Mainos:

Ruotsissa kehitetty uusi menetelmä pyrkii estämään PFAS-yhdisteiden leviämisen pohjaveteen

Julkaistu 29.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Mittauspisteitä aktiivihiiliseinämän sisällä Örnsköldsvikin paloharjoittelualueella, missä tutkijat seurasivat PFAS-yhdisteiden sitoutumista ennen niiden pääsyä pohjaveteen.

Maaperään lisättävä aktiivihiili voi pysäyttää lähes kaikkien PFAS-yhdisteiden leviämisen paloharjoittelualueilta pohjaveteen, osoittavat Ruotsin valtion koetutkimukset. Kemikaalit eivät kuitenkaan häviä, vaan ne jäävät sitoutuneiksi maaperään.

Ruotsin geotekninen instituutti (SGI) käytti neljä vuotta puhdistusmenetelmien testaamiseen hallituksen toimeksiannosta, muun muassa Sundsvallin ja Örnsköldsvikin lentokenttien paloharjoittelualueilla. Virasto julkaisi tulokset 31. elokuuta.

Kun aktiivihiiltä sekoitettiin pohjaveden pinnan yläpuolella olevaan maaperään, maaveden PFAS-pitoisuudet laskivat yli 99,98 prosenttia lähes välittömästi. Örnsköldsvikissä tutkijat rakensivat sen sijaan aktiivihiiliseinämän paloharjoittelualueen alavirtaan. Noin puolentoista vuoden kuluttua seinämän läpäisevän veden PFAS-pitoisuudet olivat laskeneet 99,99 prosenttia.

SGI:n mukaan pitoisuudet laskivat eräässä seinämäkokeessa tasolle, joka on verrattavissa juomaveden PFAS-raja-arvoihin.

Mainos:

Hiili sitoo PFAS-yhdisteet, mutta ei hajota niitä

SGI:n mukaan hiili sitoo PFAS-yhdisteet ilman, että ne hajoavat. Projektia johtava tutkija Michael Pettersson kirjoittaa, että stabilointi aktiivihiilellä "on menetelmä, jota voidaan käyttää heti PFAS-yhdisteiden pohjaveteen leviämisen tehokkaaseen vähentämiseen".

Maanpesu vähensi PFAS-pitoisuuksia noin 90 prosenttia pelkällä vedellä ja noin 97 prosenttia, kun mukaan lisättiin ilmaa ja pinta-aktiivisia aineita. SGI totesi ilman injektoinnista maaperään olevan vain rajoitettua hyötyä. Viraston mukaan mikään menetelmä ei toimi kaikkialla.

Kun veronmaksajien rahoittama valtion yleisradioyhtiö SVT raportoi kokeista 29. syyskuuta, SGI:n hydrogeologi Robert Earon tiivisti tulokset.

— Olemme vähentäneet leviämistä yli 99 prosentilla, hän kertoi SVT:lle.

PFAS-yhdisteitä löytyy muun muassa sammutusvaahdoista. Ruotsin kemikaalivirasto pitää aineita terveydelle haitallisina, ja ne hajoavat erittäin hitaasti.

— On tuhansia paikkoja, joissa on käytetty PFAS-yhdisteitä mahdollisesti sisältävää sammutusvaahtoa, Earon sanoi SVT:lle.

Ruotsin Blekingessä sijaitsevassa Kallingessa sammutusvaahdosta peräisin olevat PFAS-yhdisteet saastuttivat juomaveden. Göteborgin yliopiston tutkimuksen mukaan altistuneiden veren PFAS-pitoisuudet ovat maailman korkeimpien joukossa. SGI toteaa, että useat kunnat ovat joutuneet lopettamaan pohjavesilähteiden käytön tai asentamaan kalliita vedenpuhdistuslaitteita.

SGI:n maaperä- ja vesiympäristöyksikön johtaja Mikael Stark suosittelee tehokkaiden menetelmien käyttöönottoa siellä, missä ne soveltuvat, sekä tulosten seurantaa. SGI varoittaa, että viivyttely voi antaa PFAS-yhdisteiden levitä uusille alueille ja tehdä puhdistuksesta kalliimpaa. Heinäkuussa hallitus jatkoi viraston toimeksiantoa vuoteen 2030 asti.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Tulipaloista pelastetut orangit saivat vapautensa takaisin

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu tänään 08:31 – Kirjoittaja Toimitus
Pelastajia avoimen kuljetuslaatikon vieressä metsässä vasemmalla, ja oranki poikasensa kanssa vihreiden oksien keskellä oikealla.
Kahdeksan orankia siirrettiin suojeltuun metsään Länsi-Kalimantanilla sen jälkeen, kun ne oli pelastettu paloista ja uhatuista elinympäristöistä.

