 % seksuaalisen ahdistelun tai väkivallan tapauksista ilmoitetaan poliisille.
Osuus on merkittävästi pienempi kuin muiden rikoslajien vastaavat osuudet.

Lähde: Poliisibarometri

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

Keitä tähänkin barometriin on haastateltu? Tekoälyllä varustettuja robotteja? Vai poliisilaitoksen konttorin työntekijöitä?
Tavallisilla hmisillä on todellisuudesta päinvastainen kokemus ja sitä ei voi kyseenalaistaa.

sukassakus
sukassakus
8 years ago

Siinä oli taas tehty kysely mitä ilmeisemmin Sipilän kodissa.

Hannu Heikkilä
Hannu Heikkilä
8 years ago

Aivan olennainen tekijä tutkimuksen luotettavuutta ajatellen on kysymys siitä, kuka maksoi tutkimuksen. Maksaja päättää

— siitä julkaistaanko tieto tutkimuksen olemassaolosta,
— julkaistaanko tutkimuksen tulokset,
— annetaanko tutkimuksen tekijälle bonusrahoituksena uusi jatkotutkimus, jos tulokset ovat mieleisiä,
— jne.

Ei kai valtiolla ole sormet pelissä tämän tutkimuksen rahoittamisen kautta.

juha.
juha.
8 years ago

Se on se yksi kerta kun rämähtää oikein kunnolla ja raiskattu rikki revitty raato löytyykin sitten kivikasan alta kuin muuan äärisuvakki naisen Ruotsin onnelassa muutama vuosi sitten. Nimikin tyttövainaalla on, mutta paskaako sitä tähän kaivamaan, sillä monikulttuurinen neekeri teki hommansa sen verran ”hyvin”, tyttö oli palapeli. Kerrankin meni oikeaan osoitteeseen, joka nyt ei ole Ruotsin kaltaisessa monikultti-diktatuurissa kummoinen ”sattuma”. Vauhti ei tästä luonnollisesti ole hiljentynyt vaan päinvastoin kaasua painetaan vain tymäkämmin kun kallioleikkaus on jo tosiasia. Eikä kyseessä ole edes mikään vahinko refleksin ”kohdentamisesta” oikeaan pedaaliin vaan kaikki tehdään täydellä ”ymmärryksellä” sillä feministis-sosiaalidemokraattisella umpiluisuudella ja aatten palolla, jolla on ollut ”ilo” suistaa monta kansakuntaa ja maata maailmassa täydelliseen perikatoon niin aineellisesti kuin tapettujen syyttömien ihmisten taivaisiin asti ylettyvien kasojen syystä juuri siitä, ettei sosialismi ole koskaan väärässä eikä tee virheitä, vaan kansalaiset ovat ”väärää” mieltä ja ”vastavallankumouksellisia” sekä ”kansanvihollisia” syystä, että sanovat ettei politbyroolla ole vaatteita.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.