Pew Research Centerin kansainvälisessä tutkimuksessa enemmistöt suhtautuvat kielteisesti Israeliin lähes koko länsimaissa, samaan aikaan kun Israel käyttää ennätyssummia kansainväliseen julkisuusdiplomatiaan.
Pew haastatteli 44 657 ihmistä 36 maassa 8. helmikuuta ja 13. toukokuuta 2026 välisenä aikana. Mediaani oli 67 prosenttia, joilla oli negatiivinen näkemys Israelista, ja 25 prosenttia, joilla oli positiivinen näkemys. Tutkimuksessa käytettiin kansallisia otoksia ja yhdistelmää puhelin-, kasvokkain- ja verkkohaastatteluja.
Suurin osa haastatteluista tehtiin sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat sotansa Irania vastaan 28. helmikuuta. Tutkimus seuraa myös useita vuosia kestänyttä Israelin mielipidelukujen heikkenemistä Gazan sodan aikana.
Negatiivinen enemmistö koko Länsi-Euroopassa
Jokaisessa tutkitussa Länsi-Euroopan maassa negatiiviset näkemykset ylittävät positiiviset. Negatiivinen osuus on 78 prosenttia Ruotsissa ja Espanjassa, 76 prosenttia Alankomaissa, 75 prosenttia Italiassa ja 73 prosenttia Saksassa. Se on 69 prosenttia Isossa-Britanniassa ja 68 prosenttia Ranskassa, Pew raportoi.
Niistä 24 maasta, joissa Pew voi verrata vuoteen 2025, negatiiviset näkemykset kasvoivat merkittävästi 13 maassa. Yhdysvalloissa osuus nousi vuodessa 53:sta 60 prosenttiin; Saksassa 64:stä 73 prosenttiin; ja Isossa-Britanniassa 61:stä 69 prosenttiin.
Ruotsissa on selvä poliittinen jako, mutta negatiivinen enemmistö kaikissa kolmessa ryhmässä: 94 prosenttia vasemmistolla, 80 prosenttia keskustassa ja 67 prosenttia oikeistolla.
Vielä alhaisempi luottamus Netanjahuun
Luottamus Israelin pääministeri Benjamin Netanjahuun on vieläkin alhaisempi. Ruotsissa 84 prosenttia ilmoittaa tuntevansa vain vähän tai ei lainkaan luottamusta häneen kansainvälisissä asioissa; vain 14 prosenttia ilmaisee luottamusta.
Yhdysvalloissa 59 prosenttia ei luota Netanjahuun. Vastaavat osuudet ovat 88 prosenttia Italiassa, 83 prosenttia Saksassa ja 82 prosenttia Espanjassa. Kenia ja Filippiinit ovat ainoat tutkitut maat, joissa yli puolet ilmaisee luottamusta häneen.
Greenwald: Propaganda ei pysäytä laskua
Glenn Greenwald kirjoittaa, että Israel on yhä epäsuositumpi enemmistöjen keskuudessa ympäri maailmaa, mukaan lukien Yhdysvallat, huolimatta siitä, mitä hän kutsuu yhdeksi kaikkien aikojen rahoitetuimmista ja intensiivisimmistä globaaleista propagandakampanjoista, joita on koskaan järjestetty yhden maan puolesta.
Propandamenot kasvavat
Israelin vuoden 2026 valtionbudjetti sisältää noin 730 miljoonaa dollaria julkisuusdiplomatiaan, jota hepreaksi kutsutaan usein nimellä hasbara. Se on lähes viisi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna varattu noin 150 miljoonaa dollaria, Times of Israelin mukaan.
Rahat on tarkoitettu kansainvälisiin sosiaalisen median kampanjoihin, yhteistyöhön järjestöjen kanssa sekä poliitikkojen, mielipidevaikuttajien ja vaikuttajien matkoihin Israeliin. Vuonna 2025 kymmeniä miljoonia dollareita käytettiin maailmanlaajuiseen mainontaan, ulkomaisiin valtuuskuntiin, kirkkokampanjoihin ja tekoälytyökaluihin, joiden tarkoituksena on vaikuttaa Israelin kuvaan verkossa.
Ulkoministeri Gideon Sa’ar on kuvannut työtä maailmanlaajuiseksi taisteluksi sydämistä ja mielistä. Ulkoministeriöön on myös perustettu uusi julkisuusdiplomatian yksikkö.
