Poliisin rikostilastot alkuvuodelta: Raiskaukset lisääntyneet, selvitysprosentit parantuneet

Päivitetty 25.7.2017, Julkaistu 25.7.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Poliisille ilmoitettujen rikosten määrä laski tammi-kesäkuun aikana runsaalla seitsemällä prosentilla eli noin 28 000 rikoksen verran edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tammi-kesäkuussa poliisille ilmoitettiin yhteensä 360 661 rikosta.

Rikosten selvitysprosentit ovat parantuneet

– Poliisi on panostanut rikostutkinnan prosessien kehittämiseen ja tutkinnan tehostamiseen. Muun muassa perustutkinnan esikäsittelytoimintaa on yhdenmukaistettu poliisin strategian mukaisesti, mikä on edesauttanut juttujen priorisointia. Näiden poliisilaitoksissa tehtyjen ja tekeillä olevien toimien uskotaan nostavan selvitysprosentteja, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo.

Lisäksi vaikutusta on ollut muun muassa kyberrikostorjuntaan liittyvien valmiuksien parantamisella.

Tutkinta-ajat ovat sen sijaan edelleen varsin pitkiä, eikä kasvua ole toistaiseksi saatu leikattua. Tutkintaprosessien kehittämisen yhtenä tavoitteena onkin nopeuttaa esitutkintaa erityisesti perustutkinnassa.

Seksuaalirikoksista ilmoitetaan entistä herkemmin

Poliisin tietoon tulleitten raiskausten määrä on alkuvuoden aikana kasvanut noin 23 prosenttia eli niitä on ilmoitettu 115 rikosta enemmän kuin edellisen vuoden tammi-kesäkuussa.

Poliisi uskoo kasvun johtuvan erityisesti siitä, että ilmoittamiskynnys seksuaalirikoksista on laskenut jatkuvasti.

– Erityisesti seksuaalirikoksiin liittyvä avoin keskustelu on madaltanut kynnystä. Rikoksen uhrin asemaan ja oikeuksiin liittyvät parannukset ja mahdollisuudet päästä avun ja tuen piiriin ovat myös edistäneet rikosten ilmituloa, Kolehmainen arvioi.

Kysymys on siitä, että niin sanotun uhridirektiivin vaatimukset on sisällytetty lakiin viime vuonna. Sen myötä poliisille on tullut velvoite rikosten uhrien ohjaamiseksi avustusjärjestelmien piiriin sekä uhrien suojelutarpeen huomioiminen prosesseissa.

Ulkomaalaisten epäiltyjen määrä laskenut viitisen prosenttia

Rikoksesta epäiltyjen ulkomaan kansalaisten osuus kaikissa poliisille ilmoitetuissa rikoksissa on laskenut viitisen prosenttia.

Osuus epäillyistä on kuitenkin rikoslajien välisessä tarkastelussa korkea, muun muassa raiskausrikoksissa 27 prosenttia. Osuus on kuitenkin kasvanut vain 1,2 prosenttia verrattuna edelliseen vastaavaan ajanjaksoon huolimatta siitä, että poliisille ilmoitettujen raiskausten määrä on kasvanut huomattavasti.

Tammi-kesäkuussa ilmoitetuista raiskausrikoksista 135 on sellaisia, joissa rikoksesta epäiltyä ei ole tiedossa.

Petosrikosten määrä vähentynyt

Petosrikosten määrä on vähentynyt yli 34 prosenttia eli noin 7 700 rikoksen verran.

Muun muassa nettipetosrikostutkintaan on perustettu omia tutkintaryhmiä sekä kyberrikostorjuntaan panostettu. Petosrikollisuudesta noin 60 prosenttia tapahtuu tänä päivänä Internet-ympäristössä tai sen välityksellä.

Lisäksi maksuvälinepetokset ovat olleet runsaasti esillä julkisuudessa ja kansalaisten tietoisuus ja varautuminen ovat parantuneet.

Niin sanottu valepoliisi-ilmiö ei ole laantunut, vaan tekojen määrä on jopa noussut. Monet teoista ovat jääneet yrityksen asteelle.

