Terveyspolitiikassa kansalliset hallitukset ovat säilyttäneet oikeuden toimia monessa suhteessa itsenäisesti. Tästä tuli erityisen merkityksellistä koronakriisin aikana, joka koetteli lähes jokaista EU:n jäsenvaltiota, ja jossa EU:lla oli silti – tai sille annettiin – tärkeitä tehtäviä. Tämän seurauksena EU toimi myös aloilla, joilla sillä ei ollut virallista toimivaltaa.
Tämä on Dan Ahlmarkin EU-aiheisen sarjan 3. osa. Lue edellinen osa.
Yksi alue, jolla EU:lla oli selkeä johtava rooli, oli rokotteiden hyväksymisen ja käytön koordinointi. Tämä tehtävä lankesi Euroopan lääkevirastolle eli EMA:lle. Se kattoi lääkkeiden myyntiluvat, käyttöohjeet, turvallisuusvaatimukset ja paljon muuta. Hallitukset noudattivat pitkälti sen päätöksiä.
Sen jälkeen erityisesti tietyt lääkeyhtiöt ovat kohdanneet kritiikkiä tuotteistaan ja niiden terveysvaikutuksista. Suuri yleisö kyseenalaistaa kyseisten tuotteiden hyväksynnän. On edelleen epäselvää, mitä oikeudellisia seurauksia, jos mitään, yritykset kohtaavat. Ne näyttävät hakeneen hallituksilta alusta alkaen hyväksyntöjä, jotka suojaavat niitä sellaisten tuotteiden markkinoinnin seurauksilta, joita ei ehkä ole testattu perinteisellä tavalla ja joihin siksi liittyy tietty riski.
Pandemian alkuvaiheessa monet EU-maat antoivat unionille tehtäväksi rokotteiden ostamisen ja niiden jakelun koordinoinnin, ja nämä päätökset pantiin täytäntöön. Jotkut maat tekivät omia hankintojaan ja saivat toimituksia ennen yhteisesti sovittuja hankintoja muun muassa julkisten elinten viivästysten ja kokemattomuuden vuoksi. Euroopan komission puheenjohtaja on kohdannut kritiikkiä tietyistä hankinnoista, mutta selvisi toimiaan koskevasta luottamusäänestyksestä Euroopan parlamentissa.
Sulkutilat ja puuttuminen jokapäiväiseen elämään
Jokapäiväiseen elämään suoraan vaikuttavia toimenpiteitä olivat erilaiset sulkutilat, ulkonaliikkumiskiellot, turvavälisäännöt, maskivaatimukset ja niin edelleen. Henkilökohtaiseen itsemääräämisoikeuteen puuttuvien toimenpiteiden joukossa oli vaatimus, että kansalaisten on otettava tietty määrä rokotuksia. Onneksi päätökset näistä toimenpiteistä jätettiin yksittäisille valtioille, ei EU-elimelle. Ruotsi oli tässä suhteessa yksi onnekkaammista maista: vastaava kansanterveysviranomainen kehitti nopeasti jokseenkin realistisen kuvan taudista ja vältti siten joitakin pakollisia toimenpiteitä, joita muiden maiden ihmisten oli siedettävä.
Melko nopeasti kävi selväksi, että iäkkäät olivat tärkein riskiryhmä, kun taas nuorilla vakavan sairauden riski oli paljon pienempi. Lopulta oli selvää, että korkeimman riskin ryhmää lukuun ottamatta kyseessä oli tauti, joka oli jossain määrin tai huomattavasti vakavampi kuin vaikea kausi-influenssa, mutta jonka kuolleisuutta oli suuresti liioiteltu. Nuorten pienemmästä riskistä huolimatta koulut jouduttiin monissa maissa, myös Ruotsissa, pitämään suljettuina pitkiä aikoja. Ottaen huomioon muun muassa monien nuorten voimakkaan sosiaalisen kontaktin ja lähiopetuksen tarpeen, tämä oli todennäköisesti väärä päätös. Yhteiskunnan osien sulkemisia ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kovasti osuneita interventioita voidaan nyt pitää kyseenalaisina. Laajimmat koronatoiimenpiteet voidaan siten haastaa. Protestoineet lääketieteen asiantuntijat kärsivät toisinaan vakavia henkilökohtaisia seurauksia tavoilla, jotka toivat mieleen autoritaariset yhteiskunnat.
EU:n digitaalisen koronatodistuksen kehittäminen todennäköisesti mahdollisti ihmisten sallitun matkustamisen jatkumisen Euroopassa aikaisemmin kuin ilman tällaista dokumentaation koordinointia olisi ollut mahdollista. Samaan aikaan se antoi EU:lle roolin rajatarkastuksissa, ehdoissa, joilla EU-kansalaiset voivat matkustaa, sekä digitaalisissa identiteettijärjestelmissä. EU:n kautta käynnistetyt suuret taloudelliset tukiohjelmat antoivat keskusviranomaisille vaikutusvaltaa ja valvontaa jäsenvaltioiden avustustoimenpiteisiin. Se vahvisti keskushallinnon roolia.