Nuoret amerikkalaiset ajavat muutosta
18–34-vuotiaista amerikkalaisista 74 prosentilla on negatiivinen näkemys Israelista, kun taas yli 50-vuotiaiden keskuudessa osuus on 49 prosenttia. Alle 50-vuotiaista republikaaniäänestäjistä 57 prosenttia on nyt negatiivisia, vaikka vanhemmat republikaaniäänestäjät pysyvät pääosin positiivisina.
Vielä vuonna 2022 55 prosentilla amerikkalaisista oli positiivinen näkemys Israelista ja 42 prosentilla negatiivinen. Neljä vuotta myöhemmin luvut ovat kääntyneet päinvastaisiksi: 37 prosenttia on positiivisia ja 60 prosenttia negatiivisia.
Mielipiteiden lasku ei ole tapahtunut tyhjiössä. Israelin sotaa Gazassa ja sen sotaa Irania vastaan on seurattu reaaliajassa ympäri maailmaa. Tutkimus ei vahvista mielipiteiden muutoksen syitä, mutta mainonta, vaikuttajat, valtuuskunnat ja tekoälykampanjat eivät voi pyyhkiä pois sodan seurauksia.
Reijo on oikeassa. Maaseudulla koulutetaan lapsia á 11000e/vuosi. Jos joku muuttaa sitten kaupunkiin, pitäisi kaupungin maksaa heti koko koulutuksen kustannus maaseutukunnalle. Näin päästäisiin eroon valtion tukiaisista maaseudulle. Ja toisaalta, jos henkilö muuttaa takaisin kotikonnuilleen, niin 1.5-kertaa opiskeluajan jälkeen hänestä ei tarvi maksaa kaupungille, koska hän on ollut osana kaupungin tuloa. Tämän jälkeen kaupungit eivät enää haluaisi nuoria rajojensa sisäpuolelle kun nyt ne koittavat heitä houkutella kaikin keinoin. Ja koko maan talouspolitiikka tervehtyisi.
Esim. yhdeksän vuoden peruskoulun jälkeen kassalle menevä henkilö maksaisi 99 000e kaupungille. Siinä vaiheessa kaupungin intressinä olisi järjestää hänelleä työpaikka eikä pitää kortistossa asumistuella. Ja kotikunta joka hänet koulutti, saisi korvauksen kuluistaan, joilla voisi maksaa seuraavan yhdeksän lapsen koulutusvuoden.
Mutta mietitäämpäs hieman mistä muodostuu pääkaupunkiseudun talouselämä. Onkos sielä valmistavaa teollisuutta? Ei, sielä on maahantuontai, jälleenmyyntiä ja suunnittelua. Sekä tietysti normaalia myyntiä alueen asukkaille. Pääkaupunkiseudulle on myös pesiytynyt suuri osa yritysten pääkonttoreista, jolloin voitoista maksettavat verot jäävät sinne.
Entäs Tampere sitten?? Tampereella on nimenomaan paljon valmistavaa teolisuutta. Eli voidaan sanoa Tampereen pitävät Suomen pystyssä. Onhan pohjanmaallakin ja Jyväskylässä, en kiellä. Mutta ei läheskään siinä mittakaavassa kuin Tampereella. Turku ja Vaasa elävät merenkulusta, kuten Oulukin. Ja sitten on näitä yhden paperitehtaan kuapunkeja.
Mutta mikäs on asua esim. Kajaanissa kun saa kotiisi gigasen internet liittymän parilla kympillä kuussa. Tai lounas maksaa 5,20e-5,40e. Siinä on pääkaupunkiseudun >11e lounaalle vertailukohtaa. Poliisikin oli aikoinaan sitä mieltä että viiden euron pitsoja ei voi olla. Niille lienee Kajaanissa töitä.
Itse asuin aikoinaan kaupungeissa, siis oikeissa kaupungeissa joissa oli saman verran ihmisiä kuin Suomen pääkaupukiseudulla. Ja nyt minua ei saisi kaupunkiin enää millään. Järvi 300m päässä, vapaita parkkipaikkoja pilvin pimein, saa ajaa heti 80km/h kun lähtee pihasta ja posti tuo ovella kaikki tilaukset internetistä. Oma rauha ja luonto antimineen lähellä. Kaikki elämisen kulut vuodessa noin 8000e, eikä mistään tarvitse pihistellä. Talvellakin on sisälämpötila +23 astetta joten ei tarvitse palella kuten kaupunkiasunnoissa. Eikä työt rasita. Aamulla heräilee kun ei enää nukuta. Ja sitten miettii lähteekö kalaan tai metsään. Vai käykö päivän lenkillä. Juosten tai pyöräillen. Golffia ei voi pelata mutta se ei minusta ole miinus. …ja seuraakin löytyy…
Niin että oikein ihmetellä täytyy miksi ne kaikki ihmiset uhraavat sen ainoan elämänsä kaupungeissa kun ne kuitenkin haluaavat maalle? Sen täytyy olla jollain tapaa sadomasokistista touhua.