Kahdeksan orangia, jotka pelastettiin metsäpaloista Borneon länsiosassa Kalimantanissa, on vapautettu Batu Nyambun suojelumetsään. Samaan aikaan YIARI-järjestö varoittaa, että niiden vastaanottamiseen riittävän turvalliset metsät ovat käymässä yhä harvinaisemmiksi.

Vapautus tapahtui lokakuussa, International Animal Rescue raportoi. Sen indonesialainen kumppanijärjestö YIARI toteutti sen yhdessä luonnonsuojeluvirasto BKSDA:n kanssa.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun tämänvuotisista paloista kärsineitä orangeja on palautettu luontoon.

Ryhmä koostuu kolmesta naaraasta poikasineen ja kahdesta nuoresta uroksesta, jotka kaikki pelastettiin syyskuussa. Yksi naaras ja sen poikanen olivat eläneet viljelmillä pienen puulehdon vieressä, ja palon lähestyessä ulospääsyä ei ollut.

Mainos:

Neljä muuta eläintä löydettiin kookos- ja kumiviljelmiltä, joilla tuli oli polttanut metsän niiden ympäriltä. Järjestön mukaan niillä oli liian vähän ravintoa ja ne olivat vaarassa joutua konfliktiin ihmisten kanssa.

Mama Lifa ja hänen poikasensa takertuivat muutamiin akasiapuihin noin 400 neliömetrin alueella öljypalmujen ympäröimänä. Alue ei enää kyennyt elättämään niitä.

YIARI:n kuntoutuskeskuksessa tehtyjen terveystarkastusten jälkeen kaikki kahdeksan todettiin terveiksi. Ne käyttäytyvät edelleen kuin villit orangit.

Metsä, joka ei ole koskaan palanut

Kyläläiset auttoivat kuljetushäkkien kantamisessa. Eläimet vapautettiin yksi kerrallaan noin 80 metrin välein.

— Tämä on meille erittäin onnellinen hetki, sillä villien orangien tulisi elää vapaasti luonnollisessa elinympäristössään, eikä olla suljettuina häkkeihin, sanoo YIARI:n toimitusjohtaja Karmele Llano Sánchez.

Batu Nyambu kattaa noin 23 000 hehtaaria aarniometsää ja uusiutuvaa metsää. Järjestön mukaan siellä on runsaasti ravintoa, pesäpuita ja vesilähteitä, ja metsä on yhteydessä muihin suojelumetsiin.

Toimintapäällikkö Argitoe Ranting kuvailee paikkaa edelleen "melko turvalliseksi". Toistaiseksi se ei ole koskaan palanut.

— Monet orangit ovat menettäneet elinympäristönsä, kun taas metsäalueet, jotka ovat riittävän turvallisia ottamaan niitä vastaan, käyvät yhä rajoitetummiksi, hän sanoo International Animal Rescuen mukaan.

Hän korostaa myös, että siirtäminen ei ole pysyvä ratkaisu. Niin kauan kuin palot jatkuvat, pelastustoimien on kuljettava käsi kädessä jäljellä olevan metsän suojelun kanssa.

Julkaisuhetkellä järjestö ilmoitti, että BKSDA ja YIARI olivat pelastaneet 46 orangia elokuun alusta lähtien. Monet saavat edelleen tehohoitoa palovammojen, aliravitsemuksen ja vaikean anemian vuoksi.

— Elinympäristön suojelu on aina ensisijainen tavoite, mutta niin kauan kuin niiden elinympäristö on uhattuna, pelastus on yksi parhaista vaihtoehdoistamme auttaa niitä selviytymään, Sánchez sanoo.

Ruotsin hirvikanta kasvaa kolmatta vuotta peräkkäin

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Markus Andersson
Ruotsin hirvikanta on kasvanut 18,5 prosenttia kolmessa vuodessa SLU:n uusimpien arvioiden mukaan. Arkistokuva.

Ruotsin hirvikanta kasvaa kolmatta vuotta peräkkäin. Lähes vuosikymmenen kestäneen laskun jälkeen suuntaus on kääntynyt, kertoo Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) vuotuinen arvio.

Maassa oli vuoden 2025 syksyn metsästyskauden alkaessa noin 320 000 hirveä, SLU kirjoittaa. Yliopisto laatii arvion Ruotsin ympäristönsuojeluviraston (Naturvårdsverket) toimeksiannosta.

Metsästysvuoden 2025/26 aikana kaadettiin 62 320 hirveä. Se vastaa 19,5 prosenttia kannasta metsästyskauden alussa.

