https://nykysuomi.com/pikavippien-saantelyyn-tulee-kiristyksia-korkokatto-myos-yli-2000-euron-luottoihin/

Kotimaa

Pikavippien sääntelyyn tulee kiristyksiä – Korkokatto myös yli 2000 euron luottoihin

Julkaistu 9.4.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Oikeusministeri Antti Häkkänen on käynnistänyt tänään valmistelun pikaluottosääntelyn tiukentamiseksi.

Muutokset koskevat erityisesti korkokaton kiristämistä ja luotonantajalle aiheutuvia seurauksia korkokaton rikkomisesta. Häkkäsen mukaan ylivelkaantumisen kasvavaan ongelmaan tarvitaan useita toimenpiteitä.

- Lainan saaminen on ihmisten arjessa tärkeässä roolissa, mutta erityisesti pikaluottojen osalta tarvitaan terveemmät pelisäännöt. Rahoitusmarkkinoiden lainsäädäntöä on korjattava, jotta ihmiset eivät joudu kohtuuttomiin tilanteisiin esimerkiksi korkojen kanssa, Häkkänen toteaa.

Pikaluottoihin liittyviin ongelmiin on puututtu jo aiemmin lainmuutoksilla. Vuonna 2013 asetettiin korkokatto alle 2 000 euron luotoille.

- Korkokattosääntelyn tultua voimaan luotonantajat ovat muuttaneet tarjoamiaan luottoja ja siirtyneet myöntämään pääosin korkokaton ulkopuolelle jääviä suurempia luottoja, joissa luoton todelliset vuosikorot ovat olleet korkeita. Kuluttajaluottojen korkokattosääntelyä muutettaisiin nyt siten, että korkokatto koskisi myös 2 000 euron suuruisia ja sitä suurempia luottoja, oikeusministeri Antti Häkkänen toteaa.

Tällä hetkellä korkokatto koskee vain alle 2 000 euron luottoja. Valmistelussa määritellään, mikä 2 000 euron ja sitä suurempien luottojen korkokatto olisi.

- Selvää on, että korkokaton tulisi nykyiseen tapaan kattaa kaikki luottokustannukset eli luoton korko ja muut luottosopimuksen perusteella perittävät kulut, Häkkänen sanoo.

Esityksessä tullaan myös selkiyttämään tilanteita, joissa korkokattoa on rikottu.

- Linjasin valmistelun niin, että näissä tilanteissa kuluttajalla ei olisi velvollisuutta maksaa korkoa tai muita luottokustannuksia lainkaan. Tämä toimisi sanktiona luotonantajalle, joka on rikkonut lakia. Uskon, että tällä olisi myös ennalta ehkäisevä vaikutus, jolla estettäisiin lainvastaisten ehtojen käyttöä, ministeri Häkkänen toteaa.

Lainvalmistelun tueksi asetetaan laajapohjainen seurantaryhmä, jossa on edustus myös finanssialalta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2018.

Ylivelkaantumiseen tarvitaan useita tehokkaita keinoja

Velkaongelma on Häkkäsen mukaan kasvava yhteiskunnallinen haaste niin yksittäisten ihmisten kuin myös yrittäjien näkökulmasta. Ministeri Häkkänen on valmistelemassa useita velkaongelmien hoitoon liittyviä hankkeita.

- Talouden hallinta on lähtökohtaisesti ihmisen itsensä vastuulla ja tässä keskeisessä roolissa on esimerkiksi kouluissa tarjottava talousosaaminen. Ihmisen oman vastuun lisäksi tarvitsemme myös julkisen vallan yhä tehokkaampia toimenpiteitä. Esimerkiksi ulosottovelallisten työllistymiselle on juuri lisätty kannusteita säätämällä, että vuoden ajan työttömänä olleella on mahdollisuus saada lykkäystä ulosottoon työllistyessään. Tämän lakiesityksen esittelin viime syksynä ja se hyväksyttiin eduskunnassa laajalla tuella, Häkkänen muistuttaa.

Talous- ja velkaneuvontaa kehitetään yhä paremmin saatavilla olevaksi palveluksi, kun sen tuottaminen siirretään ensi vuoden alusta alkaen oikeusaputoimistoissa toteutettavaksi.

- Tavoitteenamme on tarjota ylivelkaantuneille apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta velkakierre saadaan katkaistua ja autettua heitä uuteen alkuun. Kehysriihessä tavoittelemme talous- ja velkaneuvonnan resurssien vahvistamista, jotta yhä useammat ihmiset saavat apua ajoissa, Häkkänen toteaa.

Velkaongelmaan puuttumiseksi oikeusministeri Häkkänen on käynnistänyt muitakin hankkeita. Viime vuonna käynnistettiin muun muassa selvitys niin sanotusta positiivisesta luottotietorekisteristä. Lisäksi lähiaikoina valmistuu selvitys yrittäjän henkilökohtaisesta konkurssista ja uudesta alusta.

Tämän lisäksi ministeri Häkkänen on käynnistämässä hanketta, jossa uudistetaan kuluttaja-asiamiehen keinovalikoimaa.

- Kuluttajasuojaviranomaisten valtuudet on syytä päivittää vastaamaan nykyajan vaatimuksiin. Samalla on kuitenkin varmistettava elinkeinonharjoittajien oikeusturva, ministeri Häkkänen linjaa.

Lähde: Oikeusministeriö

https://nykysuomi.com/trump-asetti-tullit-60-maalle-pohjoismaat-mukana/

Kotimaa

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

https://nykysuomi.com/orpo-ja-suomen-hallitus-selviytyivat-luottamuslauseaanestyksista/

Kotimaa

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

https://nykysuomi.com/suomen-kuluttajahinnat-21-prosenttia-eun-keskiarvoa-korkeammat/

Kotimaa

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

— Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.