Euroopan valtioiden välinen yhteistyö vahvisti taipumusta sivuuttaa kotimaiset protestit. Päätöksistä, jotka kuuluivat oikeutetusti maan omalle vastuulle, keskusteltiin ensin erilaisilla EU-foorumeilla, ja näistä keskusteluista tuli tärkeä perusta myöhemmille kotimaan politiikan päätöksille. Luonnollisesti tämä teki maiden vastauksista epidemiaan tai pandemiaan samankaltaisempia. Se varmasti vahvisti taipumusta pyyhkiä syrjään kotimainen kritiikki ja protestit koronapolitiikan eri näkökohtia vastaan. Hallitusten näkökulmasta kotimaista poliittista keskustelua muokkasi todennäköisesti hyvinkin vahvasti EU:n eri tasojen keskusteluissa saavutettu konsensus. Vastalauseita esittäneitä kotimaisia demokraattisia ääniä ei siksi kohdeltu tai otettu huomioon samalla tavalla kuin ilman EU:ta olisi tehty.
Yksi epämiellyttävä kokemus oli nähdä pienen osan Ruotsin väestöstä reagoivan aggressiivisesti ihmisiin, jotka protestoivat erilaisia toimenpiteitä vastaan, ja kieltäytyvän sallimasta heille sellaista toiminnan ja ilmaisun vapautta, joka kansalaisilla kuuluisi olla. Uhka heidän terveydelleen näytti tuovan esiin syvästi huolestuttavia autoritaarisia taipumuksia monissa ihmisissä. Samaan aikaan ruotsalaiset poliitikot vastasivat tällaiseen käytökseen vain passiivisuudella eivätkä osoittaneet moraalista rohkeutta.
EU:n sensuuri koronaepidemian aikana
EU valvoo sosiaalisen median alustojen omaa yleisön julkaiseman sisällön tarkastusta. Kuten Yhdysvaltain kongressin tutkinta on osoittanut, EU asettaa kuitenkin yleensä sensuuria, joka menee pidemmälle kuin mitä alustat itse haluavat tai tekevät (1). Tämä koski myös hallitusten koronapolitiikasta käytävää keskustelua, jossa EU esti kyseistä politiikkaa koskevien kriittisten näkemysten julkaisemisen tai pääsyn yleisön tietoon.
Oli luonnollista, että Euroopan koronapolitiikasta esitettiin tänä aikana monia erilaisia näkemyksiä, koska hallitukset vaativat ja toteuttivat kansalaisten elämään vaikuttavia rajuja toimenpiteitä. Vilkas keskustelu oli luonnollista, ja tietysti se saattoi joskus mennä liian pitkälle. Alustat estivät valheita ja villejä teorioita, joita voitiin pitää joko "harhaanjohtavana tietona" tai "disinformaationa". Sekä alustojen sisällöntarkastukset että EU:n valvonta kattavat nämä kaksi kategoriaa. Harhaanjohtava tieto (misinformaatio) on väärää tai harhaanjohtavaa tietoa, jota levitetään ilman tarkoitusta erehdyttää. Disinformaatio on vakavampaa. EU määrittelee sen seuraavasti: "Disinformaatiolla... tarkoitetaan väärää tai harhaanjohtavaa tietoa (oma korostukseni), jota levitetään tarkoituksellisesti yleisen mielipiteen pettämiseksi ja manipuloimiseksi, erityisesti verkkoviestinnän yhteydessä" (2).
Ongelmana on, että EU, luultavasti siksi, että se on poliittinen organisaatio, joka on syvästi osallisena monissa jäsenvaltioiden koronapolitiikan vaiheissa, oli erittäin herkkä kyseiseen politiikkaan kohdistuvalle kritiikille. Se näyttää harjoittaneen tiivistä, yksityiskohtaista ja tiukkaa sensuuria, joka selvästi ylitti sen, mitä alustat halusivat tehdä. Mutta koska EU saattoi vaatia noudattamista, alustat seurasivat keskussensuurielimen ohjeita.