Asuntomurrot vähentyneet, mökkimurrot lisääntyneet

Asuntomurtojen määrä on vähentynyt, mutta sen sijaan vapaa-ajan asuntoihin kohdistuneet varkaudet ovat alkuvuoden aikana lisääntyneet.

Poliisi on onnistunut selvittämään useita laajoja asuntomurtosarjoja. Tällä on saatu torjuttua myös uusia rikoksia. Vapaa-ajan asuntojen kohdalla tekoja ei valitettavasti ole samassa määrin onnistuttu estämään.

Törkeät huumausainerikokset kansainvälistä rikollisuutta

Huumausainerikoksissa sekä kokonaismäärä että törkeiden huumausainerikosten määrä ovat hiukan kasvaneet. Paljastettujen huumausainerikosten kokonaismäärä on noussut toista vuotta peräkkäin.

Tämä kertoo siitä, että huumausaineiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Toimintaympäristö on muuttunut tältäkin osin haasteellisemmaksi, koska huumausaineita välitetään entistä enemmän hyödyntäen Internetin anonyymipalveluita.

Törkeissä huumausainerikoksissa ulkomaisten tekijöiden prosentuaalinen osuus on verrattain suuri esimerkiksi lievempiin huumausainerikoksiin verrattuna. Tässä näkyy niiden kansainvälinen luonne erityisesti maahantuonnissa.

Kiireellisten hälytystehtävien määrä noussut

Poliisin hälytystehtävien kokonaismäärä pysyi suunnilleen samana edelliseen vuoteen verrattuna. A-kiireellisyysluokan tehtävien määrä kuitenkin kasvoi viitisen prosenttia eli noin 1 700 tehtävän verran. Kasvu selittyy muun muassa rattijuopumustehtävien (mukana huumausainerattijuopumukset) sekä pahoinpitelyihin ja ryöstöihin liittyvien tehtävien määrän lisääntymisellä.

Toimintavalmiusaikojen osalta muutokset verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan olivat pieniä. A-tehtävien osalta toimintavalmiusaika on lyhentymässä.

Puhallutusten määrää lisätty, törkeiden rattijuopumusten määrä laskenut

Automaattista liikennevalvontaa on tehty enemmän, mutta seuraamuksia on jaettu aiempaa vähemmän. Todelliset ajonopeudet ovat siis alentuneet ja liikenneturvallisuus on tällä perusteella yleisesti ottaen parantunut. Tästä osittain kertoo muun muassa se, että henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä on kääntynyt lievään laskuun.

Poliisin suorittamien puhallutusten määrää on lisätty. Rattijuopumuksia on paljastettu runsas viisi prosenttia enemmän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna.

Törkeiden rattijuopumusten määrä sen sijaan on alentunut suunnilleen saman verran.

Passeja haettu viime vuotta vähemmän, henkilökortteja enemmän

Lupa-asioiden kokonaisvolyymi on laskenut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna noin 12 prosenttia. Kokonaisvolyymin lasku johtuu pääosin siitä, että passihakemuksia on jätetty viime vuotta vähemmän. Viime vuonnahan viimeisimmät kymmenen vuoden passit vanhenivat, joten passeja haettiin vilkkaasti.

Lisäksi ulkomaalaislupa-asiat siirtyivät vuoden 2017 alusta alkaen poliisilta Maahanmuuttovirastolle.

Matkustusasiakirjoissa on alkuvuonna ollut laskua noin seitsemän prosenttia. Passeissa määrä on laskenut viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna noin 13 prosenttia, mutta henkilökorteissa määrä on vastaavasti noussut 25 prosenttia. Henkilökorttihakemuksissa kasvua on ollut erityisesti ulkomaalaisen henkilökorteissa.

Turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa laskuaan

Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa turvapaikanhakijoita Suomeen saapui 2 538, mikä on vajaa tuhat vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Turvapaikanhakijoita saapui 30–100 viikossa.

