PS-nuoret asettuivat maanviljelijöiden puolelle tukiasiassa – Vastakkainasettelu kokoomusnuorten kanssa on valmis

Julkaistu 19.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Nykysuomi kirjoitti eilen kokoomusnuorten puheenjohtaja Iida Aarnion puheista ja yhdistyksen kommenteista liittyen maataloustukiin ja erityisesti hallituksen lupaamaan 25 miljoonan euron lisärahaan äärimmäisenhuonon satokauden vuoksi. Kokoomusnuoret vastustavat maataloustukia tilojen konkurssienkin varjolla.

-"Tämä on täyttä edunvalvontapolitiikkaa, jossa yhden ryhmän etuja ajetaan muiden kustannuksella. Maataloudessa yrittäjäriski on täysin sosialisoitu...  Tilojen ajautuminen konkurssiin on aina yrittäjän kannalta tragedia. Se riski kuitenkin kuuluu aina yritystoimintaan, kuten muillakin toimialoilla. Tilojen ajautuminen konkurssiin todennäköisesti johtaisi maataloustuotannon keskittymiseen suurempiin ja tehokkaampiin yksikköihin.”

Tänä aamuna perussuomalaiset nuoret, puheenjohtajansa Samuli Voutilan johdolla, ovat julistaneet oman kannanottonsa, joka asettuu täysin vastaan kokoomusnuorten näkemyksiä. Jopa puolikas koko kannanotosta näyttäisi keskittyvän mm. kokoomuslaisten virkaveljien huoltovarmuusnäkemyksen ruttaamiseen.

-"Perussuomalaiset Nuoret on tyrmistynyt kokoomusnuorten halveksunnasta rehellisiä maanviljelijöitä kohtaan. Perussuomalaisten Nuorten mielestä ahdingossa olevat maanviljelijät eivät ole federalistisen politiikan pelinappuloita.

Suomalainen maanviljelijä on yhteiskuntamme sankari. Ilman heitä eivät suomalaiset saisi puhdasta lähiruokaa, huoltovarmuutemme kärsisi merkittävästi ja joutuisimme syömään enenevissä määrin ulkomaista ruokaa. Uutiset maanviljelijöiden ahdingosta ovat surullisia, ja heidän kyykyttämisensä sijaan meidän tulee auttaa heitä kaikilla mahdollisilla tavoilla. Toivottavasti myös kokoomusnuoret tajuavat tämän”, vaatii Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila."

Tiedotteen lopussa yhdistyksen hallituksen jäsen Jessica Vahtera ilmaisee tukensa maataloustuille ja tarjoaa jopa kehittämisehdotuksia.

-"Perussuomalaiset Nuoret haluaa kehittää maatalouspolitiikkaa ja tukijärjestelmiä. Maatalouden tulee olla jatkossakin hajautettua ja sitä tulee olla mahdollista harjoittaa koko maassa. Tuet tulee taata tulevaisuudessa suoraan kansallisen budjetin kautta, ja suomalaisten veronmaksajien rahojen kierrättäminen ylikansallisten elimien kautta tulee lopettaa.

On kaikkien etu, että yrityksillä menee hyvin. Jos yksittäinen ala kärsii , se näkyy nopeasti työttömyytenä ja pulana. Koko verojärjestelmä perustuu priorisointiin; verorahat käytetään suomalaisten hyväksi tärkeysjärjestyksessä. Kertoo tietysti jotain, että kokoomusnuoret voivat verrata laskettelukeskusta tai suomalaista ruokaa keskenään. Me pidämme omavaraisuutta hiihtolomakohdetta tärkeämpänä.” paheksuu Perussuomalaisten Nuorten hallituksen jäsen Jessica Vahtera."

Lähde: Ps-nuoret

 

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Kenellä eniten hävittävää
Kenellä eniten hävittävää
8

Minä en näistä tuista sen enempää ymmärrä mutta mnusta ne kaikki voisi ottaa pois. Niin maataloustuet kuin telakkatuetkin. Sekä tuet syrjäisten kaupunkien yrityksille. Unhtamatta yritysten riskilainoja ja KERA- TEKES-tukia. Vuokratuetkin voisi karsia sekä suorat- ja välilliset puoluetuet.

Opintotuet ja työttömyysperuspäivärahan voi jättää. Sekä toimeentulotuen. Ja kas, valtion kassasta säästyi heti noin 30 miljardia rahaa. Helppoa.

Puoeluetuet ovat yksi suurimmista rahareijistä. Persutkin kahkos niiden poistamisesta mutta kun pääsi itse eduskuntaan, nin keskustelu tukien poitamisesta loppui kerralla. Melkoista kaksinaismralismia.

Jeremias Shwartz
Jeremias Shwartz
8

Ja kas, saatkin syödä laadukasta bt-toksiinimaissia, luonnollisesti geenimuunneltua ja glysofaatilla kyllästettyä. Kas, myös viljakin on glyfosaatilla päällystettyä. Kas, Monsanton tuotteet kestävätkin kaikki säät, ja valtaavat pellot ja kas vain, pohjavedet saastutettu, ruoantuotanto saatanan hallussa, vedet coca colalla ja nestlellä.

Nämä ilmat mitä on nyt olleet, eivät takuulla ole normaaleja. Itse uskon että kyseessä on weather warfare, tarkoituksena kuuri se mitä tapahtuu. Ylikansallinen kokoomus tottakai valjastettu lobbaamaan tätä agendaa.

kössi
kössi
8

Puoluetuki on tarpeellinen, muuten puolueet saisivat lahjuksia. Summa on muuten aika pieni jos vertaa vaikka matujen hyysäämiseen.

Näin se on aina mennyt
Näin se on aina mennyt
8

Mutta siitä huolimatta maajussit äänestävät rinta rottigilla keskustaa ja kokoomusta seuravissa vaaleissa. Aivan kuin pääkaupunkiseudun sairaanhoitajat ja muut pienipalkkaiset kokoomusta, koska se on mediaseksikästä.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Näin se menee -ei paljoa jyvänjemmaajia esimerkiksi kiinnosta menossa oleva kansanvaihto suomessa. Jos tukirahat juoksee tilille niin maajussi äänestää vaikka itse perkelettä, vastikkeeton raha on vienyt moraalin mennessään.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.