Mainos:

Saksalaisnuoret kantavat huolta liikekannallepanosta

Julkaistu 28.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Opiskelijat osoittavat mieltään asevelvollisuutta vastaan Saksan koululakossa 25. syyskuuta.

Vuoden alussa voimaan tulleen, kritisoidun saksalaislain myötä yhä useammat saksalaisnuoret ovat huolissaan sotilaallisesta liikekannallepanosta. Perjantaina opiskelijat marssivat ulos luokkahuoneista noin 100 kaupungissa vastustaakseen pakollisia kutsuntatarkastuksia.

Schulstreik gegen Wehrpflicht -verkosto eli koululakko asevelvollisuutta vastaan kutsui perjantain lakon koolle.

Järjestäjien mukaan valtakunnallisesti osallistui yli 45 000 ihmistä, kun taas poliisi laski 2 400 osallistujaa Berlin-Weddingissä, 700 Münchenissä ja 400 Nürnbergissä.

Poliisi arvioi osallistujamääräksi 200 Stuttgartissa ja 180 Frankfurtissa. Hampuriin raportoitiin kokoontuneen satoja opiskelijoita.

Mainos:

Opiskelijat vaativat pakollisten lääkärintarkastusten lopettamista ja lain kumoamista.

Liittopäivät hyväksyi lain 5. joulukuuta 2025 äänin 323–272, ja se astui voimaan 1. tammikuuta. Hallituspuolueet CDU/CSU ja SPD ajoivat sen läpi, kun taas AfD, Vihreät ja Die Linke äänestivät sitä vastaan.

Vuonna 2008 tai myöhemmin syntyneiden miesten on täytettävä kyselylomake halukkuudestaan palvella, ja sen jälkeen heidät kutsutaan kutsuntatarkastuksiin.

Vaatimus koskee myös niitä, jotka ilmoittavat, ettei heillä ole lainkaan kiinnostusta. Noin 1 000 tällaista nuorta miestä on käynyt tarkastuksissa heinäkuun jälkeen.

Perjantain mielenosoitukset saivat alkunsa muun muassa Kielissä ja Flensburgissa saaduista ilmoituksista ilmoittautua lääkärintarkastukseen.

— Meille kerrottiin, että tarkastukset tulisivat vuonna 2027, mutta ilmoitus oli jo postilaatikossa, sanoo 18-vuotias Golo Kirsch Kielistä.

Puolustusministeri Boris Pistorius ja liittokansleri Friedrich Merz kutsuvat uutta sotilaspalvelusta vapaaehtoiseksi. Merz on myös tehnyt selväksi, että hän haluaa rakentaa Euroopan vahvimman tavanomaisen armeijan.

Boris Pistorius jättää oven auki asevelvollisuudelle

Saksa on pitänyt yleisen asevelvollisuuden keskeytettynä vuodesta 2011 lähtien.

Hallitus haluaa laajentaa Bundeswehriä heinäkuun noin 186 700 sotilaasta 255 000–270 000 aktiivipalveluksessa olevaan henkilöön vuoteen 2035 mennessä, minkä lisäksi tavoitteena on noin 200 000 reserviläistä.

Hallitus lupaa vapaaehtoisille vähintään 2 600 euron kuukausittaista aloitushintaa ennen veroja.

Pakollinen palvelus vaatisi uuden äänestyksen liittopäivillä. Pistorius sanoi joulukuussa 2025, että jonkinlaista osittaista asevelvollisuutta olisi vaikea välttää, jos vapaaehtoisia ei ole riittävästi.

Lakkotiedottaja Bela Breitnerin mukaan kyselyvastaukset osoittavat, etteivät nuoret halua liittyä Bundeswehriin.

— Hallitus on tosissaan ottamassa asevelvollisuutta käyttöön askel askeleelta, hän sanoo.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Kansallinen liittouma nousee Ranskan senaattiin omalla ryhmällään

Julkaistu tänään 11:10 – Kirjoittaja Toimitus
Marine Le Pen. Kuva on arkistosta, ei sunnuntain senaatin vaaleista.

