Mainos:

Reijo Tossavainen: Suomalaisista elintarvikkeista ”reilun kaupan tuotteita”

Julkaistu 31.8.2018 – Kirjoittaja Toimitus

Leivän hinnasta tuottajan osuus on vain kolme prosenttia. Siis todellakin vain kolme prosenttia! Se on hämmästyttävän vähän. Silti monet kaupunkilaiset ja erityisesti demarit ovat vaatineet maataloustuottajien aseman kiristämistä.

Ja jos vaikkapa viljelijöiden saamat tuet laskettaisiin mukaan, niin silti tuottajan osuus leivän hinnasta olisi mitätön. Sekin kannattaa muistaa, että tuottajan saama tuki valuu leivänostajan hyväksi alhaisina hintoina.

Juureni ovat maaseudulla, ja nuoruudessa erilaiset maataloustyöt tulivat omakohtaisesti hyvin tutuiksi. Vielä nytkin asun maaseudulla, ja viihdyn siellä kaupunkia paremmin.

Olen seurannut läheltä maatalousyrittäjien nykytilaa. Se on todella surkea, jopa järkyttävä. Useimmat maatalousyrittäjät ovat liian tiukoilla, kestokyvyn äärirajoilla. Siksi tuottajajärjestö MTK:n ja muiden vastuullisten tahojen pitäisi vaatia suomalaisia reilun kaupan tuotteita. Ei vain vaatia, vaan myös toimia eli organisoida kotimaisten reilun kaupan tuotteiden kauppaan saamista.

Mainos:

Minä ja varmaan moni muukin maksaisi leivästä esimerkiksi vain yhden prosentin enemmän, jolloin viljelijän tulo olisi jo kohtuullinen. Todellakin jo yksi prosentti nostaisi viljelijöiden tulotasoa reilusti, mutta leivän ostajalle se olisi hyvin pieni asia.

……

Klikkaa oheisia painikkeita, jotta tämä blogi ja media saavat uusia lukijoita. Anna sanan kiertää.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

8 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Pelle Peloton
Pelle Peloton
8 years ago

Tätähän on kestänyt jo niin kauan kuin muistan. Markkinatalous toimii kuitenkin niin, jos viljelijän osuus kasvaisi 6 prosenttiin, kaikki muutkin tuplaisivat osuutensa ja leivän hinta kaksinkertaistuisi.
Lain säätäjät ovat pitäneet huolen, että tuottajan on vaikea itse jalostaa tuotteitaan ja myydä niitä. Joku sitä on yrittänytkin, mutta ei ole onnistunut, kun on ahneena ylihinnoitellut eikä kauppa käy. Tuottajat ovat myös kateellisia, eivätkä osaa toimia yhdessä ja pistää pystyyn kyläkauppaa, joka kilpailisi jopa Lidlin kanssa.

Urpiilainen Reijo
Urpiilainen Reijo
8 years ago

Maataloustuotanto noin työmuotona on aliarvostettu, josta ei kannata maksaa. Sitten, kun leipää ei enää saa rahallakaan kummasti arvostus nousee. Pentuna muistan kun parinsadan kilometrin päästä kaupungista herrat ajelivat voita ostelemassa. Jos Itämeren tilanne kriisiytyy ja laivaliikeenne loppuu, on hampaita paljon naulassa. Sitä odotellessa ja tuskin Ranska kiirehtii apuun, vaikka puolustusliitossa ollaan, mutta päinvastaisessa tapauksessa täältä kyllä pesee.

Kieroutunut
Kieroutunut
8 years ago

Tuet ovat noin 50% vuotuisista tuloista. Toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän.

Olen jo vuosia kannustanut viljelijöitä ryhtymään tuottajiksi. Se on ala johon harva haluaa. Ne harvat jotka ovat kehittyneet, pärjäävät hyvin. Erikois juustot, oma lihamyymälä, lintutalouden jalosteet…

Ongelma on se että työn määrää tulisi lisätä. No, sitä tulee koko ajan lisää, mutta kun se tulee niin hitaasti niin sitä ei huomaa. Ryhtymällä viljelijästä jalostajaksi siirrytään 8h työrytmiin. Ja se ei kaikille sovi. Juu, joku varmaan ajattelee että tehdäänhän sitä työtä jo nyt, mutta jos otetaan huomioon työssäkäyvien työmatkat sekä se ettei päivällä saa hoidettua omia asioita saati hoidettua lasten tuonteja/vientejä niin normaali työssäkäyvä tekee paljon pidempää päivää.

