Teboil-yrittäjien ahdinko
– miksi syytön kärsii ja miksi autoilijaa vihataan?
Teboilin huoltoasemayrittäjät jotka ovat usein suomalaisia perheyrityksiä ovat ajautuneet sietämättömään tilanteeseen. Yhdysvaltain uudet pakotteet venäläistä Lukoilia vastaan ovat johtaneet Nesteen polttoainetoimitusten keskeytykseen 22.10.2025 ja uhkaavat jäädyttää maksuliikenteen 21.11.2025 mennessä. Tämä vie elinkeinon monelta yrittäjältä, jotka ovat jo valmiiksi kärsineet Venäjän käymän sodan laukaisemista aiemmista pakotteista ja boikoteista.
On väärin, että syyttömät yrittäjät ja jopa Teboililla tankkaavat autoilijat joutuvat kantamaan seuraukset täysin syyttöminä tilanteeseen.
Moni yrittäjä perusti Teboil-asemansa vuosia sitten, osa vasta hiljattain, luottaen vakaaseen franchise-sopimukseen. Esimerkiksi Alajärven Teboilin intialaislähtöinen perheyritys aloitti vain pari vuotta sitten, eikä kukaan osannut ennakoida että pakotteet iskisivät näin rajusti. Vuonna 2022 alkanut sota Ukrainassa johti Teboilin boikotteihin Suomessa, kun kuluttajat alkoivat vältellä asemia venäläisen omistuksen vuoksi. Myynti romahti ja yrittäjät, kuten Kouvolan Teboilin Matti Kulhelm, kertoivat liikevaihdon pudonneen jopa 30–50 % jo tuolloin. Nyt uudet pakotteet ja Nesteen toimituskatkos uhkaavat lopettaa toiminnan kokonaan, kun polttoainevarastot hupenevat viikoissa ja kassavirta tyrehtyy.
Vastustan jyrkästi sitä, että syyttömiä yrittäjiä rangaistaan suurvaltojen päätöksistä. He eivät ole päättäneet Lukoilin omistuksesta vaan tehneet sopimuksen haluamansa brändin kanssa. Aiemmat boikotit ja pakotteet ovat jo kurittaneet heitä, ja nyt tilanne voi johtaa konkurssiin.
Säälin näitä yrittäjiä, jotka ovat investoineet elämänsä huoltoasemille – kahviloihin, autopesuihin ja tankkauspalveluihin – vain huomatakseen, että heitä rangaistaan toisen valtion toimista. Tämä on todella epäoikeudenmukaista koska tässä ei kärsi vain yrittäjä vaan myös perheen toimeentulo on vaakalaudalla. Mistä leipää pöytään tai uusi työpaikka kun tietää nykyisen työttömyystilanteen. Tässä koko perhe joutuu kärsimään.
Lisäksi kun sosiaalista mediaa seuraa niin moni jopa iloitsee kun Teboil yritys kaatuu ja ihmisten toimeentulo on vaakalaudalla.
"siitäs sai kun veikkasi väärää hevosta" kirjoitti joku Teboilin vihaaja. Tällaista ei vaan voi käsittää. Mitään puolustusta tällä tavalla ajattelevalle ei löydy.
Entä miksi tavallinen autoilija, joka tankkaa Teboililla kohtaa vihaa? Vuoden 2022 boikottien aikaan some ja julkinen keskustelu leimasivat Teboilin asiakkaita "Venäjän tukijoiksi" vaikka moni valitsi aseman vain hinnan, sijainnin tai tottumuksen vuoksi. Esimerkiksi somessa nähtiin viestejä, joissa tankkaajia syytettiin "epäisänmaallisuudesta"
Tämä viha on kohtuutonta – autoilija ei ole syyllinen Venäjän politiikkaan sen enempää kuin yrittäjäkään. Moni suomalainen valitsee Teboilin, koska se on lähin asema tai tarjoaa edullisinta polttoainetta ja hyvää ruokaa matkustaville. Silti heitä moralisoidaan vaikka rahat menevät pääosin suomalaiselle yrittäjälle eivät suoraan Venäjälle.
Turhilta tuntuvat pakotteet ja boikotit vievät leivän yrittäjien pöydästä ja leimaavat tavallisia kansalaisia. Ymmärrän pakotteiden tarkoituksen (toisaalta en ymmärrä kun niistä on ongelmia vain niiden asettajille - ei itse kohteelle) mutta miksi hinta lankeaa pienyrittäjille ja autoilijoille? He eivät valinneet sotaa eivätkä omistajaa. Vaadin päättäjiä – Suomessa ja kansainvälisesti – etsimään ratkaisuja, kuten Teboilin myyntiä suomalaiselle toimijalle, jotta yrittäjien elinkeino pelastuu ja autoilijoita ei syyllistetä.