Kansallinen liittouma (Rassemblement national) on ylittänyt kynnyksen oman ryhmän muodostamiseksi Ranskan senaattiin ensimmäistä kertaa. Sunnuntain vaalit antavat Marine Le Penin puolueelle enemmän tilaa ja resursseja parlamentin ylähuoneessa, kuusi kuukautta ennen presidentinvaaleja.

Kansallisella liittoumalla ja sen liittolaisilla on nyt 14 paikkaa sunnuntaina 27. syyskuuta pidettyjen välillisten senaatin vaalien jälkeen. Virallisen ryhmän muodostamiseen vaaditaan kymmenen jäsentä.

Puolueesta valittiin yhdeksän uutta senaattoria. Yhdessä vuonna 2023 valittujen kolmen edustajan kanssa kokonaismäärä nousee kahteentoista. Kaksi lisäpaikkaa menee Éric Ciottin johtamalle Union des droites pour la République (UDR) -liittolaisryhmälle. Ciotti jätti Les Républicains -puolueen vuonna 2024 vaadittuaan liittoutumista Kansallisen liittouman kanssa.

Le Monde raportoi, että puolueen edustus 348-paikkaisessa, oikeistovaltaisessa ylähuoneessa on näin ollen käytännössä nelinkertaistunut. Public Sénat arvioi blokin saaneen kymmenen lisäpaikkaa.

Mainos:

Lisää resursseja vuotta 2027 silmällä pitäen

Oma ryhmä antaa puolueelle enemmän näkyvyyttä ja rahoitusta senaatissa ennen kevään 2027 presidentinvaaleja, The Guardian raportoi. Muiden valtaoikeuksien ohella ryhmänjohtaja voi vaatia äänestyksiä.

Marine Le Pen kirjoitti X-palvelussa, että tulos oli "historiallinen voitto ja tärkeä virstanpylväs, kun senaattiin saadaan ensimmäistä kertaa oma ryhmä" ja että "tulokset ylittivät odotuksemme".

Kansallisen liittouman kansalliskokouksen jäsen Sébastien Chenu kuvaili menestystä piristysruiskeeksi presidentinvaalikampanjalle ja sanoi, ettei lasikattoa ole enää olemassa.

Tukea maaseudun pormestareilta

Senaattoreita ei valitse kansa suoraan, vaan ensisijaisesti paikalliset luottamushenkilöt, kuten pormestarit ja kunnanvaltuutetut sekä kansalliskokouksen jäsenet. Puolet ylähuoneesta valitaan kolmen vuoden välein kuusivuotiskausille. Tänä vuonna jaossa oli 178 paikkaa.

Tulos heijastaa puolueen saavuttamia voittoja keskisuurissa kaupungeissa maaliskuun paikallisvaaleissa sekä sen nauttimaa tukea riippumattomien maaseutupormestarien keskuudessa.

Kansallinen liittouma nousi senaattiin vuonna 2014 kahdella paikalla, tuolloin nimellä Kansallinen rintama (Front national). Nykyään se on suurin yksittäinen oppositiopuolue kansalliskokouksessa, ja sillä on enemmän ranskalaisia Euroopan parlamentin jäseniä kuin millään muulla puolueella.

Oikeisto säilyttää otteensa

Senaatin hallinta säilyy oikeistolla ja keskustalla. Les Républicains säilyy suurimpana puolueena 125 paikallaan, mikä on kuusi vähemmän kuin aiemmin. Puolueen Gérard Larcher, 77, on toiminut senaatin puhemiehenä yli vuosikymmenen ajan, ja hänen odotetaan tulevan valituksi uudelleen ensi viikolla.

Sosialistisenaattori Laurence Rossignol kysyi, siirtyvätkö oikeisto ja keskusta nyt lähemmäs Kansallista liittoumaa maahanmuutto- ja sosiaalipolitiikassa.

Vasemmistopopulistinen La France Insoumise sai myös ensimmäisen senaattipaikkansa Gabriel Amardin myötä Rhônessa. Puoluejohtaja Jean-Luc Mélenchon kutsui tätä hyväksi enteeksi omalle ehdokkuudelleen vuonna 2027.

Emmanuel Macron ei voi asettua ehdolle kolmannelle kaudelle. Reuters viittaa mielipidemittauksiin, joiden mukaan Kansallinen liittouma johtaa ennen presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta.