Ja laiskuudesta sen verran että elävä esimerkki on naapuri joka viljelee perunaa. Tukku maksaa 8c/kg ja tuotantoa on noin 180tn vuodessa. Tukku maksaa kuljetuskustannusten jälkeen käteen noin 8c/kg. Ja isännällä on portinpielessä lappu ”Myydään perunaa”, hinta on 1,50e/kg vaikka sitä samaa perunaa saa kaupasta 1e/kg. Kyselinkin että mistä moinen hintaero niin kuulemma kun se peruna on niin hyvän makuisa niin siitä on vara pyytää. Vastasin että kun se on samaa perunaa kaupassa mutta halvempana niin miksi krkeampi hinta. Kuulemma kun tukku ostaa niin suuria eroja. Sitten tiedustelin että mitäpäs jos hän ottaisi pari tonnia perunaa ja myisi sen torilla hintaan joka on kaupan hinnan ja 8c/kg väliltä. Hän saisi kahdella kuutiolla 10% tulnlisäyksen koko vuoden tuloihin. Hetken mietittyään isäntä sanoi:”Siitä olisi niin paljon vaivaa”.

Normaali työssäkäyvä joutuu keksimään kaikki keinot että elämä on taloudellisesti kesävällä pohjalla. Ei saa maatilaa koneineen ja rakenuksineen ostaa vanhemmilta esim. 37 000e hintaan vaan käypä verotusarvo pitää maksaa jos kotitalosta tehdään kauppaa. Ja maksaa omakotitalosta sen kiinteitöveron joka voi olla 1200e vuodessa, vaikka 35ha tilasta saatetaan maksaa vain 650e.

Tasan ei käy onnen lahjat. Kaikilla halukkailla ei ole mahdollista ryhtyä maanviljelijöiksi vaikka halua olisi. Sillä vaikka tiloja lopettaa nyt yksi per päivä, on hintapyynti sellainen että sillä saa neljä huonetta ja keittiön kaupungin keskustasta. Ja jää vielä vanhuuden varaakin. Toisaalta, kun sitten Maa- ja Metsätalo lunastelee tiloja ei se maksa yksityisiltä pyydettyjä hintoja. Siinä on pellon ja metsän hinta melko paljon alle 1000e/ha.

Urpiilainen Reijo
Urpiilainen Reijo
8 years ago

Yksi asia, jota ei tunnuta tiedettävän on se valtava byrokratia, jonka kynsiin joutuu, jos yrittää itse jalostaa ja myydä tuotetta. Joutuu suorastaan sadistisen jahtaamisen kouriin elintarviketarkastajien toimesta ja pienimmänkin rikkeen ilmentyessä yllätystarkastuksessa on seurauksena kovat sanktiot. Tämmöisen täydellisyyttä tavoittelevan toiminnan ylläpito pienellä volyymilla nostaa väkisin hinnat tasolle, jossa myyntiä ei saada riittävästi.

juha.
juha.
8 years ago

Suomessa aiotaan lopettaa ja laittaa lahtiin koko maatalous, siitä pitävät huolen nykyinen pyramidihuijari pääministeri Juha Sipilä ( K E S K ) ! ? ! ? ! ? ja seuraava kommari hallitus, jossa tulee ainakin olemaan SDP, Vihreät ja Kokoomus sekä oletettavasti kiva-seurana Vasemmistoliitto Suomi Neidon ahterin jako -ministeriön haltijana. Ruottalaiset kans. pakkoruotsi ja hottentotti asutuksen pilottijakso koordinaattoreina ja suomi-junttien pakkaseen ajo perusteisen karkotusprojisointi – eli Axel Olof Freudenthal ”mongolit hiiteen” -Finlands sak är inte vår!
Vähän rumaa kieltä, mutta samanmoinen on mieskin!

huugo
huugo
8 years ago

Miksi viljelijät ja lihakarjan kasvattajat eivät perusta omaa jalostus systeemiä, josta tuotot menevät suoraan ilman välikäsiä tuottajille.Voi olla alkuun kallis perustaa mutta pitkässä juoksussa kannataisi. Niin lainsäädäntö ja EU byrokratia nujertavat tämän alkumeterillä, eli vaaditaaan lakeihin helpotuksia. Toimeen maajusit vaalien kautta, keskusta ja kokoomus ei ole enää teidän puolue. Ne ajavat suur oskeenomistajien ja EK:n etua.

hyvä idea
hyvä idea
8 years ago

Kuluttajan näkökulmasta olisi hyvä idea saada ostaa suomalaisia maataloustuotteita ja niiden jalosteita reilun kaupan hintaan. Miten se sitten käytännössä onnistuis?