Eniten turvapaikanhakijoita saapuu Syyriasta, Irakista, Eritreasta ja Afganistanista. Syyrialaisten ja eritrealaisten hakijoiden määrän nousu johtuu EU:n sisäisistä siirroista.

Lisäksi asiansa käsittelyn lopullista päätöstä maassa olon edellytyksistä odottaa noin 10 000 turvapaikanhakijaa.

Poliisi on alkuvuoden aikana osallistunut noin 2 100 maasta poistamispäätöksen saaneen henkilön palautukseen. Poliisille täytäntöönpantaviksi tulevat palautukset ovat aiempaa haastavampia, koska vapaaehtoiset palaajat ohjataan avustetun paluun piiriin ja poliisin palautettavaksi jäävät ne palautuspäätöksen saaneet, jotka ovat haluttomampia palaamaan sekä rikosten perusteella palautuspäätöksen saaneet. Lisäksi yhä suurempi osa palautuksista kohdistuu kaukana oleviin palautusmaihin.

Turvapaikanhakijoita rikoksesta epäiltyinä oli 1.1.–30.6.2017 yhteensä 1390. Määrä on hiukan suurempi (44) kuin viime vuonna vastavana ajankohtana. Yleisimpiä rikosnimikkeitä olivat näpistys, pahoinpitely, varkaus ja laiton uhkaus.

Asianomistajina he olivat 858 kertaa, muun muassa pahoinpitelyissä, laittomissa uhkauksissa ja varkauksissa. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna määrä pieneni noin sadalla.

Lähde: Poliisi

Yli puolet suomalaisista epäröi vierailla naapureidensa luona

Julkaistu 10.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Lähes kaikki suomalaiset tervehtivät naapureitaan, mutta monilla kontakti jää siihen. Yli puolet ei koe voivansa pistäytyä naapurin luona vierailulla, kertoo uusi tutkimus.

Asuntosäätiön toteuttamasta tutkimuksesta uutisoi Svenska Yle. Se osoittaa, että 95 prosenttia suomalaisista tervehtii naapureitaan ja 73 prosenttia tuntee vähintään yhden naapurin nimeltä.

Samaan aikaan yli puolet sanoo, etteivät he koe voivansa mennä naapurin kotiin vierailulle. Joka kymmenes suomalainen sanoo myös kaipaavansa enemmän yhteisiä hetkiä naapureidensa kanssa.

Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen toteaa tuloksen osoittavan, että monet kaipaavat enemmän arkipäivän yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistä hetkistä, kuten tervehdyksestä rapussa tai juttutuokiosta pihalla, hän sanoo Ylen mukaan.

Hän korostaa, että tällaiset kohtaamiset voivat vahvistaa naapurisuhteita ja auttaa tekemään asumisesta sekä viihtyisämpää että turvallisempaa.

Vähän yhteistä toimintaa

Huolimatta halusta lisätä kontaktia, 71 prosenttia suomalaisista sanoo, että heidän omassa asuinrakennuksessaan ei järjestetä mitään yhteistä toimintaa, kuten talkoita, juhlia tai muita kokoontumisia.

Kun naapurit kohtaavat, se tapahtuu useimmiten käytännöllisissä yhteyksissä, esimerkiksi asuinrakennusta koskevien asioiden parissa.

Erot ikäryhmien välillä ovat selvät. 18–24-vuotiaista nuorista vain 25 prosenttia kokee voivansa vierailla naapurin luona. 55–69-vuotiaiden ikäryhmässä vastaava osuus on 45 prosenttia.

Alueellisesti Pohjanmaa erottuu edukseen. Siellä 49 prosenttia kokee naapurivierailut luonteviksi, mikä on tutkimuksen korkein osuus.

Asuntosäätiön aiempi tutkimus vuodelta 2023 osoitti myös yhteyden naapurivierailujen ja koetun onnellisuuden välillä. Ihmiset, jotka vierailevat usein naapureidensa luona, ilmoittivat tuolloin muita useammin tuntevansa itsensä onnellisiksi.

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu 8.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.