Energiakomissaarin vuotanut kirje: EU-maita kehotetaan leikkaamaan kulutusta

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 28.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Julkaisemattomassa kirjeessä Dan Jørgensen kehottaa EU-maita leikkaamaan kaasun ja sähkön käyttöä.

Euroopan komissio haluaa jäsenvaltioiden vähentävän kaasun ja sähkön käyttöä pitääkseen hinnat alhaisina. Kaasuvarastot ovat 68 prosenttia täynnä, mikä on selvästi alle 90 prosentin tavoitteen, ja komissaari kutsuu tilannetta "haastavaksi", vaikka hän ei näe välitöntä riskiä toimituksille.

Kehotus sisältyy EU:n energia- ja asuntokomissaari Dan Jørgensenin EU-ministereille lähettämään kirjeeseen. Kirje on päivätty 25. syyskuuta, eikä sitä ole julkaistu. Uutissivusto Politico on saanut sen haltuunsa ja raportoi sen sisällöstä.

Jørgensen kirjoittaa: "Rajoitetun globaalin tarjonnan ja korkean hintavaihtelun olosuhteissa kysynnän vähentäminen voi olla tehokas väline hintojen hillitsemiseksi".

Hän kehottaa ministereitä ryhtymään toimiin kaasun ja sähkön kysynnän vähentämiseksi "niin kauan kuin on tarpeen". Hän kuvailee tilannetta "haastavaksi", mutta kirjeen mukaan "toimitusvarmuuteen ei tällä hetkellä kohdistu välittömiä riskejä".

Mainos:

Komissaarin mukaan hintojen hallitsemiseksi tehtävien toimenpiteiden tulisi olla "hyvin kohdennettuja" ja "tilapäisiä", jotta ne eivät nosta kysyntää takaisin ylös.

Varastot kaukana tavoitteesta

Varastotasot ovat kuitenkin selvästi tavoitetta alhaisemmat. EU-neuvoston kaasuvarastoja koskeva infografiikka, joka on tarkistettu viimeksi 23. syyskuuta, osoittaa, että varastot olivat syyskuussa 68-prosenttisesti täynnä. Luku on peräisin toimialajärjestö Gas Infrastructure Europelta. EU-sääntöjen mukainen tavoite on 90 prosenttia.

Samassa raportoinnissa lukua verrataan 71 prosenttiin samana ajankohtana vuonna 2021, ennen COVID-19:n ja Ukrainan sodan aiheuttamaa energiakriisiä. Siinä varastotasoja kuvataan historiallisesti alhaisiksi, koska Iranin sota häiritsee maailmanlaajuisia kaasuvirtoja.

Neuvosto puolestaan toteaa, ettei kaasun toimituksille ole välitöntä riskiä. Neuvoston mukaan EU on paremmin valmistautunut laajemman toimittajajoukon, nesteytetyn maakaasun vastaanottokapasiteetin parantumisen ja pienemmän kaasun käytön ansiosta.

Tavoite säilyy liikkumavaralla

Kun neuvosto jatkoi kaasuvarastosääntöjä kahdella vuodella 18. heinäkuuta 2025, se ilmoitti, että 90 prosentin tavoite säilyy. Tavoite voidaan kuitenkin saavuttaa minä tahansa ajankohtana 1. lokakuuta ja 1. joulukuuta välisenä aikana.

Maille annettiin myös 10 prosenttiyksikön joustovara, mikä voi käytännössä tarkoittaa 80 prosentin tavoitetta. Jos epäsuotuisat markkinaolosuhteet jatkuvat, komissio voi käyttää niin sanottua delegoitua säädöstä nostaakseen tätä marginaalia vielä enintään 5 prosenttiyksiköllä.

Komission 13. maaliskuuta antamassa ilmoituksessa todetaan, että maat eivät nähneet tuolloin toimitusriskejä. Öljyvarastot olivat korkealla ja kaasuvarastojen tasot vakaita. Maat olivat yhtä mieltä siitä, että säännöt tarjoavat riittävästi joustavuutta ja että varastoja ei pitäisi täyttää "hinnalla millä hyvänsä".