Ihminen vaan voi parhaiten luonnollisessa ympäristössä kun vieraat eli aivojen sisimmäisten, evoluutiossa varhaiten kehittyneiden osien vieläkin vihollisiksi tulkitsemat kilpailijat ovat luonnollisen välimatkan päässä eli tarpeeksi kaukana. Mm. siksi tiukkaan ahdetuissa kaupungeissa stressataan, sairastellaan, ja oirehditaan käytöksellisesti ja kuollaan myös nuorempina, eli valtion/markkinatalouden kannalta ajoissa. Se on evoluution tuotosta eikä siitä eroon päästä vaikka kuinka näyteltäisiin ylisosiaalista eläintä, sellaisesta on seurauksena ristiriita ja hermostollisia sekä sitä myöten psykologisia ongelmia ja sen näkee hyvin monista ihmisistä jotka luulevat kuuluvansa laumoihin ja esiintyvät sosiaalisina.
”Ajatusten Tonava” Juhana Vartiainenkin äityi kommentoimaan tätä maaseutukeskustelua ja mikäpä kokoomusmiestä aiheessa kiinnostaisi muu kuin riihikuiva raha. Eli kaupunkiin vaan kaikki, koska pankkiirit ja YK-globalistit niin haluavat ja ihmisten aidoista tarpeista irronnut rahatalous niin käskee.
Suomeen tarvittaisiin mediavallankumous jo yksin sen vuoksi, että saataisiin tuo puolihomppeli kansankiusaaja hiljaiseksi.
Reijo Tossavainen kirjoittaa yleensä asiaa, kunhan pysyy erossa Venäjästä ja sokeasta vihasta sitä kohtaan, joka ei eroa piiruakaan valtamedian pumpuli päiden vastaavasta. Itse en valitettavasti omista Putinin rahasalkkuja sen enempää kuin Ilja Janitskinkaan enkä kuulu Venäjä-Suomi ystävyysseuraan, jota yhdistystä ei kaiketi ole edes olemassakaan, – enkä omaa vähäisintäkään kiinnostusta ottaa selvää onko? – mutta sentään edellytän ”aikani lapsena” edes jonkinlaista käyttäytymistä rajanaapuria kohtaan, joka on vielä kaiken lisäksi ”hieman” suurempaa sorttia kuin me itse. Toisaalta jokaisen järkeä ja jonkinasteista järjestystä kunnioittavan suomalaisen tulisi laittaa valinkauhaan se, kumman ottaa? Islamilaisen kalifaatin vaiko ikuisen voissa paistamattoman ryssän karkeahkon miehitysvallan alaisuudessa elämisen, jossa homoperseet ja muut luonnonoikut lakkaavat määräilemästä elämämme tahdin ja varsinkin sen tahdittomuuden. Voipi olla ikävää tekstiä nykyisen Suomen tilasta, joka kuitenkin säällisten ihmisten sydäntä raastaa menettää jotain sellaista, jonka puolesta on nähty vilua ja nälkää sekä vielämpä kuolemaakin, mutta jos koko Eurooppa ahmaistaan mutakuonojen anarkiaan aivan ”omasta pyynnöstä”, silloin ei ole enää paljoa jäljellä Suomestakaan, joka itse asiassa on ”keihäänkärkenä” pyrkimässä heti alkupaloina mustan persreiän kuoleman suuhun kuin sitä vastoin viimeisenä kaatuvat saappaat jalassa verihurmeessa Unkari, Puola ja muut vielä järkensä säilyttäneet valtiot tässä Euroopan kokoisessa suljetussa mielipuolten osastossa nimeltä: EU!
Olen aina ihmetellyt porukkaa joka muuttaa pois maaseudulta. Varsinkin jos on omistanut talon ja perunamaata sekä metsää polttopuu tarpeikseen. Varsinkin pääkaupunkiseudulle muuttaneilla täytyy olla akuutti psykoosi. Jo HELLsingin rautatieasemalla tulee oksennus refleksi kun näkee murjaanien laumat haisemassa ovien edustoilla. Vielä 1970 luvulla miehet olisivat pistäneet kaikki muslimit Ruotsin laivalle meno suuntaan. Femisnismin mädättämät nykymiehet ovat kuraperseitä. Varsinkin poliitikot laidasta laitaan.