Perheyritysten toimeentulo ja suomalaisten arki ansaitsevat parempaa kuin pakotteiden ja vihapuheen varjon.
Toivon kuitenkin että tilanne ratkeaa vielä positiivisella tavalla että yrittäjät voivat huokaista ja jatkaa taas normaalia elämää.
Ollaan toistemme puolella ei vastaan. Rakennetaan ei tuhota.
Marjaana Virtanen
Reijo on oikeassa. Maaseudulla koulutetaan lapsia á 11000e/vuosi. Jos joku muuttaa sitten kaupunkiin, pitäisi kaupungin maksaa heti koko koulutuksen kustannus maaseutukunnalle. Näin päästäisiin eroon valtion tukiaisista maaseudulle. Ja toisaalta, jos henkilö muuttaa takaisin kotikonnuilleen, niin 1.5-kertaa opiskeluajan jälkeen hänestä ei tarvi maksaa kaupungille, koska hän on ollut osana kaupungin tuloa. Tämän jälkeen kaupungit eivät enää haluaisi nuoria rajojensa sisäpuolelle kun nyt ne koittavat heitä houkutella kaikin keinoin. Ja koko maan talouspolitiikka tervehtyisi.
Esim. yhdeksän vuoden peruskoulun jälkeen kassalle menevä henkilö maksaisi 99 000e kaupungille. Siinä vaiheessa kaupungin intressinä olisi järjestää hänelleä työpaikka eikä pitää kortistossa asumistuella. Ja kotikunta joka hänet koulutti, saisi korvauksen kuluistaan, joilla voisi maksaa seuraavan yhdeksän lapsen koulutusvuoden.
Mutta mietitäämpäs hieman mistä muodostuu pääkaupunkiseudun talouselämä. Onkos sielä valmistavaa teollisuutta? Ei, sielä on maahantuontai, jälleenmyyntiä ja suunnittelua. Sekä tietysti normaalia myyntiä alueen asukkaille. Pääkaupunkiseudulle on myös pesiytynyt suuri osa yritysten pääkonttoreista, jolloin voitoista maksettavat verot jäävät sinne.
Entäs Tampere sitten?? Tampereella on nimenomaan paljon valmistavaa teolisuutta. Eli voidaan sanoa Tampereen pitävät Suomen pystyssä. Onhan pohjanmaallakin ja Jyväskylässä, en kiellä. Mutta ei läheskään siinä mittakaavassa kuin Tampereella. Turku ja Vaasa elävät merenkulusta, kuten Oulukin. Ja sitten on näitä yhden paperitehtaan kuapunkeja.
Mutta mikäs on asua esim. Kajaanissa kun saa kotiisi gigasen internet liittymän parilla kympillä kuussa. Tai lounas maksaa 5,20e-5,40e. Siinä on pääkaupunkiseudun >11e lounaalle vertailukohtaa. Poliisikin oli aikoinaan sitä mieltä että viiden euron pitsoja ei voi olla. Niille lienee Kajaanissa töitä.
Itse asuin aikoinaan kaupungeissa, siis oikeissa kaupungeissa joissa oli saman verran ihmisiä kuin Suomen pääkaupukiseudulla. Ja nyt minua ei saisi kaupunkiin enää millään. Järvi 300m päässä, vapaita parkkipaikkoja pilvin pimein, saa ajaa heti 80km/h kun lähtee pihasta ja posti tuo ovella kaikki tilaukset internetistä. Oma rauha ja luonto antimineen lähellä. Kaikki elämisen kulut vuodessa noin 8000e, eikä mistään tarvitse pihistellä. Talvellakin on sisälämpötila +23 astetta joten ei tarvitse palella kuten kaupunkiasunnoissa. Eikä työt rasita. Aamulla heräilee kun ei enää nukuta. Ja sitten miettii lähteekö kalaan tai metsään. Vai käykö päivän lenkillä. Juosten tai pyöräillen. Golffia ei voi pelata mutta se ei minusta ole miinus. …ja seuraakin löytyy…
Niin että oikein ihmetellä täytyy miksi ne kaikki ihmiset uhraavat sen ainoan elämänsä kaupungeissa kun ne kuitenkin haluaavat maalle? Sen täytyy olla jollain tapaa sadomasokistista touhua.
