Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
Kiitos hienoista puheista. Toivottavasti mahdollisimman monet kuuntelivat Susanna Kaukisen puheen. Suomi on mennyt sekaisin. Kokoomusministerit marssivat varisverkoston ja takkuanarkistien mielenosoituksessa. Samat järjestäjät ovat julistaneet ” kuolema sotaveteraaneille” . Ihmettelen suuresti, miten tämän porukan mukana puhaltelee pilliin hallitus ja ns. suvaitsevaiset ihmiset!
Tilaisuus oli siis Narinkkatorilla poliisin pakkosiirrettyä sen sinne. Paikka ei ollut vapaana, vaan tori oli buukattu aivan toiselle tapahtumalle, joka kärsi haittaa päällekkäisyydestä, minkä he myös medialle kertoivat. Poliisilta erittäin huolimatonta työtä.
Avaajan puheenvuorossa todettiin ”tynkämielenosoituksesta”. Syy oli nähtävissä toisessa puhujassa. Niin kauan kun Kaukinen otetaan johonkin tilaisuuteen mukaan, suurin osa ei tule paikalle. Koskahan nämä mielenosoittajat oppivat että Kaukista tai Kemppaista ei pitä ottaa mihinkään tapahtumaan mukaan. Porukka ei tule paikalle jos he ovat mukana. Porukka ei halua leimautua heihin.
Mitä tuohon väkimäärään tulee, niin paikalla yli mielenosoituksen oli varmasti sata ihmistä, koska yhdellä hetkelläkin oli viisikymmentä, mikä on ihan hyvin ottaen huomioon seuraavat astiat:
– poliisi hajotti mielenosoitukset ja sen paikka ja aika siirtyi kesken kaiken etukäteen ilmoitetusta
– mielenosoitus järjestettiin 1 päivän varoitusajalla
– aihe oli niin vaikea, ettei ihmiset kehdanneet tulla
– ihmiset pelkäsi vasemmistoväkivaltaa
– samaan aikaan oli toinenkin mielenosoitus SE-kerhon toimesta
Ylipäänsä RKK:n tempaus oli tehokas: me rikoimme mediassa suvakkien kuplan, koska meidän toimistamme uutisoitiin merkittävästi mediassa jo perjantaina ja me saimme jopa videota sinne lauantaina.
Tämä oli pitkälti koko mielenosoituksen tavoite: kaataa suolaa suvakkien juhlakakkuun ja estää vain yhden narratiivin esiintyminen valtamediassa. Me onnistuimme siinä *loistavasti*.
PS.
Mitä sitten tulee noihin henkilökohtaisuuksiin, niin suosittelen kaikkien pidättäytyvän niistä. Tiedän, että se on joillekin katkera pala, että Kemppaista ja minua ei noin vain työnnetty syrjään RKK:sta puoluehankkeiden edistämiseksi, mutta joskus tosiasiat on hyväksyttävä ja elettävä elämää eteenpäin.