Mainos:

Ruotsissa kehitetty uusi menetelmä pyrkii estämään PFAS-yhdisteiden leviämisen pohjaveteen

Julkaistu tänään 14:54 – Kirjoittaja Toimitus
Mittauspisteitä aktiivihiiliseinämän sisällä Örnsköldsvikin paloharjoittelualueella, missä tutkijat seurasivat PFAS-yhdisteiden sitoutumista ennen niiden pääsyä pohjaveteen.

Maaperään lisättävä aktiivihiili voi pysäyttää lähes kaikkien PFAS-yhdisteiden leviämisen paloharjoittelualueilta pohjaveteen, osoittavat Ruotsin valtion koetutkimukset. Kemikaalit eivät kuitenkaan häviä, vaan ne jäävät sitoutuneiksi maaperään.

Ruotsin geotekninen instituutti (SGI) käytti neljä vuotta puhdistusmenetelmien testaamiseen hallituksen toimeksiannosta, muun muassa Sundsvallin ja Örnsköldsvikin lentokenttien paloharjoittelualueilla. Virasto julkaisi tulokset 31. elokuuta.

Kun aktiivihiiltä sekoitettiin pohjaveden pinnan yläpuolella olevaan maaperään, maaveden PFAS-pitoisuudet laskivat yli 99,98 prosenttia lähes välittömästi. Örnsköldsvikissä tutkijat rakensivat sen sijaan aktiivihiiliseinämän paloharjoittelualueen alavirtaan. Noin puolentoista vuoden kuluttua seinämän läpäisevän veden PFAS-pitoisuudet olivat laskeneet 99,99 prosenttia.

SGI:n mukaan pitoisuudet laskivat eräässä seinämäkokeessa tasolle, joka on verrattavissa juomaveden PFAS-raja-arvoihin.

Mainos:

Hiili sitoo PFAS-yhdisteet, mutta ei hajota niitä

SGI:n mukaan hiili sitoo PFAS-yhdisteet ilman, että ne hajoavat. Projektia johtava tutkija Michael Pettersson kirjoittaa, että stabilointi aktiivihiilellä "on menetelmä, jota voidaan käyttää heti PFAS-yhdisteiden pohjaveteen leviämisen tehokkaaseen vähentämiseen".

Maanpesu vähensi PFAS-pitoisuuksia noin 90 prosenttia pelkällä vedellä ja noin 97 prosenttia, kun mukaan lisättiin ilmaa ja pinta-aktiivisia aineita. SGI totesi ilman injektoinnista maaperään olevan vain rajoitettua hyötyä. Viraston mukaan mikään menetelmä ei toimi kaikkialla.

Kun veronmaksajien rahoittama valtion yleisradioyhtiö SVT raportoi kokeista 29. syyskuuta, SGI:n hydrogeologi Robert Earon tiivisti tulokset.

— Olemme vähentäneet leviämistä yli 99 prosentilla, hän kertoi SVT:lle.

PFAS-yhdisteitä löytyy muun muassa sammutusvaahdoista. Ruotsin kemikaalivirasto pitää aineita terveydelle haitallisina, ja ne hajoavat erittäin hitaasti.

— On tuhansia paikkoja, joissa on käytetty PFAS-yhdisteitä mahdollisesti sisältävää sammutusvaahtoa, Earon sanoi SVT:lle.

Ruotsin Blekingessä sijaitsevassa Kallingessa sammutusvaahdosta peräisin olevat PFAS-yhdisteet saastuttivat juomaveden. Göteborgin yliopiston tutkimuksen mukaan altistuneiden veren PFAS-pitoisuudet ovat maailman korkeimpien joukossa. SGI toteaa, että useat kunnat ovat joutuneet lopettamaan pohjavesilähteiden käytön tai asentamaan kalliita vedenpuhdistuslaitteita.

SGI:n maaperä- ja vesiympäristöyksikön johtaja Mikael Stark suosittelee tehokkaiden menetelmien käyttöönottoa siellä, missä ne soveltuvat, sekä tulosten seurantaa. SGI varoittaa, että viivyttely voi antaa PFAS-yhdisteiden levitä uusille alueille ja tehdä puhdistuksesta kalliimpaa. Heinäkuussa hallitus jatkoi viraston toimeksiantoa vuoteen 2030 asti.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Ruotsalaistutkimus osoittaa hirvillä olevan persoonallisuuksia

Ympäristö

Julkaistu tänään 08:57 – Kirjoittaja Toimitus
Bjurholmin ulkopuolella sijaitsevassa hirvipuistossa erot olivat selvimmillään ruoan saapuessa.

Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) tutkimus osoittaa, etteivät hirvet ole kaikki samanlaisia. Jotkut raivaavat tiensä ruoan ääreen, toiset taas pysyttelevät taka-alalla.