Itse olen sitä mieltä, että ne maataloudenharjoittajat, jotka ovat pitäneet velkaantumisen kurissa, pärjäilevät suhtkoht. Velkahan se on orjuuttavaa ja antaa pankille liian paljon mahdollisuuksia hyötyä huonon ajan tullen tilanteesta. Olen lukenut monia surullisia esimerkkejä tästä.

Surullinen tarina
Surullinen tarina
8 years ago
Reply to  hyvä idea

Joo maailma muuttui EU:n myötä. EU suosii keski- euroopalaista osaksi huijauksiin perustuviin tukiin. Suomalainen on kovilla ja vaatii rajua sopeutumista. No äänestämällä suunta kääntyi, suosi SUOMALAISTA joka ajaisi todella suomalaista etua. Kaikkia.

Lukijan kynästä: Riiheläiset ja muut maalittajat ovat joko ex-narkkareita tai sarjaepäonnistujia

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 30.10.2025 – Kirjoittaja Toimitus

Verkon syövereissä elää laji, joka luulee olevansa totuuden torvi ja sananvapauden viimeinen linnake. Todellisuudessa kyse on usein aivan muusta. Maalittaja, someraivoaja ja häiriköksi ryhtynyt huutelija on harvoin rohkea – useammin katkera. Hän on elämänsä pettymyksissä marinoitunut sielu, joka ei enää jaksa katsoa peiliin, joten alkaa sylkeä sitä kohti.

Moni näistä näppäimistösotureista on joskus kokenut jotakin raskasta: tulleet itse kiusatuiksi, jääneet yksin, ehkä ajautuneet päihteiden, työttömyyden tai epäonnistuneiden ihmissuhteiden loukkuun. Mutta sen sijaan, että he olisivat kääntyneet rakentavan muutoksen tielle, he ovat valinneet helpomman reitin – purkavat oman elämänsä tyhjyyden muihin. Jokainen solvattu, uhkailtu tai maalitettu ihminen on heille hetkellinen helpotus, annos valheellista ylivoiman tunnetta.

Maalittaja ei siis taistele vallanpitäjiä vastaan, vaan omaa mitättömyyden tunnettaan vastaan. Some antaa hänelle sen, mitä elämä ei koskaan antanut: yleisön. Ja yleisö on huume. Jokainen tykkäys, jako ja vihainen kommentti toimii pienenä piikkinä suoraan egon suoneen. Siitä seuraa addiktio, jossa mikään ei riitä. On pakko huutaa kovempaa, loukata rajummin, jotta edes joku huomaisi.

Tätä ei pidä romantisoida, eikä ymmärtää väärin. Häiriköinti ja maalittaminen eivät ole “mielipiteitä” tai “kriittistä keskustelua”. Ne ovat pelkurin keinoja purkaa oma epäonnistuminen muiden niskaan. Jokainen, joka osallistuu siihen, on osa ongelmaa – ei yhteiskunnallista keskustelua.

Mainos:

On aika lakata antamasta häiriköille valtaa. He eivät ole rohkeita totuudenpuhujia, vaan oman elämänsä raunioilla seisovia ihmisiä, jotka eivät osaa muuta kuin huutaa pimeään. Ja mitä enemmän me kuuntelemme, sitä pimeämmäksi tämä maa käy.

Kirja-arvostelu: Jessikka Aro – Putinin USA

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Toimitus

Jessikka Aron Putinin USA pyrkii olemaan paljastuskirja Venäjän vaikutusoperaatioista Yhdysvalloissa, mutta lopputulos on kaikkea muuta kuin paljastava. Kirja on rakennettu vanhentuneiden väitteiden, yksipuolisten lähteiden ja toistettujen teorioiden varaan, joista moni on jo osoitettu kestämättömäksi.

Aro esittää väitteitä ja yhteyksiä, joita ei tue ajantasainen tai todennettava aineisto. Lähteitä ei usein tarkisteta kriittisesti, ja kokonaisuus rakentuu enemmän mielikuvien kuin faktan varaan. Monet kirjassa esitetyt tarinat vaikuttavat peräisin aikaisemmista kiistanalaisista lähteistä, joita tekijä kierrättää ilman uutta todistusaineistoa.

Kerronta on kärjistettyä ja värittynyttä. Aro ei pyri tasapuolisuuteen, vaan rakentaa mustavalkoisen vastakkainasettelun, jossa hän itse esiintyy totuuden puolustajana ja eri mieltä olevat leimataan propagandan uhreiksi. Tämä tekee kirjasta enemmän poliittisen pamfletin kuin tutkivan journalismin työn.

