Mainos:

Perussuomalaiset Nuoret käynnistää vapaussodan muistokampanjan

Julkaistu 2.2.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Perussuomalaiset Nuoret käynnistää 5.2.2018 vapaussota-kampanjan. Kampanjan tarkoituksena on muistella Suomen vapautumista venäläisistä sotilaista ja kunnioittaa sodan sankarivainajia sekä -sotureita.

“Meille on tärkeää muistaa kansakuntamme historian kannalta yhtä merkittävintä vuotta. Vapaussodan voiton ansiosta tuore kansakunta säilytti itsenäisyytensä ja pystyi kehittämään sitä. Haluamme kampanjalla kunnioittaa vapaussodan sankareita ja juhlia sitä, että vapauduimme venäläisten vallan ikeen alta viimeinkin. On myös syytä muistaa, että valkoinen osapuoli edusti Suomen laillista esivaltaa”, toteaa Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila (kuvassa).

Kampanjan koostuu neljästä valtakunnallisesta tapahtumasta. Ensimmäinen tapahtuma järjestetään 5.2.2018 Helsingissä. Tapahtumassa Perussuomalaiset Nuoret laskee muistoseppeleet presidentti Svinhufvdin patsaalle ja valkoisen armeijan ylipäällikön, marsalkka Mannerheimin, patsaalle.

“Tulemme järjestämään tapahtuman Vaasassa ja juhlatapahtuman Tampereella. Tampereen valtaus oli sodan merkittävin taistelu, ja kaupungin vapautuminen punaisten hallusta varmisti koko sodan voiton. Myös vapaussodan päättymispäivänä järjestämme tapahtuman Helsingissä”, luettelee Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtaja Juha Karjalainen.

Järjestö haluaa kunnioittaa myös punaisten puolella taistelleita suomalaisia. Järjestö tulee järjestämään myös heille pienimuotoisen tilaisuuden kevään aikana. Perussuomalaisten Nuorten mielestä kauheinta, mitä voi tapahtua, on se, että veli nousee veljeään vastaan. Suomalaisten ei tule tappaa suomalaisia.

Mainos:

Lähde: PS Nuoret

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

8 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
8 years ago

Eikös nämä ”Suomi 100-vuotta” juhlavuoden kommarit ole jo käyneet räkimässä yllämainittujen haudoilla. Elleivät ole, niin Lenin-sedällä on kyllä jotain sanomista.

Rubertti
Rubertti
8 years ago

Kunnioitan kumpaakin osapuolta. En kunnioita Venäläisiä enkä Saksalaisia, edes omaa sotaa ei osattu käydä ilman ulkopuolisia.

Sisällissota
Sisällissota
8 years ago

Se on kunnioitettavaa että muistetaan sotien uhreja, mutta ”vapaussota”?!?!? Minä muistan vain sisällissodan, en vapaussotaa. Ei täälä ollut enää Venäläisillä virallista asemaa tuona aikana. Mutta suomalaisista oli kommunisteja suuri osa. Ja n eivät voineet hyväksyä sitä että Suomi erotettiin Venäjästä. Ja siksi koittivat kaapata vallan.

Miksi asioista ei puhuta niiden oikeilla nimillä? Se oli sisällissota. Jos haluatte tietää asiasta enemmän ryhtymättä historioitsijoiksi, niin lukekaa Koskenkorvan kylän, koskenkorvan tilan isännän, Koskenkorvan kirjoittama kirja aiheesta. Siitä selviää mihin päin Tamperetta tapettiin paljonkin valkoisia tai punaisia. Ja siitä selviää sekin miten veristä taistelu silloin oli.

Numento
Numento
8 years ago
Reply to  Sisällissota

Isompi kuvio ratkaisee millä nimellä sotaa pitää kutsua. Sen jo tuossa osaksi kirjoititkin. Suomi erotettiin Neuvostoliitosta Venäjän vallankumouksen jälkeen. Kommunistit halusivat liittää Suomen osaksi Neuvostotasavaltojen liittoa eli työläisten paratiisia aseellisella kapinalla ja sen he julistivat sekä aloittivat. Toisin kävi, maassa olevat ent. Venäjän sotilaat riisuttiin aseista ja punakapina kukistettiin Saksalaisten avustuksella huhtikuun loppuun mennessä ja meille koitti vapaus sekä itsenäinen tulevaisuus. Tartossa käytiin rauhanneuvottelut vuonna 1920 jossa Suomen rajat vahvistettiin Neuvostoliiton kanssa. Koskenkorvan totuus on paikallista totuutta eikä sitä pitäisi käyttää perusteena kuin julmuuksille joita vapaussodassa harjoitettiin. Käyty sota oli sisäinen eli sisällissota mutta siinä tapeltiin vapaudesta itänaapurin vallasta maassamme ja vapaus sillä saavutettiin. Sellainen vapaus jossa kommunistitkin saavat rääkyä valhetta ja kieltää totuuden.

Jeppes
Jeppes
8 years ago
Reply to  Sisällissota

SDP:n radikaali siipi halusi suomeen sosialistisen järjestelmän väkivalloin, ja sen päämäärä oli Suomen Neuvostotasavalta. Sen torjuminen OLI vapaussota. Siksi asioista puhutaan juuri oikeilla nimillä.

Siksi onkin huvittavaa, ellei olisi surullista, että juuri SDP kehtaa möykätä ”ääriaineksista” samalla kun on Suomen historiassa ainoa puolue joka on todistetusti noussut laillista esivaltaa vastaan asein ja murhannut ihmisiä.

Tyrkku Voutila
Tyrkku Voutila
8 years ago

Ja niin on Persunuoret aivan yhtä tyhmiä kuin muidenkin puolueiden tyttö- ja poikaosastot. Jos välttämättä haluaa menettää tulevissa vaaleissa osan työssäkäyvien äänistä, niin siitä vaan, te persujen ”hannahuumoset”.

Kyllä nyt tarvittaisiin Soinia ja sen harjaa…

Jeppes
Jeppes
8 years ago
Reply to  Tyrkku Voutila

Haista nyt punainen persereikä ja opettele samalla historiaa. Fakta on se että nykyäänkin suomessa toimiva vasemmistolainen puolue oli se joka aloitti aseellisen kapinan laillista esivaltaa vastaan ja murhasi ihmisiä. Sama puolue jeesustelee nykyään ”ääriliikkeiden uhkasta”. Kyseinen puolue on suomen historiassa ainoa joka on toiminut radikaalisti ja laittomasti murhaten ihmisiä.

Räpätäti
Räpätäti
8 years ago

Perussuomalaiset Israel-nuoret esittävät isänmaallista.Hyi

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.