Tutkijat kuvaavat tieteellisessä julkaisussa viettäneensä kymmenen viikkoa kesällä Bjurholmin lähellä sijaitsevalla Älgens hus -hirvitarhalla. He arvioivat seitsemää hirveä, viittä sonnia ja kahta lehmää, iältään kahdesta seitsemään vuotta.

Neljä havainnointia tehnyttä henkilöä sekä puiston omistaja pisteyttivät hirvet kahdentoista ominaisuuden perusteella, aktiivisuudesta ja uteliaisuudesta hallitsevuuteen ja sosiaalisuuteen. Erot jakautuivat asteikolle, jota tutkijat kutsuvat määrätietoisuudeksi ja sosiaalisuudeksi: miten hirvi pitää puolensa muiden hirvien joukossa, hakeeko se seuraa ja kuinka hyvin se sietää ihmisiä.

— Perinteisesti odotamme kaikkien villieläinten käyttäytyvän pitkälti samalla tavalla. Mutta aivan kuten ihmisillä, hirvillä on erilaisia persoonallisuuksia, jotka vaikuttavat kunkin yksilön käyttäytymiseen, sanoo tutkimuksen johtava kirjoittaja Bruno Esattore tiedotteessa.

Mainos:

Erot olivat selvimmillään, kun henkilökunta toi lehtiä, pääasiassa pajua. Tällöin hirvien oli lähestyttävä ihmisiä ja kilpailtava keskenään tilasta.

— Näimme, että hallitsevat yksilöt pyrkivät ottamaan eniten tilaa ruokinnan aikana, pystyivät työntämään sivuun alisteisempia hirviä ja vaikuttivat olevan mukavimmin vierailijoiden läheisyydessä, hän sanoo.

Tutkimus on ensimmäinen askel, ei valmis persoonallisuustesti, joka voisi kertoa, mikä hirvi on ujo ja mikä nousee huipulle. Tutkijat ovat osoittaneet, että erot ovat nähtävissä jopa pienessä ryhmässä vankeudessa. Nyt he kääntävät katseensa GPS-seurattuihin villihirviin nähdäkseen, esiintyvätkö samat kaavat myös metsässä.

Sosiaalinen media edistää eläinturismia

Ympäristö

Julkaistu 23.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Matkailijat ottavat selfien elefanttiretkellä, yksi läheisistä kohtaamisista, joita raportti tarkastelee.

Uusi raportti on tutkinut, tekeekö sosiaalinen media houkuttelevammaksi ratsastaa elefantilla, silittää tiikerinpentuja ja ottaa selfieitä villieläinten kanssa. Alustoja eniten käyttävät ovat myös todennäköisimpiä haluamaan kyseisiin kohteisiin.

World Animal Protection on tarkastellut 1 224 YouTube-videota yli 400 kohteesta 58 maassa. Niistä 87 prosentissa turistit itse olivat ladanneet videon. Useimmiten videolla nähdään jonkun koskettavan eläintä tai pitelevän sitä.

— Sosiaalinen media voi saada kohtaamisen villieläimen kanssa näyttämään hauskalta, turvalliselta ja viattomalta. Mutta kamera vangitsee vain sen, mitä tapahtuu kyseisellä hetkellä, sanoo Jan Schmidt-Burbach, joka työskentelee World Animal Protectionille Tanskassa ja auttoi laatimaan Every Like Has a Price -raporttia järjestön 14. syyskuuta 2026 julkaisemassa tiedotteessa.

Tarkastelluista 78 videosta, joissa esiintyi isoja kissaeläimiä ja krokotiileja, hieman yli puolet kommenteista oli positiivisia ja 19 prosenttia kriittisiä. Lähes yhdeksän kymmenestä näistä videoista kehotti muita menemään paikalle.

Mainos:

Kuudessa maassa 2 427 henkilölle tehdyssä kyselyssä yli puolet 18–25-vuotiaista harkitsisi vierailua, kun taas yli 65-vuotiaista vastaava luku oli noin neljännes. Ruotsissa osuus oli 33,2 prosenttia, Yhdysvalloissa 61,3 prosenttia ja Alankomaissa 21,9 prosenttia.

Ne, jotka käyttivät eniten eri alustoja, olivat jopa 13 kertaa todennäköisempiä vastaamaan myöntävästi kuin ne, jotka eivät käytä sosiaalista mediaa. Kyseessä ovat kyselyvastaukset, eivät varatut matkat.

— Käyttäjät luovat sisällön. Alustat vahvistavat sitä ja tekevät siitä näkyvää. Molemmilla on siksi vastuu siitä, mitä verkossa normalisoidaan, sanoo Schmidt-Burbach.

Englantilaiset lapset haluavat viettää aikaa luonnossa – mutta tekevät niin harvoin

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu 21.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Heliganin kyselyssä 61 prosenttia lapsista ei ollut koskaan leiriytynyt ja 55 prosenttia ei ollut koskaan kiivennyt puuhun.

