Kymmenet tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään hallituksen tapaa hoitaa Ceutan siirtolaiskriisiä vastaan. Samaan aikaan pääministeri Pedro Sánchez on paineen alla poliisiraportin vuoksi, joka osoittaa Marokon turvallisuusjoukkojen sallineen kymmenien tuhansien ihmisten ylittää rajan.
Mielenosoituksia järjestettiin 2. syyskuuta Ceutassa ja eri puolilla Espanjaa, mukaan lukien Madridissa, Barcelonassa ja Bilbaossa.
Osallistujat heiluttivat Espanjan lippuja, vaativat Sánchezin eroa ja huusivat, ettei Ceuta ole myytävänä ja että sitä on puolustettava.
Mielenosoitukset keräsivät kymmeniä tuhansia ihmisiä valtakunnallisesti AP:n mukaan. Madridista saatu video näyttää väkijoukkojen täyttävän suuren aukion ja sen viereiset kadut.
Liikehdintä sai alkunsa Espanjan kuntaliitosta FEMP:stä, jota johtaa konservatiivinen oppositioyhteisö Partido Popular.
Pedro Sánchezin johtama sosialistipuolue sanoutui nopeasti irti mielenosoituksista ja syytti oikeistoa Ceutan hätätilan käyttämisestä poliittisena aseena.
Rajan romahdus
Taustalla on poikkeuksellinen rajakriisi 30. ja 31. heinäkuuta, jolloin yli 72 000 ihmistä ylitti rajan Marokosta Espanjan enklaaviin Reutersin mukaan.
Viisi viikkoa rajakaaoksen jälkeen paikallisviranomaiset kertoivat, että yli 10 000 siirtolaista, mukaan lukien ilman huoltajaa olevia alaikäisiä, on edelleen tilapäisillä leireillä tai kaupungin kaduilla ja rannoilla.
Asukkaat ovat protestoineet lähes päivittäin kriisin alkamisesta lähtien. Monet vaativat, että ihmiset, joilla ei ole oleskeluoikeutta, lähetetään takaisin tai jaetaan muualle Espanjaan.
Kansalaisaloite Por Ceuta on kerännyt lähes 65 000 allekirjoitusta, joissa vaaditaan hallittuja palautuksia, vahvempaa turvallisuutta sekä asukkaiden ja siirtolaisten ihmisoikeuksien kunnioittamista.
Madrid on kasvattanut tilapäisen majoituksen kapasiteettia noin 500 paikasta hieman yli 3 400 paikkaan ja lähettänyt alueelle yli 1 600 poliisia.
Hallitus on myös luvannut satoja miljoonia euroja tukea. Paikalliset edustajat sanovat kuitenkin, että vastatoimet tulivat liian myöhään eivätkä ne vastaa sitä taakkaa, jota pieni enklaavi on joutunut kantamaan.
Tuomarin tilaama Espanjan poliisin raportti, johon Reuters on tutustunut, kuvailee Marokon rajapoliiseja olleen tavallista vähemmän ylityspaikan läheisyydessä.
Raportin mukaan univormupukuiset viranomaiset näyttivät siirtolaisille tietä, kun taas muut henkilöt saattoivat ja ohjasivat virtaa.
Raportti kuvailee Marokon joukkojen toimintaa "täydelliseksi sallivuudeksi" ja päättelee, että salakuljettajilla ei olisi ollut valmiuksia järjestää näin laajamittaista liikettä yksin. Se ei kuitenkaan nimeä yksittäisiä komentajia tai esitä vahvistettua käskyä Marokon hallitukselta.
Pedro Sánchez sanoi parlamentille torstaina, ettei mikään espanjalainen tai kansainvälinen instituutio ole esittänyt pitäviä todisteita siitä, että Rabat olisi suunnitellut siirtolaishyökkäystä.
