Valtioneuvosto asetti torstaina 28. syyskuuta hankkeen valmistelemaan perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistusta. Hankkeen tehtävänä on valmistella työllisyyttä ja toimeliaisuutta parantavaa ja eriarvoisuutta vähentävää perusturvan kokonaisuudistusta. Hallitus sopi uudistuksen valmistelun käynnistämisestä puoliväliriihessään huhtikuun lopussa.
Hankkeen tehtävänä on tukea poliittisia toimijoita ja eduskuntavaaleihin 2019 valmistautuvia puolueita perusturvaa uudistavien näkemysten muodostamisessa. Se tekee tarvittaessa ehdotuksia useammasta vaihtoehdosta tai mallista, joiden pohjalta perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuutta voidaan uudistaa ja tehdä asiaa koskevia päätöksiä seuraavien hallitusneuvottelujen myötä. Hankkeen toimikausi on 28.9.2017–28.2.2019.
Kokonaisuudistuksen tavoitteena on nostaa työllisyysastetta, kannustaa työn tekemiseen ja yrittäjyyteen sekä torjua ja vähentää eriarvoisuutta. Sen tulee vastata työn murrokseen sekä muuttuvaan perhe- ja kotitalousrakenteeseen. Tavoitteena on nykyistä selkeämpi ja yksinkertaisempi järjestelmä, jonka uudistamisessa hyödynnetään erityisesti digitalisaatiota.
Valmistelussa otetaan huomioon julkisen talouden asettamat reunaehdot ja kestävyysvajeen umpeen kurominen sekä ikääntymisen aiheuttamat haasteet. Huomioon otetaan myös muun muassa perustulokokeilun, osallistumistuloselvityksen ja muiden käynnistettävien tutkimusten, laajan kuulemiskierroksen ja selvitysten tulokset sekä kansallisen tulorekisterin tuomat mahdollisuudet.
Hankkeessa selvitetään kustannus-, työllisyys- ja tulonjakovaikutukset sekä muut vaikutukset, jos asumisen tukeminen irrotetaan toimeentulotuesta ja toteutetaan yksinomaan asumisen tukien kautta. Eri vaihtoehtoja käsittelevä valmistelutyö koordinoidaan Juho Saaren johtaman eriarvoisuustyöryhmän kanssa.
Työssä huomioidaan myös Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran ja Suomen Pankin uudistushankkeet sekä Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimukset.
Hankkeen organisointi
Kokonaisuudistuksen hankkeella on ohjausryhmä, projektiryhmä ja parlamentaarinen seurantaryhmä. Työn vetovastuu on valtioneuvoston kanslialla yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa. Työn tukena toimivat opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö ja Kansaneläkelaitos.
Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii pääministerin valtiosihteeri Paula Lehtomäki (valtioneuvoston kanslia), ja jäseninä kansliapäällikkö Jari Gustafsson (työ- ja elinkeinoministeriö), valtiosihteeri Martti Hetemäki (valtiovarainministeriö), kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (opetus- ja kulttuuriministeriö) ja kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee (sosiaali- ja terveysministeriö).
Projektiryhmän tehtävänä on valmistella uudistukseen tarvittavat mallit ja vaihtoehdot. Valtioneuvoston kanslia nimittää myöhemmin projektiryhmän jäseniksi kolme selvityshenkilöä.
Marraskuussa asetettavan parlamentaarinen seurantaryhmän jäseniksi kutsutaan puolueiden, työmarkkinoiden keskusjärjestöjen sekä yrittäjien ja sosiaali- ja terveysalan keskeisten järjestöjen edustajat.
Ohjausryhmän tulee laatia loppuraportti vaihtoehtoisine ehdotuksineen sekä luovuttaa se hallitukselle viimeistään helmikuussa 2019. Kokonaisuudistuksen valmistelua seurataan säännöllisesti hallituksen strategiaistunnoissa ja tarvittaessa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
Lähde: STM
Olen nyt työtön ja tehnyt kuitenkin 34 vuoden työuran. En kelpaa enää työmarkkinoille ikäni takia Tässä menee se raja, en tee yhtään tuntia ilmaista työtä koska mielestäni olen rahoittanut tätä yhteiskuntaa ihan tarpeeksi. Ymmärrän toki että tällä yritetään aktivoida sellaisia joita työnteko ei kiinnosta, eikä ikään ole kiinnostanutakaan. Mutta jos minut pistetään samaan ”koriin,” niin luoja sitä auttakoon joka pakottaa minut vielä ilmaistyöhön. En ole koskaan hakenut enkä saanut MITÄÄN sosiaalitukia. Tuolla vittumaisen pienellä päivärhalla olen kitkutellut nyt vuoden.
Itse tulen jäämään työttömäksi parin vuoden päästä ja syy on nyky-yhteiskunnan. Siksi ei oikein kiinnosta enää työnteko kun valtiovalta tappaa sen ammattikunnan jonka edustaja minäkin olen. Minulla oli myös yritys joka on toiminut vuodesta -88. Mutta viime joulukuussa verottaja ilmoitti että se poistetaan arvonlisäverorekisteristä. Myöhemmin kuulin että se oli virheellinen ilmoitus johtuen atk:sta. Mutta virhe oli jo tapahtunut. Ja nyt sitten pitäisi perustaa uusi, niinkö? Paljonkos osakeyhtiän perustaminen nykyisin maksaa? 2500€? Antaako KELA/työkkäri minulle sen summan rahaa että saan perustettua uuden yrityksen? Ja antavatko he minulle ne SOTU- ja vakuutusmaksut ensimmäisen kolmen vuoden ajalta, jlloin yritys ei vielä tuota mitään? Koska kaikki aika menee itsensä markkinointiin.
No, minä jään oloneuvokseksi. Sen verran on rahaa että kymmenen vuotta pärjään nykyisellä elintasolla. Lapset on jo maailmalla eikä tässä enää investoida mihinkään. Niin että, parin vuoden päästä tavataan, Työkkärin tädit.
Kaveri sanoi hyvin:”Paskaako sitä hikoilee kun ei toisetkaan”.
Itse lopetin ns. Virallisen työn tekemisen jo vuosia sitten koska en halua maksaa veroja maahan joka syöttää ne tänne tulleille raiskaajaloisille. Enkä halua olla missään tekemisissä päättäjiemme kanssa jotka tekevät kaikkensa, että raharikkailla olisi vielä enemmän kansalaistemme kurjistumisen kustannuksella. Ja ihan hyvin olen pärjännyt.