Lukijalle Putinin USA näyttäytyy teoksena, joka yrittää epätoivoisesti toistaa vanhaa narratiivia todellisuuden muuttuessa ympärillä. Kirjasta puuttuu itsearviointi, lähdekritiikki ja analyyttinen etäisyys. Lopputulos on raskas, yksipuolinen ja harhaanjohtava.

Mainos:

Yhteenveto:
Putinin USA ei tarjoa uutta tietoa, ei uskottavia johtopäätöksiä eikä journalistista objektiivisuutta. Se on kokoelma toistettuja väitteitä ja yksipuolisia tulkintoja, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua. Amatöörimäinen sepustus täysin todellisuudesta irrallaan.

Arvosana: 0,5 / 5
Kokonaisuus on epäuskottava, ylidramaattinen ja pahasti ajastaan jäljessä.

Lukijan kynästä: Heitetäänkö Suomen Teboil-yrittäjät susille?

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Toimitus

Teboil-yrittäjien ahdinko
– miksi syytön kärsii ja miksi autoilijaa vihataan?

Teboilin huoltoasemayrittäjät jotka ovat usein suomalaisia perheyrityksiä ovat ajautuneet sietämättömään tilanteeseen. Yhdysvaltain uudet pakotteet venäläistä Lukoilia vastaan ovat johtaneet Nesteen polttoainetoimitusten keskeytykseen 22.10.2025 ja uhkaavat jäädyttää maksuliikenteen 21.11.2025 mennessä. Tämä vie elinkeinon monelta yrittäjältä, jotka ovat jo valmiiksi kärsineet Venäjän käymän sodan laukaisemista aiemmista pakotteista ja boikoteista.
On väärin, että syyttömät yrittäjät ja jopa Teboililla tankkaavat autoilijat joutuvat kantamaan seuraukset täysin syyttöminä tilanteeseen.

Moni yrittäjä perusti Teboil-asemansa vuosia sitten, osa vasta hiljattain, luottaen vakaaseen franchise-sopimukseen. Esimerkiksi Alajärven Teboilin intialaislähtöinen perheyritys aloitti vain pari vuotta sitten, eikä kukaan osannut ennakoida että pakotteet iskisivät näin rajusti. Vuonna 2022 alkanut sota Ukrainassa johti Teboilin boikotteihin Suomessa, kun kuluttajat alkoivat vältellä asemia venäläisen omistuksen vuoksi. Myynti romahti ja yrittäjät, kuten Kouvolan Teboilin Matti Kulhelm, kertoivat liikevaihdon pudonneen jopa 30–50 % jo tuolloin. Nyt uudet pakotteet ja Nesteen toimituskatkos uhkaavat lopettaa toiminnan kokonaan, kun polttoainevarastot hupenevat viikoissa ja kassavirta tyrehtyy.

Vastustan jyrkästi sitä, että syyttömiä yrittäjiä rangaistaan suurvaltojen päätöksistä. He eivät ole päättäneet Lukoilin omistuksesta vaan tehneet sopimuksen haluamansa brändin kanssa. Aiemmat boikotit ja pakotteet ovat jo kurittaneet heitä, ja nyt tilanne voi johtaa konkurssiin.

Mainos:

Säälin näitä yrittäjiä, jotka ovat investoineet elämänsä huoltoasemille – kahviloihin, autopesuihin ja tankkauspalveluihin – vain huomatakseen, että heitä rangaistaan toisen valtion toimista. Tämä on todella epäoikeudenmukaista koska tässä ei kärsi vain yrittäjä vaan myös perheen toimeentulo on vaakalaudalla. Mistä leipää pöytään tai uusi työpaikka kun tietää nykyisen työttömyystilanteen. Tässä koko perhe joutuu kärsimään.

Lisäksi kun sosiaalista mediaa seuraa niin moni jopa iloitsee kun Teboil yritys kaatuu ja ihmisten toimeentulo on vaakalaudalla.
"siitäs sai kun veikkasi väärää hevosta" kirjoitti joku Teboilin vihaaja. Tällaista ei vaan voi käsittää. Mitään puolustusta tällä tavalla ajattelevalle ei löydy.