Tässä tapauksessa, kun otetaan huomioon tiedon puute koronan todellisesta alkuperästä ja vaikutuksista, viranomaisten olisi pitänyt sallia laaja keskustelu kaikista epidemian tai pandemian näkökohdista. Tähän oli painavia syitä. Kukaan ei todellisuudessa tiennyt totuutta millään varmuudella, ja kansalaisen oikeus ilmaista mielipiteensä on perustavanlaatuinen. Silti tuota oikeutta ei usein kunnioitettu. Yksi esimerkki: se, minkä Yhdysvaltain viranomaiset nyt hyväksyvät totuudeksi – eli että virus levisi Yhdysvaltain rahoittamasta laboratoriosta Kiinassa (3) – sensuroitiin vähintäänkin harhaanjohtavana tietona. Lääketieteen asiantuntijat, joilla oli erilaisia, tosiasioihin perustuvia näkemyksiä jyrkistä toimenpiteistä, kuten maskipakosta ja jonojen turvaväleistä, vaiennettiin. Sensuuri tylsytti taloudellisesti tuhoisiin yhteisöjen ja koulujen sulkemisiin kohdistuvan kritiikin.
Verkkosensuurilla on käytössään monia työkaluja. Asiantuntijoiden kriittisiä näkemyksiä rokotteiden vaikutuksista tai ihmisten oikeudesta kieltäytyä rokotuksesta ei välttämättä tarvinnut poistaa kokonaan. Sen sijaan niiden näkyvyyttä verkossa voitiin rajoittaa, mikä vähensi huomattavasti tiedon vaikutusta, tai sisältö voitiin merkitä. Kirjoittajat, jotka saivat maksua alustalta, saattoivat menettää kyseisen tulon tietyn sisällön vuoksi.
Näyttää aivan selvältä, että EU:n sensuurityksikön tulkinta harhaanjohtavasta tiedosta ja siihen liittyvistä kategorioista oli toisinaan ristiriidassa asianomaisten maiden sananvapauslakien kanssa. Käsiteltiinpä sitten lääketieteen asiantuntijoita, jotka olivat vähintään yhtä asiantuntevia kuin hallituksen asiantuntijat, tai suurta yleisöä, joka vain käytti oikeuttaan kritisoida hallituksen politiikkaa, EU meni liian pitkälle vaimentaessaan eriävät äänet. Useat EU:n ja jäsenvaltioiden hallitusten puolustamat kannat ovat myös osoittautuneet vääriksi tai liioitelluiksi. Väitetyt salaliittoteoriat osoittautuvat nykyään usein paikkansapitäväksi tiedoksi. Mutta sensuuripyrkimyksissään EU:lta puuttui arvostelukykyä ottaa huomioon epävarmuus siinä, mitä tiedettiin, sekä ihmisten yleinen oikeus ilmaista näkemyksensä.
Dan Ahlmark
Lähteet ja jatkolukemista
3. CIA:n ilmiantaja – hahmottelee COVID-19-peittelyä – The Conservative Treehouse
Reijo, miten se muka eroaa lännen tai vaikkapa suomelian median valehtelusta?
Millä lailla se on huonompaa tai tuomittavampaa? Ihan samaa paskaa kaikki.
Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin
Kirjoittamaasi on jo kauan netissä väitetty Goebbelsin sanomaksi. Mitään dokumenttia tästä ei kuitenkaan löydy, joten sanoma (vaikka oikein onkin) taitaa sittenkin olla jonkun muun. Tämä tällainen hämmentää ja asettaa venäläisvastaisuutesikin kyseenalaiseen valoon. Pidän yleensä tavastasi kirjoittaa mutta ko vuodatuksen olisin itse muotoillut uudelleen, vielä yhden kerran. Valoisaa kevättä!
Ja Reijo tietää absoluuttisen totuuden?
Koko USA:n järjestelmä perustuu valehteluun, silmänkääntötemppuihin ja puhtaaseen koko muun planeetan kyykytysyrityksiin. 2, maailmansodan jälkeen Eurooppa ja politiikka on täyttynyt surkeista nyhveröistä. Kyykyssä on oltu todentotta. Vapaasti on USA tuhonnut epämiellyttäviä hallitsijoita ja valtiota kivikasaksi, uhkaillut ydinaseilla, valehdellut ja joskus peitellyt, useimmiten vain kusaissut kintuille. 2. maailmansodan Eurooppaa nöyryyttäneitä tappioita ja USA:n sota-apua tuskin koskaan saadaan käsiteltyä, Kyykky on syvä. Omat ennusteeni Lähi-idän totaalituhosta näyttää toteutuvan, Iran ja Saudi-Arabia on listoilla jäljellä. Pikkuhiljaa liekanarussa oleva osa Länsi-mediaa näyttää rakentelevan ”uhkakuvia” myös lopuista Lähi-Idän valtioista. USA -mielinen Etiopia joutuu ”terroristieliminointiin”, jos uudet öljylöydöt toteutuvat. Todennäköisesti USA kääntää jälleen kelkkansa ja alkaa tällä kertaa eliminoimaan vanhaa ystäväänsä eli maan johtoa puolustaen köyhää kansaa 🙂 Etiopia on helppo saalis. Ukrainasta, myrkkyiskuista ja muista kummallisista vain Euroopan ja YK:n kyvyttömyyttä osoittavista epäselvyyksistä en edes viitsi mainita.