Komissio lupasi myös arvioida tilanteen uudelleen, jos Hormuzinsalmi pysyisi suljettuna tai häiriöt jatkuisivat. Kuusi kuukautta myöhemmin sen viesti jäsenvaltioille on leikata kulutusta.

EU tekee vapaaehtoisista käytännesäännöistä DSA-mittapuun teknologiajäteille

Internetin sensuuri

Julkaistu 25.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Google, Meta, Microsoft ja TikTok ovat toimittaneet EU:lle uusia raportteja siitä, miten sisältöä merkitään ja sille annetaan vähemmän näkyvyyttä.

EU kutsuu disinformaatiota koskevia käytännesääntöjään vapaaehtoisiksi. Kuitenkin 1. heinäkuuta 2025 lähtien ne ovat toimineet mittapuuna arvioitaessa, noudattavatko niihin osallistuvat teknologiajätit digipalvelusäädöstä (DSA). Yhtiöiden omat raportit osoittavat, miten yhteistyö "faktantarkistajien" kanssa vaikuttaa siihen, mitä käyttäjät näkevät: Meta maksaa kumppaneilleen ja rajoittaa niiden postausten näkyvyyttä, jotka ne katsovat vääriksi.

Euroopan komissio ilmoitti 24. syyskuuta, että alustojen uusimmat raportit kattavat vuoden 2026 ensimmäisen puoliskon. Tämä on toinen raportointikierros sen jälkeen, kun käytännesäännöt saivat roolinsa osana DSA:ta. Osallistuvien erittäin suurten alustojen ja hakukoneiden osalta osallistumista tarkastellaan myös vuotuisessa riippumattomassa auditoinnissa.

Meta ja TikTok viittaavat käytännesääntöjen sitoumukseen tehdä yhteistyötä "EU:n faktantarkistusyhteisön" kanssa. Euroopan komissio ei arvioi jokaista postausta itse. Silti "faktantarkistajien" arviot vaikuttavat sisällön näkyvyyteen Metan alustoilla, samalla kun käytännesäännöt toimivat mittapuuna, kun arvioidaan osallistuvien erittäin suurten alustojen DSA-vaatimustenmukaisuutta.

Meta maksaa faktantarkistajille ja rajoittaa näkyvyyttä

Meta kertoo merkitsevänsä faktantarkistetun sisällön, varmistavansa, että harvempi ihminen näkee sen, ja ryhtyvänsä toimiin niitä vastaan, jotka jakavat tällaista sisältöä toistuvasti. Vääriksi tai muunnelluiksi katsottujen postausten näkyvyyttä rajoitetaan voimakkaasti. Myös osittain epätodet postaukset saavat vähemmän näkyvyyttä, joskin vähemmässä määrin. Faktantarkistettua sisältöä ei suositella käyttäjille, ja toistuvat rikkojat poistetaan suosituksista.

Mainos:

Metan eurooppalaisilla kumppaneilla on oltava voimassa oleva EFCSN- tai IFCN-akkreditointi. Yhtiö maksaa heille sopimusten perusteella, jotka on sidottu mitattaviin tuloksiin. TikTok kertoo, että sillä on 13 IFCN-akkreditoitua kumppania EU:ssa, Euroopan talousalueella ja muualla Euroopassa.

Facebookin maakohtainen taulukko listaa kuuden kuukauden ajalta 28 840 106 näyttökertaa sisällölle, joka oli esillä ja jolle tehtiin faktantarkistus 31 listatussa maassa. Ruotsin osalta se listaa 334 630 tällaista näyttökertaa ja 27 202 artikkelia "faktantarkistajilta". Ranskassa näyttökertoja oli 2 052 817 ja Saksassa 1 768 156. Näyttökertojen määrät eivät tarkoita poistettujen tai uniikkien postausten määrää.

TikTok raportoi poistetut videot

TikTok raportoi kaksi erillistä poistoluokkaa. Kansalaisintegriteettiä ja vaalien rehellisyyttä koskevien sääntöjensä nojalla se poisti 157 videota Tanskassa, 257 Portugalissa, 38 Sloveniassa, 229 Bulgariassa, 194 Unkarissa, 83 Kyproksella ja 22 Maltalla.

