Mainos:

Ruotsissa kehitetty uusi menetelmä pyrkii estämään PFAS-yhdisteiden leviämisen pohjaveteen

Julkaistu 29.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Mittauspisteitä aktiivihiiliseinämän sisällä Örnsköldsvikin paloharjoittelualueella, missä tutkijat seurasivat PFAS-yhdisteiden sitoutumista ennen niiden pääsyä pohjaveteen.

Maaperään lisättävä aktiivihiili voi pysäyttää lähes kaikkien PFAS-yhdisteiden leviämisen paloharjoittelualueilta pohjaveteen, osoittavat Ruotsin valtion koetutkimukset. Kemikaalit eivät kuitenkaan häviä, vaan ne jäävät sitoutuneiksi maaperään.

Ruotsin geotekninen instituutti (SGI) käytti neljä vuotta puhdistusmenetelmien testaamiseen hallituksen toimeksiannosta, muun muassa Sundsvallin ja Örnsköldsvikin lentokenttien paloharjoittelualueilla. Virasto julkaisi tulokset 31. elokuuta.

Kun aktiivihiiltä sekoitettiin pohjaveden pinnan yläpuolella olevaan maaperään, maaveden PFAS-pitoisuudet laskivat yli 99,98 prosenttia lähes välittömästi. Örnsköldsvikissä tutkijat rakensivat sen sijaan aktiivihiiliseinämän paloharjoittelualueen alavirtaan. Noin puolentoista vuoden kuluttua seinämän läpäisevän veden PFAS-pitoisuudet olivat laskeneet 99,99 prosenttia.

SGI:n mukaan pitoisuudet laskivat eräässä seinämäkokeessa tasolle, joka on verrattavissa juomaveden PFAS-raja-arvoihin.

Mainos:

Hiili sitoo PFAS-yhdisteet, mutta ei hajota niitä

SGI:n mukaan hiili sitoo PFAS-yhdisteet ilman, että ne hajoavat. Projektia johtava tutkija Michael Pettersson kirjoittaa, että stabilointi aktiivihiilellä "on menetelmä, jota voidaan käyttää heti PFAS-yhdisteiden pohjaveteen leviämisen tehokkaaseen vähentämiseen".

Maanpesu vähensi PFAS-pitoisuuksia noin 90 prosenttia pelkällä vedellä ja noin 97 prosenttia, kun mukaan lisättiin ilmaa ja pinta-aktiivisia aineita. SGI totesi ilman injektoinnista maaperään olevan vain rajoitettua hyötyä. Viraston mukaan mikään menetelmä ei toimi kaikkialla.

Kun veronmaksajien rahoittama valtion yleisradioyhtiö SVT raportoi kokeista 29. syyskuuta, SGI:n hydrogeologi Robert Earon tiivisti tulokset.

— Olemme vähentäneet leviämistä yli 99 prosentilla, hän kertoi SVT:lle.

PFAS-yhdisteitä löytyy muun muassa sammutusvaahdoista. Ruotsin kemikaalivirasto pitää aineita terveydelle haitallisina, ja ne hajoavat erittäin hitaasti.

— On tuhansia paikkoja, joissa on käytetty PFAS-yhdisteitä mahdollisesti sisältävää sammutusvaahtoa, Earon sanoi SVT:lle.

Ruotsin Blekingessä sijaitsevassa Kallingessa sammutusvaahdosta peräisin olevat PFAS-yhdisteet saastuttivat juomaveden. Göteborgin yliopiston tutkimuksen mukaan altistuneiden veren PFAS-pitoisuudet ovat maailman korkeimpien joukossa. SGI toteaa, että useat kunnat ovat joutuneet lopettamaan pohjavesilähteiden käytön tai asentamaan kalliita vedenpuhdistuslaitteita.

SGI:n maaperä- ja vesiympäristöyksikön johtaja Mikael Stark suosittelee tehokkaiden menetelmien käyttöönottoa siellä, missä ne soveltuvat, sekä tulosten seurantaa. SGI varoittaa, että viivyttely voi antaa PFAS-yhdisteiden levitä uusille alueille ja tehdä puhdistuksesta kalliimpaa. Heinäkuussa hallitus jatkoi viraston toimeksiantoa vuoteen 2030 asti.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Ruotsin hirvikanta kasvaa kolmatta vuotta peräkkäin

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Markus Andersson
Ruotsin hirvikanta on kasvanut 18,5 prosenttia kolmessa vuodessa SLU:n uusimpien arvioiden mukaan. Arkistokuva.

