Tutkimus: Turvapaikanhakijoiden rikokset tyypillisesti pahoinpitelyjä ja uhkailuja vastaanottokeskuksissa

Turvapaikanhakijoiden rikoksissa korostuvat vastaanottokeskuksissa tapahtuvat pahoinpitelyt ja uhkailut, ilmenee Poliisiammattikorkeakoulussa tehdystä tutkimuksesta. Seuraavaksi yleisimpiä rikoksia olivat turvapaikanhakijoiden omaisuusrikokset, seksuaalirikokset sekä vastaanottokeskuksiin ja niiden henkilökuntaan kohdistuneet rikokset.

Tutkimuksessa selvitettiin poliisin tietoon tulleita turvapaikanhakijoihin liittyviä rikoksia. Aineistona olivat vuonna 2016 tapahtuneet poliisiasiain tietojärjestelmään kirjatut ilmoitukset, joissa turvapaikanhakija on rikoksesta epäilty tai uhri. Aineisto koostui kaikkiaan 1 565 ilmoituksesta. Ilmoitusten kirjausvuonna Suomessa oleskeli enimmillään noin 30 000 turvapaikanhakijaa ja vähimmillään noin 20 000.

- Ilmoituksista selvisi, että vastaanottokeskuksissa tapahtuneiden rikosten taustalla on usein kulttuuriin ja uskontoon liittyviä erimielisyyksiä, jotka aiheuttavat ongelmia asukkaiden välille. Pahoinpitelyksi päätynyt tilanne on saattanut alkaa hyvin pienestä yksityiskohdasta, kertoo tutkija Suvi-Tuuli Mansikkamäki Polamkista.

- Toinen tutkimuksessa esille tullut syy ongelmille on turvapaikanhakijoiden tyytymättömyys oloihin vastaanottokeskuksessa. Tyytymättömyys purkautuu rikoksina, jotka kohdistuvat vastaanottokeskuksiin ja niiden henkilökuntaan. Turvapaikanhakija saattoi uhkailla henkilökuntaa tai rikkoa irtaimistoa, jotta saisi siirron toiseen vastaanottokeskukseen.

Sekä uhrit että epäillyt yleisimmin nuoria miehiä

Koko aineistossa uhreja oli yhteensä 1 066. Heistä reilu kaksi kolmasosaa oli miehiä, yli puolet korkeintaan 25-vuotiaita ja 49 prosenttia Irakin kansalaisia. Rikoksesta epäiltyjä henkilöitä oli 1 052 ja heistä 95 prosenttia oli miehiä, hieman yli puolet korkeintaan 25-vuotiaita ja 62 prosenttia Irakin kansalaisia. Yksi henkilö saattoi esiintyä aineistossa useamman kerran, joten todennäköisesti sekä uhreja että rikoksesta epäiltyjä oli aineistossa vähemmän kuin kokonaismäärät kertovat.

- Irakilaisia ja afganistanilaisia tuli ylivoimaisesti eniten turvapaikanhakijoina Suomeen vuosina 2015 - 2016 ja heitä oli myös rikoksesta epäiltyinä lukumäärällisesti eniten. Kansalaisuuksittain vertaillen rikoksesta epäiltyjen joukossa on suhteessa eniten algerialaisia, valkovenäläisiä ja marokkolaisia. Heidän kohdallaan puhutaan kuitenkin huomattavasti pienemmästä maahantulijoiden määrästä, arvioi Suvi-Tuuli Mansikkamäki.

Seksuaalirikoksia aineistossa oli 161, ja rikoksiin oli kirjattu 147 uhria. Seksuaalirikoksen uhri oli useimmiten naispuolinen suomalainen henkilö. Alle 18-vuotiaiden osuus uhreista oli 46 prosenttia.

Opetusvideoita edistämään yhteiskuntaan sopeutumista

Tutkimus toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa, ja se on yksi kolmesta osiosta laajemmassa poliisin ja Maahanmuuttoviraston TURVA-hankkeessa.

- Turvapaikanhakijoihin liittyvistä rikoksista tarvitaan seurantatietoa, joka palvelee niin julkista keskustelua ja viranomaisia kuin turvapaikanhakijoitakin. Maahanmuuttoon - ja turvapaikanhakijoihin erityisesti - liittyy monenlaisia käsityksiä ja uskomuksia. Tutkimustiedon kerääminen on siis tästäkin näkökulmasta perusteltua, sanoo erikoistutkija Kari Laitinen Polamkista.

TURVA-hankkeen toisessa osiossa pyritään edistämään turvapaikanhakijoiden yhteiskuntatietoisuutta tekemällä opetusvideoita, jotka on käsikirjoitettu tutkimusaineiston pohjalta. Videoiden avulla pyritään ennaltaehkäisemään väkivaltaista käyttäytymistä ja edistämään suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista. Opetusvideoissa annetaan ohjeita esimerkiksi siihen, miten mahdollisissa riitatilanteissa kannattaa toimia.

- Kuritus- ja muuhun lähisuhdeväkivaltaan tulee suhtautua vakavasti ja asioista tulee valistaa kaikkia turvapaikanhakijoita. Viestin tulee kertoa selvästi, että väkivalta on ehdottomasti kiellettyä ja jokaisella on oikeus saada apua kohdattuaan väkivaltaa, muistuttaa Suvi-Tuuli Mansikkamäki.

Koulutusta vastaanottokeskusten työntekijöille

TURVA-hankkeen kolmannessa osiossa hyödynnetään tutkimuksesta saatuja tietoja ja järjestetään koulutusta väkivaltaa ehkäiseviin työmenetelmiin liittyen.

- Hankkeen kokonaistavoitteena on lisätä turvapaikanhakijoiden ymmärrystä suomalaisesta yhteiskunnasta ja perus- ja ihmisoikeuksista sekä edistää yleistä turvallisuudentunnetta, kertoo TURVA-hankkeen projektipäällikkö Seija HämäläinenMaahanmuuttovirastosta.

Hankkeen rahoittaa Euroopan Unionin Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF) yhdessä Oulun vastaanottokeskuksen ja Poliisihallituksen kanssa. Hanke jatkuu tammikuuhun 2019.

Lähde: Poliisi