Alkaa vaikuttaa siltä että länsi ja itä ovat kaikki samassa juonessa kansalaisiaan kusettamassa. Kaikki on ennalta käsikirjoitettua ja teatteri esitys jatkuu. Muutama supermiljardööri rulettaa koko maailmaa. Voi vaan ihmetellä mikä on heidän motiivinsa? Jumalan leikkiminen?
Koko EU perustuu valehteluun. Laikaistaanpa oma rappupää ensin ennen kuin aletaan syyttelemään muita. Sitä paitsi on olemassa hauska sanonta: ”Kun osoitat toista sormella, samalla osoitat itseäsi kolmella sormella!”
USA valehtelee.
Kiina valehtelee
Suomalaiset poliitikot valehtelevat.
Muslimit puhuvat taqyaa.
Tämä persu Tossavainen on pihalla kuin lumiukko, sikäli ettei edes ymmärrä Venäjää on hyvä haukkua 5000 km päästä ja Suomella on 1300 km maarajaa tuon ”rikollisen” kanssa, jolla on lievästi sanottuna paremmat pyssyt kuin meillä. Suomi on yksin oman tyhmyytensä, suuruuden hulluutensa ja loppumattoman typeryytensä tähden. Jos Vladimir Putin päättää hyökätä Suomeen, katsotaan sen olevan automaattisesti tuon ”pahuuden ilmentymän”, eikä suinkaan sen, että perskärpäsenä pyörivä tsuhna olisi itse käytöksellään ollut jotenkin myötävaikuttamasta aisaan. Eli ystävät kaukaa ja viholliset läheltä. Niinhan se meni nyky tulkinnan mukaan.
En ole putinisti, olen pragmaatikko. Niin kuin maailma olisi jotenkin muuttunut Neuvostoliiton ajoista. Se, että keskelle pussaamiset ovat vaihtuneet EU:n poskisuutelma asteelle ei lisää Suomen turvallisuutta, sillä korruptio EU ei edes pieraise kun meidät hotkaistaan yhtenä suupalana. Kuka oli suurimpia syyllisiä Ukrainan kriisiin? EU ja sen suurelliset elkeet, jotka paljastuivat vain elkeiksi ja ”drunkkerin” kännipäiväksi kun sen sijaan se, jolla on voimaa takana (Venäjä) ärsyyntyi ja harjoitti suurvalta- ja turvallisuuspolitiikkaansa eli ajoi kylmästi omaa etuaan. Eli sitä, jota Suomi ei ole koskaan tehnyt, eikä edes tiedä kuinka sitä tehdään.
Näitä itsenäiseen ajateluun kykenemättömiä Tossavaisia on persuissa niin suuri joukko ettei kyseisen puolueen varaan kenenkään kannata toivoaan asettaa. ”Edustuksellinen demokratia on kuoleman uskonto” sanoi Pentti Linkola aikoinaan -ja siinä mies oli täysin oikeassa.
Nimenomaan, Talvisodanhenki.
Tässä Tossavaisille pikku mietittävää, sen lisäksi että miksi tällaiset faktat piti poistaa netistä. Onneksi joku tallensi.
http://tree3.com/covert-united-states-regime-change-actions.htm
Juuri tällä hetkellä Syyriassa kuolee ihmisiä ja läntisen propagandan nielleet hyödylliset idiootit taputtavat taustalla verisiä käsiään. En väitä että se aiheuttaisi minulle kyyneleitä -se olisi tekopyhää paremman ihmisen leikkimistä. Hävettää vaan kuulua tähän Tossavaisten ”läntiseen demokratiaan” joka perustuu pelkkään valtavan propagandakoneiston luomaan harhaan -sen opit itseensä imeneet ihmiset on helppo globalistien toimesta käskyttää itsetuhoiseen toimintaan. Kaksi edellistä ottelua on aloitettu juuri näin ja kolmatta juuri käynnistellään samojen tahojen toimesta jotka edellisetkin lietsoi käyntiin. Ilman todellista syytä.
Venäjää käytetään lännessä savuverhona peitämään omat pahat teot ja valehtelu.
O sancta simplicitas! Minäkin haluan tuollaisen lapsenuskon kuin mikä Tossiksella on.
Göbbellsin opit ja YLE +muu natomedia tuntuu tutulta, vai onko kyseiseen asiaan ollut juttuja? Vastaan itse, ei ole patsi jos kumarretaan natoon. Ei
Venäjähän suoltaa paskaa niin paljon, että jos sieltä suunnasta tulee totuus niin sitä on enää vaikeaa uskoa. Se on täysin oma vika, että on menettänyt uskottavuutensa. No sitä paskaa tulee kyllä joka suunnasta, mutta ei lähellekään sentään niin paljon. Onneksi on vaihtomediat.