Sähkölämmitteisille OK-taloille uusi ”tehomaksu” – Käytössä jo Helsingissä ja Lahdessa

Julkaistu 12.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Sähkösiirron hinnoitteluun suunnitellaan tehtäväksi muutoksia. Tällä hetkellä kotitaloudet maksavat sähkön siirrosta kiinteän perusmaksun ja sähkön käyttömäärästä riippuvan maksun.

Lähitulevaisuudessa moni verkkoyhtiö saattaa ottaa näiden lisäksi käyttöön uuden tehomaksun. Sen jälkeen asiakas maksaisi verkkoyhtiölle myös aiheuttamistaan sähkön kulutuspiikeistä.

– Nykyisin kiinnitetään huomiota käytetyn sähköenergian määrään. Jatkossa pitäisi kiinnittää huomiota myös tehoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, kuinka paljon suuria sähkölaitteita on päällä yhtä aikaa, selvittää tehomaksuja tutkinut sähkötekniikan professori Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta LUT:sta.

Uudistuksen pääasiallisena tavoitteena on hillitä sähkön kulutushuippuja. Sähköverkkoyhtiöt mitoittavat jakeluverkkonsa kylmimpien pakkaspäivien huipputehojen perusteella.

Yksinkertaistetusti asian voi kuvailla niin, että mitä paksummat kaapelit jakeluverkkoyhtiö rakentaa voimalaitosten ja kotien välille, sitä suuremmat ovat myös asiakkaiden sähkönsiirtolaskut.

– Nyt puhutaan tietysti hyvin merkittävästä asiasta, jos pystymme pienentämään huipputehoja tai rajoittamaan huipputehojen kasvua. Käytännössä se vaikuttaa siihen, että voidaan välttyä tietyiltä jakeluverkon vahvistusinvestoinneilta. Eli pitkällä aikavälillä tämä pienentää kustannuksia, Honkapuro arvelee.

Verkkoyhtiöt voivat itse päättää, ottavatko tehomaksun käyttöön vai eivät. Lakimuutoksia uudistus ei vaadi. Honkapuro ennustaa, että tehomaksut yleistyvät Suomessa viiden vuoden kuluessa.

Sähkölämmitteisten omakotitalojen sähkölaskut nousevat

Uudenlaiset tehomaksut on jo otettu käyttöön Helsingissä ja Lahdessa. Helen Sähköverkko Oy:n asiakaspalvelupäällikkö Petri Vihavainen paljastaa, että tehomaksun piiriin tuli heinäkuun alussa vajaat 20 000 sähkölämmitteistä pientaloa Helsingissä.

Muutos ei koske kaukolämmitteisissä kerrostaloissa asuvia helsinkiläisiä. Heitä on valtaosa Helen Sähköverkkojen 375 000 asiakkaasta.

Lahdessa LE-Sähköverkko langettaa tehomaksut 3 700 asiakkaan maksettavaksi ensi vuoden alussa.

– Tavoitteena on, että suurimmalla osalla käyttöpaikoista on vuosikymmenen loppuun mennessä käytössä siirtotariffi, joka sisältää tehokomponentin, sanoo toimitusjohtaja Arto Nikkanen.

Helsingissä tehomaksun suuruus on 0,79 euroa kilowatilta. Tyypilliselle omakotiasujalle tämä tarkoittaisi 7,9 euron lisälaskua kuussa. Helen Sähköverkko kuitenkin alensi samalla hieman sähkölämmittäjän kulutusmaksua.

– Nettovaikutus tyypilliselle omakotiasujalle on vajaat viisi euroa kuukaudessa lisäkustannusta, Vihavainen kertoo.

Vihavaisen mukaan tehomaksujen tavoitteena ei ole nostaa siirtohintoja.

– Haluamme ohjata asiakkaita entistä tasaisempaan sähkönkäyttöön. Jos sähkönkäyttöä saadaan muutettua tasaisemmaksi uudella hinnoittelumallilla, meille voi tulla mahdollisuuksia keventää tulevaisuudessa investointeja. Tällöin hyötyjiä ovat kaikki sähkönkäyttäjät Helsingissä.

Sähkön siirtohinnoittelua valvoo Suomessa Energiavirasto, joka tarvittaessa joka ylilyönteihin.

Sähkön siirtolaskussa muutos näkyy Honkapuron mukaan niin, että ajan mittaan tehomaksujen osuus todennäköisesti kasvaa ja perusmaksujen sekä kulutusmaksujen osuus pienenee.

– Kokonaishinta pysyy todennäköisesti suurin piirtein samana, hän arvioi.

Näin voit pienentää tulevaa tehomaksua

Yleensä sähkön kulutuspiikkejä aiheuttavat omakotitalojen sähkölämmityksen ohella esimerkiksi sähkökiukaat, liedet ja epäoptimaalisesti mitoitetut lämpöpumput. Tulevaisuudessa kotien pihoilla on yhä useammin sähköautoja, joiden lataaminen lisää tehon tarvetta.

Pitääkö sähkölämmittäjien alkaa sammutella sähkölaitteita paukkupakkasilla?

– Se mitä voi tehdä, on välttää suurten sähkölaitteiden yhtäaikaista käyttöä. Jatkossa tätä tulee hoitamaan varmasti automaatio entistä enemmän, Honkapuro povaa.

Myöskään Helen Sähköverkon Vihavaisen mielestä syytä hermoiluun ei ole.

– Tehomaksun osuus on vielä sen verran pieni sähkön siirtolaskusta, että sen takia ei kannatta omaa elämää miettiä liikaa. Kannattaa tiedostaa vain fakta, että kun on kylmin päivä, niin kaikkia sähkölaitteita ei kannata käyttää rinnakkain samaan aikaan.

Helen Sähköverkon tapauksessa tehomaksu määräytyy viimeisimmän 12 kuukauden aikana mitatun suurimman tuntitehon mukaan.

– Jos kylmänä päivänä, kun sähkölämmitys käy täysillä, käyttää rinnakkain kaikkia mahdollisia sähkölaitteita, niin tämä yhdessä voi muodostaa tehopiikin, minkä pohjalta verkkoyhtiö sitten laskuttaa seuraavat kaksitoista kuukautta.

Lähde: Yle

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.