Petoksista epäilty nainen väitti vanhuksille olevansa taksikuski, kotihoitaja ja sosiaalityöntekijä

Julkaistu 24.1.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia
Helsingin poliisi on saanut päätökseen esitutkinnan 5.–6.1.2018 tapahtuneesta maksuvälinepetoksesta ja kahdesta 5.1.2018 tapahtuneesta petoksen yrityksestä. Asianomistajina ovat 72-vuotias mies sekä 92- ja 79-vuotiaat naiset. Tekijäksi epäillään vuonna 1993 syntynyttä naista.

– Rikoksesta epäillyn naisen henkilöllisyys selvisi poliisin omien tutkintatoimien tuloksena. Epäilty on myöntänyt syyllisyytensä rikoksiin, ja asia on siirtynyt syyttäjälle, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Kari Martikainen Helsingin poliisilaitokselta.

Tapaus 1:

72-vuotias mies tilasi perjantai-iltana 5.1.2018 taksin Malmin ostoskeskuksessa sijaitsevan ravintolan edustalle. Pyörätuolissa istuva mies odotti taksia ravintolan eteisessä, johon tuli hetken kuluttua kaksi naista. Naiset väittivät olevansa taksin kuljettajia ja auttoivat miehen henkilöautoon, jossa oli taksimerkki.

Mies kertoi maksavansa kortilla, ja autoa kuljettanut nainen otti jo matkan alussa hänen pankkikorttinsa. Perillä naiset auttoivat miehen pyörätuoliin ja kotioven rapulle. Miehen pankkikortti jäi naisille.

Asiasta tehtiin rikosilmoitus. Poliisi selvitti esitutkinnan aikana, että miehen pankkikortilla oli tehty tapahtuneen jälkeen yhteensä yhdeksäntoista ostoa. Kortilla oli ostettu muun muassa useiden satojen eurojen edestä tupakkaa. Kortilla yritettiin myös nostaa rahaa, mutta se ei onnistunut.

Toisen naisen henkilöllisyyttä ei saatu selvitettyä. Tapausta tutkittiin maksuvälinepetoksena.

Tapaus 2:

Kontulassa 92-vuotiaan naisen kotiin tuli perjantaina 5.1.2018 kotihoidon työntekijänä esiintynyt nainen, joka kertoi tulleensa tarkastamaan naisen kunnon ja turvapuhelimen toiminnan. Epäilty pyysi asianomistajalta hänen henkilöllisyyspapereitaan ja rahaa eri tarkoituksiin, mutta nainen kieltäytyi jyrkästi.

Kun asianomistaja ilmoitti soittavansa tyttärelleen, epäilty poistui asunnosta ovet paukkuen.

Tapausta tutkittiin petoksen yrityksenä.

Tapaus 3:

79-vuotias nainen ilmoitti perjantaina 5.1.2018, että tuntematon nainen seurasi häntä ulkona ja tuli hänen asuntoonsa Vuosaaressa. Asianomistaja oli tulossa kotiin lähellä sijaitsevasta kaupasta, kun hänen perässään kävellyt nainen alkoi puhutella häntä. Nainen väitti olevansa sosiaalityöntekijä ja tulevansa asuntoon tarkastamaan, mitä palveluita asianomistaja tarvitsee.

Asunnossa epäilty kurkisti kaikkiin huoneisiin, minkä jälkeen naiset istuutuivat keittiöön. Nainen pyysi asianomistajalta tämän pankkikorttia, jotta hän voisi käydä maksamassa asianomistajan turvarannekkeen. Asianomistaja kieltäytyi antamasta pankkikorttia, ja epäilty pyysi sen jälkeen käteistä rahaa. Asianomistaja kieltäytyi jälleen. Jonkin ajan kuluttua epäilty luovutti ja poistui asunnosta.

Tapausta tutkittiin petoksen yrityksenä.

Lähde: Poliisi

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.