Entä miksi tavallinen autoilija, joka tankkaa Teboililla kohtaa vihaa? Vuoden 2022 boikottien aikaan some ja julkinen keskustelu leimasivat Teboilin asiakkaita "Venäjän tukijoiksi" vaikka moni valitsi aseman vain hinnan, sijainnin tai tottumuksen vuoksi. Esimerkiksi somessa nähtiin viestejä, joissa tankkaajia syytettiin "epäisänmaallisuudesta"
Tämä viha on kohtuutonta – autoilija ei ole syyllinen Venäjän politiikkaan sen enempää kuin yrittäjäkään. Moni suomalainen valitsee Teboilin, koska se on lähin asema tai tarjoaa edullisinta polttoainetta ja hyvää ruokaa matkustaville. Silti heitä moralisoidaan vaikka rahat menevät pääosin suomalaiselle yrittäjälle eivät suoraan Venäjälle.
Turhilta tuntuvat pakotteet ja boikotit vievät leivän yrittäjien pöydästä ja leimaavat tavallisia kansalaisia. Ymmärrän pakotteiden tarkoituksen (toisaalta en ymmärrä kun niistä on ongelmia vain niiden asettajille - ei itse kohteelle) mutta miksi hinta lankeaa pienyrittäjille ja autoilijoille? He eivät valinneet sotaa eivätkä omistajaa. Vaadin päättäjiä – Suomessa ja kansainvälisesti – etsimään ratkaisuja, kuten Teboilin myyntiä suomalaiselle toimijalle, jotta yrittäjien elinkeino pelastuu ja autoilijoita ei syyllistetä.

Perheyritysten toimeentulo ja suomalaisten arki ansaitsevat parempaa kuin pakotteiden ja vihapuheen varjon.
Toivon kuitenkin että tilanne ratkeaa vielä positiivisella tavalla että yrittäjät voivat huokaista ja jatkaa taas normaalia elämää.

Ollaan toistemme puolella ei vastaan. Rakennetaan ei tuhota.
Marjaana Virtanen

Pelastakaa sotamies Pekka Toveri – Satu-setä ei tiiä mitä tekee

Julkaistu 28.9.2025 – Kirjoittaja Toimitus

Suomalainen media on onnistunut yhdessä asiassa täydellisesti: tekemään valheesta arkea. Päivästä toiseen televisioruuduissa ja lehtien sivuilla marssii esiin sama mies – Pekka Toveri – kuin jokin valtion virallinen satu-setä. Toveri on saanut vapaalipun sepittää tarinoita, jotka eivät ole kertaakaan osuneet oikeaan sitten vuoden 2022. Mutta eihän totuudella ole väliä, kunhan propaganda pyörii.

Miksi media edelleen nojaa mieheen, jonka jokainen lausunto hajoaa kuin korttitalo pienimmästäkin todellisuuden tuulahduksesta? Kyse ei ole enää erehdyksistä, kyse on järjestelmällisestä sumutuksesta. Toveri ei puhu vahingossa ohi, hän puhuu tarkoituksella ohi. Hän on propagandisti isolla P:llä.

Mutta missä on Supon rooli? Onko kansallisen turvallisuuden kannalta vähemmän vaarallista, että kansa elää valheessa, kuin että joku alkaisi kyseenalaistaa median kulisseissa pyörivän sotakoneiston? Onko Supon tehtävä todella tarkkailla kansalaisia samalla kun se antaa Toverin kaltaisten levittää mitä tahansa valhetta kansan päänmenoksi? Jos Supo ei tiedä, se on täydellisen kyvytön. Jos se tietää, se on osa samaa propagandaverkostoa. Molemmat vaihtoehdot ovat yhtä lohduttomia.

Kun professori Heikki Patomäki rohkeni sanoa ääneen jotain, mikä haiskahti edes etäisesti totuudelta, kuka nousi ensimmäisenä barrikadeille? Ei suinkaan media, ei poliitikot, vaan Pekka Toveri – Suomi-propagandan itseoikeutettu kenraali. Ja jälleen sama kaava: ei faktoja, ei rehellisyyttä, vain loputonta sepitystä.

Mainos:

On toki lohdullista, että kasvava osa kansasta jo naureskelee Toverin horinoille. Mutta yhtä huolestuttavaa on se toinen joukko – ne, jotka nielevät jokaisen valheen ja kohauttavat olkapäitään, kun valhe paljastuu: ”Ai jaa.” Juuri tämä välinpitämättömyys on se myrkky, jonka varaan propaganda rakennetaan.

Tulevaisuudessa tilinteon hetki vielä koittaa. Kansallista turvallisuutta vaarantavat propagandistit eivät voi loputtomiin piiloutua median kulisseihin. On täysin perusteltua kysyä: istuuko syytettyjen penkillä silloin myös suojelupoliisin virkamiehiä?

Sillä kansan vihollinen ei aina ole vieraan vallan agentti. Usein se on se hymyilevä, vakavasti otettava asiantuntija, joka kertoo sinulle sadun – ja pyytää sinua kutsumaan sitä totuudeksi.