https://nykysuomi.com/poliisihallituksen-rikostilastot-2016-raiskausrikokset-rajussa-kasvussa/

Kotimaa

Poliisihallituksen rikostilastot 2016 – Raiskausrikokset rajussa kasvussa

Päivitetty 23.4.2017, Julkaistu 27.1.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Raiskausrikoksia tuli vuonna 2016 poliisin tietoon yli 11 prosenttia eli 117 rikosta enemmän kuin vuonna 2015. Kaikkien seksuaalirikosten määrä nousi lähes 13 prosenttia.

Niissä seksuaalirikoksissa, joissa rikoksesta epäilty on poliisin tiedossa, ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen rikosten määrä nousi 273 rikoksella. Vastaavasti ulkomaalaisten asianomistajien osuus nousi 105:llä. Seksuaalirikosten määrä sisältää tilastoinnissa muun muassa raiskausrikokset ja seksuaaliset ahdistelut.

Ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjä seksuaalisia ahdisteluita oli 58 vuonna 2015, kun viime vuonna niitä oli 147. Vastaavat luvut Suomen kansalaisten osalta olivat 122 vuonna 2015 ja 167 viime vuonna. Ulkomaan kansalaisten tekemiksi epäiltyjen raiskausrikosten määrä on noussut 41,9 prosenttia (93 rikosta).

Seppo Kolehmainen: Poliisi selvisi viime vuodesta kokonaisuutena hyvin. Turvapaikanhakijoiden määrä jatkui runsaana alkuvuoden ajan, mutta tasoittui loppuvuotta kohden. Tämä on vaikuttanut poliisin työhön selvästi. Hälytystehtävien määrään se ei merkittävästi vaikuttanut, mutta on muuttanut niiden luonnetta. Loppuvuotta väritti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palautuksiin liittyvät tehtävät, joiden odotetaan lisääntyvän kuluvana vuonna, Kolehmainen sanoo.

Vaikka omaisuusrikosten määrä kokonaisuutena hiukan laski, petosten, erityisesti Internetissä tehtyjen maksuvälinepetosten, määrä on jatkanut kasvuaan.

Vuonna 2016 poliisille ilmoitettiin yhteensä 807 433 rikosta. Määrä on pysytellyt kutakuinkin samalla tasolla kuin vuonna 2015. Rikoksia ilmoitettiin viime vuonna 0,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Rikosten määrä kasvoi 1 650 rikoksella.

Hälytystehtävien toimintavalmiusajat pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Poliisin toimintavalmiusaika vuonna 2016 oli A-kiireellisyysluokan tehtävissä 9,4 minuuttia. Poliisille tulleiden tehtävien kokonaismäärä nousi vajaan prosentin. Poliisilla oli noin 6 300 hälytystehtävää enemmän kuin edellisenä vuonna.

Turvapaikanhakijat rikoksesta epäiltyinä 2 664 kertaa

Turvapaikanhakijat olivat viime vuonna asianomistajina rikoksissa 1 889 ja epäiltyinä 2 664 kertaa. Asianomistajina he olivat muun muassa pahoinpitelyissä, laittomissa uhkauksissa, lievissä pahoinpitelyissä, varkauksissa ja näpistelyissä.

Vastaavasti rikoksesta heitä epäiltiin useimmiten pahoinpitelyissä, näpistyksissä, lievissä pahoinpitelyissä, laittomissa uhkauksissa, varkauksissa ja laittoman maahantulon järjestämisessä.

Maastapoistamispäätösten täytäntöönpano työllisti poliisia

Viime vuonna Suomeen tuli 5 651 turvapaikanhakijaa, kun vuonna 2015 hakijoita oli yli 32 000. Poliisi osallistui viime vuonna yli 6 000 maasta poistamispäätöksen täytäntöönpanoon. Palautuksia tehtiin yli 100 eri maahan. Vuonna 2015 poliisi palautti noin 3 200 maasta poistamispäätöksen saanutta.

Laittomasti maassa tavattujen määrän arvioidaan lisääntyvän kielteisen päätöksen saaneiden määrän lisääntyessä. Vuonna 2016 laittomasti maassa tavattujen määrä oli kuitenkin vielä vuosikymmenen alhaisin. Suomessa tavattiin vuonna 2016 yhteensä 2 314 laittomasti maassa oleskellutta henkilöä, kun niin sanottuina normaalivuosina lukumäärä on ollut 3 000:n molemmin puolin.

Poliisihallituksen tiedotteesta löytyy tilastot muista rikoksista.

Lähde: Poliisihallituksen tiedote

97,647 total views, 6 views today

https://nykysuomi.com/venaja-propagandisti-backmanin-salainen-sopimus-hs-toimittajan-kanssa-raportoi-usasta-backmanille-2000e-kuussa/

Kotimaa

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Juha Korhonen
juhakorh22@aeonmedia.se

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Juha Korhonen
juhakorh22@aeonmedia.se

https://nykysuomi.com/maalittaminen-ja-vaaran-tiedon-agitaattorit-uhkaavat-ihmisten-turvallisuutta/

Näkökulma

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

https://nykysuomi.com/mies-yritti-sahata-tiensa-sisaan-kauppaan-kajaanissa-poliisi-keskeytti-erikoisen-murtoyrityksen/

Kotimaa

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

https://nykysuomi.com/kuolemaan-johtanut-liikenneonnettomuus-laitilassa-yksi-menehtyi/

Kotimaa

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.