Ihminen vaan voi parhaiten luonnollisessa ympäristössä kun vieraat eli aivojen sisimmäisten, evoluutiossa varhaiten kehittyneiden osien vieläkin vihollisiksi tulkitsemat kilpailijat ovat luonnollisen välimatkan päässä eli tarpeeksi kaukana. Mm. siksi tiukkaan ahdetuissa kaupungeissa stressataan, sairastellaan, ja oirehditaan käytöksellisesti ja kuollaan myös nuorempina, eli valtion/markkinatalouden kannalta ajoissa. Se on evoluution tuotosta eikä siitä eroon päästä vaikka kuinka näyteltäisiin ylisosiaalista eläintä, sellaisesta on seurauksena ristiriita ja hermostollisia sekä sitä myöten psykologisia ongelmia ja sen näkee hyvin monista ihmisistä jotka luulevat kuuluvansa laumoihin ja esiintyvät sosiaalisina.
”Ajatusten Tonava” Juhana Vartiainenkin äityi kommentoimaan tätä maaseutukeskustelua ja mikäpä kokoomusmiestä aiheessa kiinnostaisi muu kuin riihikuiva raha. Eli kaupunkiin vaan kaikki, koska pankkiirit ja YK-globalistit niin haluavat ja ihmisten aidoista tarpeista irronnut rahatalous niin käskee.
Suomeen tarvittaisiin mediavallankumous jo yksin sen vuoksi, että saataisiin tuo puolihomppeli kansankiusaaja hiljaiseksi.
Reijo Tossavainen kirjoittaa yleensä asiaa, kunhan pysyy erossa Venäjästä ja sokeasta vihasta sitä kohtaan, joka ei eroa piiruakaan valtamedian pumpuli päiden vastaavasta. Itse en valitettavasti omista Putinin rahasalkkuja sen enempää kuin Ilja Janitskinkaan enkä kuulu Venäjä-Suomi ystävyysseuraan, jota yhdistystä ei kaiketi ole edes olemassakaan, – enkä omaa vähäisintäkään kiinnostusta ottaa selvää onko? – mutta sentään edellytän ”aikani lapsena” edes jonkinlaista käyttäytymistä rajanaapuria kohtaan, joka on vielä kaiken lisäksi ”hieman” suurempaa sorttia kuin me itse. Toisaalta jokaisen järkeä ja jonkinasteista järjestystä kunnioittavan suomalaisen tulisi laittaa valinkauhaan se, kumman ottaa? Islamilaisen kalifaatin vaiko ikuisen voissa paistamattoman ryssän karkeahkon miehitysvallan alaisuudessa elämisen, jossa homoperseet ja muut luonnonoikut lakkaavat määräilemästä elämämme tahdin ja varsinkin sen tahdittomuuden. Voipi olla ikävää tekstiä nykyisen Suomen tilasta, joka kuitenkin säällisten ihmisten sydäntä raastaa menettää jotain sellaista, jonka puolesta on nähty vilua ja nälkää sekä vielämpä kuolemaakin, mutta jos koko Eurooppa ahmaistaan mutakuonojen anarkiaan aivan ”omasta pyynnöstä”, silloin ei ole enää paljoa jäljellä Suomestakaan, joka itse asiassa on ”keihäänkärkenä” pyrkimässä heti alkupaloina mustan persreiän kuoleman suuhun kuin sitä vastoin viimeisenä kaatuvat saappaat jalassa verihurmeessa Unkari, Puola ja muut vielä järkensä säilyttäneet valtiot tässä Euroopan kokoisessa suljetussa mielipuolten osastossa nimeltä: EU!
Olen aina ihmetellyt porukkaa joka muuttaa pois maaseudulta. Varsinkin jos on omistanut talon ja perunamaata sekä metsää polttopuu tarpeikseen. Varsinkin pääkaupunkiseudulle muuttaneilla täytyy olla akuutti psykoosi. Jo HELLsingin rautatieasemalla tulee oksennus refleksi kun näkee murjaanien laumat haisemassa ovien edustoilla. Vielä 1970 luvulla miehet olisivat pistäneet kaikki muslimit Ruotsin laivalle meno suuntaan. Femisnismin mädättämät nykymiehet ovat kuraperseitä. Varsinkin poliitikot laidasta laitaan.