Yhtiön laajemman harhaanjohtavan tiedon politiikan nojalla se poisti 15 725 videota Tanskassa, 11 667 Portugalissa, 1 273 Sloveniassa, 42 197 Bulgariassa, 16 159 Unkarissa, 3 222 Kyproksella ja 501 Maltalla. Nämä luvut kuvaavat poistoja, eivät Facebookin raportoimia näyttökertoja.

Komissio aloittaa nyt keskustelut käytännesäännöistä osallistuvien suuralustojen kanssa. Brysselin ei tarvitse päättää jokaisen yksittäisen postauksen kohtalosta vaikuttaakseen siihen, mitä käyttäjien syötteissä näkyy: Meta itse kuvailee, kuinka palkatut "faktantarkistajat" arvioivat sisältöä, jolle yhtiö antaa sen jälkeen vähemmän näkyvyyttä. Ja 1. heinäkuuta 2025 lähtien käytännesäännöt, jotka alustat allekirjoittivat vapaaehtoisesti, ovat olleet mittapuuna, kun EU arvioi, noudattavatko ne digipalvelusäädöstä (DSA).

Zelenskyin entiseltä lehdistösihteeriltä evättiin pääsy Euroopan parlamenttiin

Ukrainan sota

Julkaistu 16.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Iuliia Mendel tiedotustilaisuudessa presidentin toimiston ulkopuolella Kiovassa 3. kesäkuuta 2019, päivänä jolloin hän aloitti tehtävässään Volodymyr Zelenskyyn tiedottajana.

Iuliia Mendel, Volodymyr Zelenskyin entinen lehdistösihteeri, sanoo, että häneltä evättiin pääsy Euroopan parlamenttiin Strasbourgissa keskiviikkona – samana päivänä, jona hänen oli määrä puhua oheistapahtumassa diplomatiasta eskalaation sijaan Ukrainan sodassa. Hän pitää syynä Zelenskyin kolme päivää aiemmin allekirjoittamia henkilökohtaisia pakotteita.

Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolue oli ilmoittanut kello 18:ksi suunnitellusta oheistapahtumasta. Se keskittyi Mendelin puheeseen Ukrainan sodasta ja siitä, miten konflikti voitaisiin lopettaa. Kyseessä ei ollut virallinen täysistuntoasia.

Samana päivänä Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti unionin tilaa käsittelevän puheensa täysistuntosalissa. Iltapäivällä jäsenet keskustelivat EU:n tuesta Ukrainalle.

Tuona iltapäivänä Mendel kirjoitti X-palvelussa, että häneltä oli evätty pääsy Euroopan parlamenttiin puhepäivänään ja että hän uskoi sen johtuvan Zelenskyin pakotteista. Euroopan parlamentti ei ole vahvistanut mitään syytä. Hän kirjoitti myös, että puhe pidetään joka tapauksessa; ei ole voitu vahvistaa, toteutuiko se.

Mainos:

Pakotteet asetettiin kolme päivää ennen puhetta

Zelenskyi allekirjoitti 13. syyskuuta asetuksen nro 901/2026 henkilökohtaisten pakotteiden asettamisesta. Presidentinkanslia nimeää Mendelin kymmenen venäläisen ja ukrainalaisen henkilön joukossa, jotka Kiovan mukaan levittävät disinformaatiota ja Venäjän propagandaa. Ukrainalaiset ja kansainväliset tiedotusvälineet raportoivat, että rajoitukset pysyvät voimassa kymmenen vuotta ja niihin kuuluvat varojen jäädyttäminen, pääoman maasta siirtämisen kielto ja valtiollisten kunnianosoitusten peruuttaminen. Hän on listan ainoa Ukrainan kansalainen.

Mendel toimi Zelenskyin lehdistösihteerinä vuosina 2019–2021 ja on sittemmin noussut yhdeksi tämän näkyvimmistä kriitikoista. Asetuksen allekirjoituspäivänä hän kirjoitti, että Ukrainan kansalaisiin kohdistuvat pakotteet ovat perustuslain vastaisia ja että Zelenskyi käyttää niitä ketä tahansa vastaan, joka puhuu rauhan puolesta.