Ruotsin hirvikanta kasvaa kolmatta vuotta peräkkäin. Lähes vuosikymmenen kestäneen laskun jälkeen suuntaus on kääntynyt, kertoo Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) vuotuinen arvio.

Maassa oli vuoden 2025 syksyn metsästyskauden alkaessa noin 320 000 hirveä, SLU kirjoittaa. Yliopisto laatii arvion Ruotsin ympäristönsuojeluviraston (Naturvårdsverket) toimeksiannosta.

Metsästysvuoden 2025/26 aikana kaadettiin 62 320 hirveä. Se vastaa 19,5 prosenttia kannasta metsästyskauden alussa.

Uuden raportin mukaan kanta on kasvanut 18,5 prosenttia kolmen vuoden aikana. Kehityssuunnat vaihtelevat alueittain, ja arvioiden epävarmuus on suurinta Götanmaalla.

Mainos:

Metsästäjien hirvihavainnot ovat arvioiden tärkein lähde. Vuoden 2026 metsästyskautta varten raportointiaikaa pidennetään yhdellä kuukaudella.

Kasvu johtuu metsästäjien omista valinnoista.

— Suuntaus kohti kasvavaa hirvikantaa johtuu siitä, että metsästäjät ovat viime vuosina tietoisesti ampuneet vähemmän hirviä. Kaadettujen määrä on nyt jälleen nousussa, mutta se ei kumoa syntyvien vasojen määrää, sanoo Fredrik Widemo, SLU:n tutkija ja yksi raportin kirjoittajista.

Talitiaisilla ennätysmäinen muutto Suomessa

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu 12.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Talitiaisten syysmuutto on rikkonut Suomen päiväennätyksen Hangon lintuasemalla. Arkistokuva.

Talitiaiset ovat aloittaneet ennätysmäisen syysmuuton Suomessa. Hangon lintuasemalla Suomen päiväennätys rikottiin kahtena päivänä peräkkäin.

Viime viikolla havainnointijat laskivat yli 11 000 muuttavaa talitiaista, mikä oli uusi Suomen ennätys. Keskiviikkoon mennessä muutto kiihtyi entisestään, jolloin laskettiin yli 20 700 talitiaista, lintusuojelujärjestö BirdLife Suomi raportoi.

Syysmuutto alkoi lokakuun 5. päivää edeltävällä viikolla. Jo lokakuun 3.–4. päivän viikonloppuna Hangon niemellä sijaitsevalla lintuasemalla laskettiin tuhansia tiaisia päivittäin.

Tiaisten muutto huipentuu tavallisesti niemellä. Linnut välttävät lentämistä suurten vesialueiden yli, jolloin ne lopulta päätyvät suppilomaisesti kohti niemen kärkeä.

Mainos:

Samana keskiviikkona ohitti aseman myös 5 500 sinitiaista ja 45 pähkinänakkelia. Pähkinänakkelien liikehdinnässä ei näy vieläkään laantumisen merkkejä. Hieman yli kahden viikon aikana yli 140 pähkinänakkelia on muuttanut Hangon lintuaseman ohi.

Liemikilpikonna tuo toivoa uhanalaisille lajeille

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu 9.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Liemikilpikonna on luokiteltu maailmanlaajuisesti elinvoimaiseksi vuosikymmenten suojelutyön jälkeen, vaikka jotkut osapopulaatiot ovat edelleen uhattuina. Arkistokuva Havaijilta, 2008.

Liemikilpikonnaa ei enää pidetä uhanalaisena. Vuosikymmenten suojelun jälkeen laji siirrettiin kansainvälisellä punaisella listalla luokkaan "erittäin uhanalainen" luokkaan "elinvoimainen".

Uudelleenluokituksen teki Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN, joka esitteli päivitetyn luettelonsa uhanalaisista lajeista järjestön maailman luonnonsuojelukongressissa Abu Dhabissa. WWF:n mukaan maailmanlaajuinen kanta on kasvanut noin 28 prosenttia 1970-luvulta lähtien.

Liemikilpikonna (Chelonia mydas) elää trooppisilla ja subtrooppisilla merillä. Paikalliset yhteisöt ovat suojelleet naaraita, munia ja pesimärantoja, kun taas kalastusala on ottanut käyttöön menetelmiä, jotka vähentävät sivusaaliin määrää.

— Tämä on loistava esimerkki siitä, kuinka lajit voivat toipua, jos vain teemme oikeita asioita, WWF Norjan ilmasto- ja luontojohtaja Eirik Lindebjerg kertoo NRK:lle.