Hän myönsi, että Marokon poliisi salli ylitysten jatkua kriittisen kymmenen tunnin jakson ajan 30. heinäkuuta, mutta sanoi Espanjan edelleen olevan tietämätön siitä, johtuiko tämä toimintakyvyttömyydestä vai tahallisesta toimimattomuudesta.
Pääministeri on sen sijaan syyttänyt Venäjän ja Israelin verkostoja harhaanjohtavan tiedon levittämisestä kriisiin liittyen. Hän ei esittänyt yksityiskohtaisia todisteita, ja sekä Venäjä että Israel ovat kiistäneet syytökset.
Marokko kiistää avanneensa rajan tahallaan ja viittaa salakuljettajiin, huhuihin sekä espanjalaiseen tuomioistuimen päätökseen, joka on tulkittu väärin uudeksi reitiksi oleskelulupiin.
Silti Rabatin aiemmat vaatimukset Ceutasta ja Melillasta sekä massiivinen ihmisvirta Ceutaan diplomaattisen kiistan aikana vuonna 2021 tekevät siirtolaisuudesta painostuskeinona poliittisesti arkaran aiheen.
Kasvava kuilu Euroopassa
Espanjan tyytymättömyys on osa laajempaa eurooppalaista konfliktia hallitusten, jotka yrittävät hallita jatkuvaa siirtolaisuutta, ja äänestäjien, jotka vaativat pienempiä tulovirtoja ja suurempaa kansallista valvontaa, välillä.
Marraskuun 2025 YouGov-kyselyssä 56 prosenttia espanjalaisista kannatti maahanmuuton voimakasta vähentämistä. Vastaava osuus vaihteli 49 ja 60 prosentin välillä Britanniassa, Tanskassa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa ja Puolassa.
Espanjassa 64 prosenttia vastusti voimakasta kasvua ja 48 prosenttia ei halunnut maahanmuuton tasoa pidettävän ennallaan. Kysely osoittaa myös, ettei yleinen mielipide ole kaiken maahanmuuton täydellinen torjuminen.
Vastustus oli voimakkainta laitonta maahanmuuttoa ja sosiaaliturvaperusteista siirtolaisuutta kohtaan, mutta huomattavasti vähäisempää ammattitaitoisia työntekijöitä ja nykyisten sääntöjen puitteissa turvapaikkaa hakevia kohtaan.
EU:n vastaus on 12. kesäkuuta voimaan tullut maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus. Se tiukentaa rekisteröinti- ja rajamenettelyjä, mutta luo myös pysyvän solidaarisuusmekanismin.
Vuodelle 2026 tämä kattaa 21 000 uudelleensijoittamista tai muita maksuosuuksia 420 miljoonan euron arvosta Euroopan unionin neuvoston mukaan. Espanja on yksi maista, joiden katsotaan olevan maahanmuuttopaineen alla ja oikeutettuja tukeen.
Saksassa ja Britanniassa maahanmuutosta on tullut yksi äänestäjien suurimmista huolenaiheista, ja tiukempaa rajapolitiikkaa vaativat puolueet ovat vahvistaneet asemiaan.
Nordic Times on aiemmin uutisoinut, että AfD haluaa lähteä Schengenistä ja viittaa Ceutaan todisteena siitä, ettei EU:n ulkoraja toimi.
Samaan aikaan espanjalaiset vasemmistoryhmät ja ammattiliitot ovat järjestäneet useissa Espanjan kaupungeissa vastamielenosoituksia rasismia ja siirtolaisiin kohdistuvia hyökkäyksiä vastaan.
Ennen kaikkea mielenosoitukset osoittavat, mitä tapahtuu, kun ihmiset kokevat, että päätökset tehdään heidän päänsä yli ja seuraukset laskeutuvat heidän kaduilleen.
Ceutasta on tullut symboli kasvavalle kuilulle Euroopan hallitsijoiden ja sellaisten väestönosien välillä, jotka vaativat toimivia rajoja, hallittuja palautuksia ja poliittista vastuunkantoa.