Kolme neljästä englantilaislapsesta valitsisi kouluun uuden luonnontieteen GCSE-tutkinnon, osoittaa tutkimus. Tästä huolimatta enemmistö lapsista sanoo, etteivät he ole koskaan telttailleet tai kiipeilleet puussa.

Cornwallissa sijaitseva The Lost Gardens of Heligan ylläpitää puutarhaa ja maatilaa sekä tarjoaa luontokasvatusta. Elokuussa 2026 tila tilasi tutkimusyhtiö Walrilta kyselyn, jossa haastateltiin 1 004 vastaavaa vanhempi-lapsi-paria eri puolilta Englantia. Kyselyyn osallistui 11–14-vuotiaita lapsia, ja siinä tiedusteltiin heidän kantaansa ehdotukseen uudesta luonnontieteen GCSE-tutkinnosta (peruskoulun päättötutkinto).

Kolme neljästä lapsesta ilmoitti valitsevansa kurssin, heistä 34 prosenttia varmasti ja 41 prosenttia todennäköisesti. Myös useimmat vanhemmat kannustaisivat lapsiaan valintaan. Lapset halusivat eniten oppia eläimistä ja kasveista, niiden elintavoista sekä siitä, miten luontoa voidaan suojella ja ennallistaa. Päivittäinen kontakti luontoon on kuitenkin vähäistä: 61 prosenttia ei ollut koskaan telttaillut ja 55 prosenttia ei ollut koskaan kiipeillyt puussa. He eivät kuitenkaan halua pelkästään ulkona tapahtuvia oppitunteja, vaan yhdistelmän sisä- ja ulko-opetusta.

Heligan kirjoittaa, että kurssin nimen tulisi olla "Natural Futures" eikä "Natural History", jonka lapset yhdistävät pääasiassa fossiileihin, dinosauruksiin ja museoihin. Tutkimuksessa ei mitattu, kumpaa nimeä lapset pitivät parempana. Vielä ei ole päätetty, saako Englanti luonnontieteen GCSE-tutkinnon tai mikä sen nimeksi tulee.

Mainos:

Lääkkeet eivät katoa viemäriin – ne kertyvät pohjalle

Ympäristö

Julkaistu 16.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Vesilaitosten poistamat lääkkeelliset jäämät voivat laskeutua pohjasedimenttiin ja päästä kaloihin niiden ravinnon kautta.

Viemäriin huuhdellut lääkkeet eivät jää pelkästään veteen. Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) uusi väitöskirja osoittaa, että jäämät voivat vajota pinnan alle ja vaikuttaa siellä olevaan eläimistöön.

Jätevedenpuhdistamoita ei ole suunniteltu käsittelemään näitä aineita. Osa sisään tulevasta aineksesta kulkee siten läpi, ja joissakin mittauksissa pitoisuus on jopa korkeampi ulostulovaiheessa kuin sisään tullessa, toteaa SLU:ssa Ruotsissa tehty väitöskirja.

SLU kirjoittaa, että veden tutkiminen ei riitä. Lääkkeet voivat myös vajota ja jäädä loukkuun pohjasedimentteihin, joista niitä on vaikeampi havaita.

— Lääkeaineita päätyy jatkuvasti vesiympäristöihin, ja meidän on tiedettävä enemmän siitä, mitä se tarkoittaa. Siksi päätin tutkia, miten lääkeaineet käyttäytyvät ja miten ne jakautuvat veden, sedimentin ja elävien organismien välillä, sanoo Sara Nicoline Grønlund Thorsted, tohtoriopiskelija SLU:sta ja Roskilden yliopistosta.

Mainos:

Kalat saavat lääkkeitä kahdesta lähteestä

Laboratoriossa hän testasi puoli tusinaa yleistä lääkettä, mukaan lukien ahdistus- ja epilepsialääkkeitä. Pohjasedimenteissä elävät eläimet imivät itseensä jäämiä. Kalat, jotka syövät näitä eläimiä, saavat samat aineet elimistöönsä uudelleen.

— Kalat eivät imeneet lääkeaineita vain vedestä, jossa ne elävät, vaan myös ravintonsa kautta. Ne altistuvat siis kahdesti, sanoo Sara Nicoline Grønlund Thorsted.

Eri lääkkeet kertyvät kalojen eri osiin. Jotkut jäävät veteen, kun taas toiset sitoutuvat pohjasedimenttiin. Tavallinen vesinäyte saattaa siksi aliarvioida sen, kuinka paljon aineita ympäristössä todellisuudessa on.

Myös sudenkorennon toukat kärsivät

Masennuslääkkeet ja allergialääkkeet vaikuttivat yhdessä kokeista sudenkorennon toukkiin, sekä erikseen että yhdessä käytettyinä.