Sähkölämmitteisille OK-taloille uusi ”tehomaksu” – Käytössä jo Helsingissä ja Lahdessa

Julkaistu 12.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Sähkösiirron hinnoitteluun suunnitellaan tehtäväksi muutoksia. Tällä hetkellä kotitaloudet maksavat sähkön siirrosta kiinteän perusmaksun ja sähkön käyttömäärästä riippuvan maksun.

Lähitulevaisuudessa moni verkkoyhtiö saattaa ottaa näiden lisäksi käyttöön uuden tehomaksun. Sen jälkeen asiakas maksaisi verkkoyhtiölle myös aiheuttamistaan sähkön kulutuspiikeistä.

– Nykyisin kiinnitetään huomiota käytetyn sähköenergian määrään. Jatkossa pitäisi kiinnittää huomiota myös tehoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, kuinka paljon suuria sähkölaitteita on päällä yhtä aikaa, selvittää tehomaksuja tutkinut sähkötekniikan professori Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta LUT:sta.

Uudistuksen pääasiallisena tavoitteena on hillitä sähkön kulutushuippuja. Sähköverkkoyhtiöt mitoittavat jakeluverkkonsa kylmimpien pakkaspäivien huipputehojen perusteella.

Yksinkertaistetusti asian voi kuvailla niin, että mitä paksummat kaapelit jakeluverkkoyhtiö rakentaa voimalaitosten ja kotien välille, sitä suuremmat ovat myös asiakkaiden sähkönsiirtolaskut.

– Nyt puhutaan tietysti hyvin merkittävästä asiasta, jos pystymme pienentämään huipputehoja tai rajoittamaan huipputehojen kasvua. Käytännössä se vaikuttaa siihen, että voidaan välttyä tietyiltä jakeluverkon vahvistusinvestoinneilta. Eli pitkällä aikavälillä tämä pienentää kustannuksia, Honkapuro arvelee.

Verkkoyhtiöt voivat itse päättää, ottavatko tehomaksun käyttöön vai eivät. Lakimuutoksia uudistus ei vaadi. Honkapuro ennustaa, että tehomaksut yleistyvät Suomessa viiden vuoden kuluessa.

Sähkölämmitteisten omakotitalojen sähkölaskut nousevat

Uudenlaiset tehomaksut on jo otettu käyttöön Helsingissä ja Lahdessa. Helen Sähköverkko Oy:n asiakaspalvelupäällikkö Petri Vihavainen paljastaa, että tehomaksun piiriin tuli heinäkuun alussa vajaat 20 000 sähkölämmitteistä pientaloa Helsingissä.

Muutos ei koske kaukolämmitteisissä kerrostaloissa asuvia helsinkiläisiä. Heitä on valtaosa Helen Sähköverkkojen 375 000 asiakkaasta.

Lahdessa LE-Sähköverkko langettaa tehomaksut 3 700 asiakkaan maksettavaksi ensi vuoden alussa.

– Tavoitteena on, että suurimmalla osalla käyttöpaikoista on vuosikymmenen loppuun mennessä käytössä siirtotariffi, joka sisältää tehokomponentin, sanoo toimitusjohtaja Arto Nikkanen.

Helsingissä tehomaksun suuruus on 0,79 euroa kilowatilta. Tyypilliselle omakotiasujalle tämä tarkoittaisi 7,9 euron lisälaskua kuussa. Helen Sähköverkko kuitenkin alensi samalla hieman sähkölämmittäjän kulutusmaksua.

– Nettovaikutus tyypilliselle omakotiasujalle on vajaat viisi euroa kuukaudessa lisäkustannusta, Vihavainen kertoo.

Vihavaisen mukaan tehomaksujen tavoitteena ei ole nostaa siirtohintoja.

– Haluamme ohjata asiakkaita entistä tasaisempaan sähkönkäyttöön. Jos sähkönkäyttöä saadaan muutettua tasaisemmaksi uudella hinnoittelumallilla, meille voi tulla mahdollisuuksia keventää tulevaisuudessa investointeja. Tällöin hyötyjiä ovat kaikki sähkönkäyttäjät Helsingissä.

Sähkön siirtohinnoittelua valvoo Suomessa Energiavirasto, joka tarvittaessa joka ylilyönteihin.

Sähkön siirtolaskussa muutos näkyy Honkapuron mukaan niin, että ajan mittaan tehomaksujen osuus todennäköisesti kasvaa ja perusmaksujen sekä kulutusmaksujen osuus pienenee.

– Kokonaishinta pysyy todennäköisesti suurin piirtein samana, hän arvioi.

Näin voit pienentää tulevaa tehomaksua

Yleensä sähkön kulutuspiikkejä aiheuttavat omakotitalojen sähkölämmityksen ohella esimerkiksi sähkökiukaat, liedet ja epäoptimaalisesti mitoitetut lämpöpumput. Tulevaisuudessa kotien pihoilla on yhä useammin sähköautoja, joiden lataaminen lisää tehon tarvetta.

Pitääkö sähkölämmittäjien alkaa sammutella sähkölaitteita paukkupakkasilla?

– Se mitä voi tehdä, on välttää suurten sähkölaitteiden yhtäaikaista käyttöä. Jatkossa tätä tulee hoitamaan varmasti automaatio entistä enemmän, Honkapuro povaa.

Myöskään Helen Sähköverkon Vihavaisen mielestä syytä hermoiluun ei ole.

– Tehomaksun osuus on vielä sen verran pieni sähkön siirtolaskusta, että sen takia ei kannatta omaa elämää miettiä liikaa. Kannattaa tiedostaa vain fakta, että kun on kylmin päivä, niin kaikkia sähkölaitteita ei kannata käyttää rinnakkain samaan aikaan.

Helen Sähköverkon tapauksessa tehomaksu määräytyy viimeisimmän 12 kuukauden aikana mitatun suurimman tuntitehon mukaan.

– Jos kylmänä päivänä, kun sähkölämmitys käy täysillä, käyttää rinnakkain kaikkia mahdollisia sähkölaitteita, niin tämä yhdessä voi muodostaa tehopiikin, minkä pohjalta verkkoyhtiö sitten laskuttaa seuraavat kaksitoista kuukautta.

Lähde: Yle

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu tänään 13:06 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu 10.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.