Mainos:

Työ ei ole vielä valmis. Jotkut osapopulaatiot ovat edelleen uhattuina eläimiä sotkeviin kalastusvälineisiin, ylikalastukseen ja elinympäristöjen häviämiseen liittyen.

Myös muiden lajien kannat ovat kasvaneet. Villien tiikerien määrä kasvoi noin 3 200:sta vuonna 2010 noin 5 700:aan vuonna 2025.

Tonnikalojen kannat Atlantin ja Tyynenmeren alueella ovat toipuneet vuosikymmeniä kestäneen ylikalastuksen jälkeen, eikä niitä enää pidetä uhanalaisina.

Eteläisessä Afrikassa norsupopulaatiot ovat vakaita tai kasvavia alueilla, joilla paikalliset yhteisöt johtavat maankäytön hallintaa.

Luomuviljely ei aina tarkoita pienempiä satoja

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Luonnonmukaisen ja tavanomaisen viljelyn välinen satoero kaventuu pölyttäjistä riippuvaisilla kasveilla tutkijoiden katsauksen mukaan. Kuvituskuva.

Satoero kaventuu, kun viljelykasvit tarvitsevat pölyttäjiä. Tutkijat eivät havainneet selvää eroa luonnonmukaisen ja tavanomaisen viljelyn satojen välillä sellaisten kasvien kohdalla, jotka tarvitsevat merkittävää apua hyönteisiltä.

Argentiinan Barilochen ECOPOL-tutkimusryhmä vertaili 199 aiemman tutkimuksen katsauksessa luonnonmukaisia ja tavanomaisia satoja 61 viljelykasvilla maailmanlaajuisesti. Ryhmä on sidoksissa tutkimusneuvosto CONICETiin ja Universidad Nacional del Comahueen, ja tutkimus on julkaistu Proceedings of the Royal Society B -lehdessä.

Kurpitsat ovat lähes täysin riippuvaisia pölyttäjistä, ja omenat tuottavat suurempia satoja niiden avulla. Viljat taas tulevat toimeen ilman hyönteisiä. Tällä erolla on merkitystä, kun luomuviljelyä verrataan tavanomaiseen viljelyyn.

Tavanomainen viljely tuottaa yleensä suurempia satoja. Kasveilla, jotka eivät ole riippuvaisia pölyttäjistä, tutkijat arvioivat edun olevan noin neljännes. Mitä enemmän kasvi tarvitsee pölyttäjiä, sitä pienemmäksi tuo etu käy.

Mainos:

Hyönteisten apu tekee eron

Siirtämällä siitepölyä mehiläiset ja muut pölyttäjät auttavat kukkia tuottamaan hedelmiä ja siemeniä. Se, kuinka paljon sadot laskevat ilman niitä, osoittaa, kuinka riippuvainen kasvi on niiden avusta.

Korkean pölyttäjäriippuvuuden kasveilla tutkijat eivät havainneet tilastollisesti merkitsevää eroa sadoissa luomuviljelyn ja tavanomaisen viljelyn välillä. Analyysi ei siis todista, että sadot olisivat täsmälleen yhtä suuret.

Tausta-aineisto vertaili saman kasvin ja saman vuoden luonnonmukaisia ja tavanomaisia satoja pelloilta, maatiloilta tai koeviljelmiltä.

Mahdollisuus hedelmille ja siemenille

Tutkijat viittaavat siihen, että luomuviljelyn runsaammat ja monimuotoisemmat luonnonvaraiset pölyttäjät voivat auttaa kaventamaan satoeroa. Komposti ja muut orgaaniset lannoitteet voivat myös tuottaa enemmän kukkia ja nektaria. Katsaus ei kuitenkaan todista, että parempi pölytys olisi syynä tähän.

"Sen sijaan tuloksemme osoittavat, että luomuviljely voi tarjota ekologisesti edullisen tavan tuottaa ravinnerikkaita ja taloudellisesti arvokkaita pölyttäjistä riippuvaisia viljelykasveja", tutkijat kirjoittavat tutkimuksessa.

Vehnä, riisi ja maissi eivät sitä vastoin ole riippuvaisia pölyttäjistä. Löydös ei siksi tue tavanomaisen viljelyn korvaamista kaikkialla. Tutkijat näkevät luomuviljelyn täydentävänä menetelmänä, erityisesti pölyttäjien apua tarvitseville kasveille.