Valtiovarainministeri Petteri Orpo kirjoittaa kolumnissaan Suomen roolista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä:
Enemmistö suomalaisista pitää ilmastonmuutosta erittäin vakavana ongelmana. Valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulisi toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät. Minä olen samaa mieltä. Meidän pitää ja me haluamme Suomessa tehdä enemmän, koska meillä on korkea osaamis- ja elintaso.
Suomi on Pariisin sopimuksessa sitoutunut kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin. Hallitus asetti syksyllä tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius kansallisesti 2040-luvulla. Maailmalla ei ole kuin kourallinen maita, joilla on yhtä kunnianhimoinen tavoite. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin tehokkaita toimia.
Suomi on ollut edelläkävijä päästöjen hinnoittelussa. Olimme maailman ensimmäinen maa, joka otti käyttöön hiiliveron vuonna 1990. Nykyhallitus on tehnyt merkittäviä päätöksiä ilmastotoimien edistämiseksi eri sektoreilla, esimerkiksi liikenteessä kannustamalla kuluttajia vähäpäästöisten autojen hankintaan. Viime viikolla hallitus päätti, että kivihiilen energiakäyttö kielletään Suomessa vuodesta 2029 alkaen. Sen lisäksi päätimme 90 miljoonan kannustepaketista niille kaukolämpöyhtiöille, jotka luopuvat kivihiilen käytöstä jo vuonna 2025.
Viime vuonna käynnistin kestävän kehityksen budjetoinnin valtionvarainministeriössä. Se pakottaa hallinnon alat miettimään kestävän kehityksen tavoitteita vuodelle 2030. Budjettikirjaan tulee yksi sivu jokaisen alan tavoitteista. Kyseessä on ajattelutavan muutos, jonka haluan saada läpi valtionhallinnossa ja ministeriöissä, sillä vastuumme ja velvollisuutemme on kantaa huolta myös tulevista sukupolvista.
Ilmastonmuutoksen seuraukset näkyvät jo. Viljelijät Suomessa ja maailmalla ovat nähneet ja kokeneet oikukkaiden sääolosuhteiden vaikutukset kukkaroissaan. Hallituksen tavoite on, että satovahinko- ja kasvintuhoojavakuutukset vapautetaan verosta. Asiaa valmistellaan valtiovarainministeriön työryhmässä, ja päätökset tehdään viimeistään syksyn budjettiriihessä. Vakuutukset auttaisivat maatiloja varautumaan paremmin tuleviin riskeihin.
Vakuutukset ovat kuitenkin vain väliaikainen apu. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi meidän on sopeuduttava sen seurauksiin, kuten sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen, tulvariskeihin ja kasvintuhoojien lisääntymiseen. Suomalaiset viljelijät, ministeriöt ja tutkimuslaitokset tekevät jo tätä työtä.
Suurimmat inhimilliset ja luonnon kriisit tullaan kuitenkin näkemään muualla kuin Suomen maaperällä. Ilmastonmuutos heikentää globaalia ruokaturvaa ja aiheuttaa elinolosuhteiden nopeita muutoksia kehittyvissä maissa, mikä aiheuttaa ilmastopakolaisuutta. Ilmastonmuutoksen ratkaiseminen edellyttää globaalia yhteistyötä ja ratkaisuja.
Tapaan tällä viikolla Washingtonissa valtionpäämiehiä, valtiovarainministereitä sekä taloustieteen ja yritysmaailman edustajia. Aion tuoda esiin Suomen kunnianhimoiset tavoitteet ja toimet sekä keskustella tavoista viedä fiksua ja toimivaa ilmastopolitiikkaa yhdessä eteenpäin. Ilmastonmuutoksen hillintä on vuosisatamme suurin haaste ja toimilla on kiire.
Muutos on mahdollinen, jos teemme oikeita ja kustannustehokkaita ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi. Tässä työssä valtiovarainministereillä on keskeinen rooli. Valtioiden budjeteista pitää tehdä työkalu, jolla edistetään ympäristölle ja taloudelle kestäviä valintoja.
Suomella on mahdollisuus olla suunnannäyttäjä. Esimerkillämme voimme kannustaa muita tekemään yhdessä enemmän ilmasto-ongelman ratkaisemiseksi.
Petteri Orpo
Valtiovarainministeri
Lähde: Valtiovarainministeriö