Uuden raportin mukaan kanta on kasvanut 18,5 prosenttia kolmen vuoden aikana. Kehityssuunnat vaihtelevat alueittain, ja arvioiden epävarmuus on suurinta Götanmaalla.

Mainos:

Metsästäjien hirvihavainnot ovat arvioiden tärkein lähde. Vuoden 2026 metsästyskautta varten raportointiaikaa pidennetään yhdellä kuukaudella.

Kasvu johtuu metsästäjien omista valinnoista.

— Suuntaus kohti kasvavaa hirvikantaa johtuu siitä, että metsästäjät ovat viime vuosina tietoisesti ampuneet vähemmän hirviä. Kaadettujen määrä on nyt jälleen nousussa, mutta se ei kumoa syntyvien vasojen määrää, sanoo Fredrik Widemo, SLU:n tutkija ja yksi raportin kirjoittajista.

Talitiaisilla ennätysmäinen muutto Suomessa

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu 12.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Talitiaisten syysmuutto on rikkonut Suomen päiväennätyksen Hangon lintuasemalla. Arkistokuva.

Talitiaiset ovat aloittaneet ennätysmäisen syysmuuton Suomessa. Hangon lintuasemalla Suomen päiväennätys rikottiin kahtena päivänä peräkkäin.

Viime viikolla havainnointijat laskivat yli 11 000 muuttavaa talitiaista, mikä oli uusi Suomen ennätys. Keskiviikkoon mennessä muutto kiihtyi entisestään, jolloin laskettiin yli 20 700 talitiaista, lintusuojelujärjestö BirdLife Suomi raportoi.

Syysmuutto alkoi lokakuun 5. päivää edeltävällä viikolla. Jo lokakuun 3.–4. päivän viikonloppuna Hangon niemellä sijaitsevalla lintuasemalla laskettiin tuhansia tiaisia päivittäin.

Tiaisten muutto huipentuu tavallisesti niemellä. Linnut välttävät lentämistä suurten vesialueiden yli, jolloin ne lopulta päätyvät suppilomaisesti kohti niemen kärkeä.

Mainos:

Samana keskiviikkona ohitti aseman myös 5 500 sinitiaista ja 45 pähkinänakkelia. Pähkinänakkelien liikehdinnässä ei näy vieläkään laantumisen merkkejä. Hieman yli kahden viikon aikana yli 140 pähkinänakkelia on muuttanut Hangon lintuaseman ohi.

Liemikilpikonna tuo toivoa uhanalaisille lajeille

Luonnon monimuotoisuus

Julkaistu 9.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Liemikilpikonna on luokiteltu maailmanlaajuisesti elinvoimaiseksi vuosikymmenten suojelutyön jälkeen, vaikka jotkut osapopulaatiot ovat edelleen uhattuina. Arkistokuva Havaijilta, 2008.

Liemikilpikonnaa ei enää pidetä uhanalaisena. Vuosikymmenten suojelun jälkeen laji siirrettiin kansainvälisellä punaisella listalla luokkaan "erittäin uhanalainen" luokkaan "elinvoimainen".

Uudelleenluokituksen teki Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN, joka esitteli päivitetyn luettelonsa uhanalaisista lajeista järjestön maailman luonnonsuojelukongressissa Abu Dhabissa. WWF:n mukaan maailmanlaajuinen kanta on kasvanut noin 28 prosenttia 1970-luvulta lähtien.

Liemikilpikonna (Chelonia mydas) elää trooppisilla ja subtrooppisilla merillä. Paikalliset yhteisöt ovat suojelleet naaraita, munia ja pesimärantoja, kun taas kalastusala on ottanut käyttöön menetelmiä, jotka vähentävät sivusaaliin määrää.

— Tämä on loistava esimerkki siitä, kuinka lajit voivat toipua, jos vain teemme oikeita asioita, WWF Norjan ilmasto- ja luontojohtaja Eirik Lindebjerg kertoo NRK:lle.

Mainos:

Työ ei ole vielä valmis. Jotkut osapopulaatiot ovat edelleen uhattuina eläimiä sotkeviin kalastusvälineisiin, ylikalastukseen ja elinympäristöjen häviämiseen liittyen.

Myös muiden lajien kannat ovat kasvaneet. Villien tiikerien määrä kasvoi noin 3 200:sta vuonna 2010 noin 5 700:aan vuonna 2025.

Tonnikalojen kannat Atlantin ja Tyynenmeren alueella ovat toipuneet vuosikymmeniä kestäneen ylikalastuksen jälkeen, eikä niitä enää pidetä uhanalaisina.

Eteläisessä Afrikassa norsupopulaatiot ovat vakaita tai kasvavia alueilla, joilla paikalliset yhteisöt johtavat maankäytön hallintaa.