Mainos:

Perussuomalaiset Nuoret käynnistää vapaussodan muistokampanjan

Julkaistu 2.2.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Perussuomalaiset Nuoret käynnistää 5.2.2018 vapaussota-kampanjan. Kampanjan tarkoituksena on muistella Suomen vapautumista venäläisistä sotilaista ja kunnioittaa sodan sankarivainajia sekä -sotureita.

“Meille on tärkeää muistaa kansakuntamme historian kannalta yhtä merkittävintä vuotta. Vapaussodan voiton ansiosta tuore kansakunta säilytti itsenäisyytensä ja pystyi kehittämään sitä. Haluamme kampanjalla kunnioittaa vapaussodan sankareita ja juhlia sitä, että vapauduimme venäläisten vallan ikeen alta viimeinkin. On myös syytä muistaa, että valkoinen osapuoli edusti Suomen laillista esivaltaa”, toteaa Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila (kuvassa).

Kampanjan koostuu neljästä valtakunnallisesta tapahtumasta. Ensimmäinen tapahtuma järjestetään 5.2.2018 Helsingissä. Tapahtumassa Perussuomalaiset Nuoret laskee muistoseppeleet presidentti Svinhufvdin patsaalle ja valkoisen armeijan ylipäällikön, marsalkka Mannerheimin, patsaalle.

“Tulemme järjestämään tapahtuman Vaasassa ja juhlatapahtuman Tampereella. Tampereen valtaus oli sodan merkittävin taistelu, ja kaupungin vapautuminen punaisten hallusta varmisti koko sodan voiton. Myös vapaussodan päättymispäivänä järjestämme tapahtuman Helsingissä”, luettelee Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtaja Juha Karjalainen.

Järjestö haluaa kunnioittaa myös punaisten puolella taistelleita suomalaisia. Järjestö tulee järjestämään myös heille pienimuotoisen tilaisuuden kevään aikana. Perussuomalaisten Nuorten mielestä kauheinta, mitä voi tapahtua, on se, että veli nousee veljeään vastaan. Suomalaisten ei tule tappaa suomalaisia.

Mainos:

Lähde: PS Nuoret

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

8 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
8 years ago

Eikös nämä ”Suomi 100-vuotta” juhlavuoden kommarit ole jo käyneet räkimässä yllämainittujen haudoilla. Elleivät ole, niin Lenin-sedällä on kyllä jotain sanomista.

Rubertti
Rubertti
8 years ago

Kunnioitan kumpaakin osapuolta. En kunnioita Venäläisiä enkä Saksalaisia, edes omaa sotaa ei osattu käydä ilman ulkopuolisia.

Sisällissota
Sisällissota
8 years ago

Se on kunnioitettavaa että muistetaan sotien uhreja, mutta ”vapaussota”?!?!? Minä muistan vain sisällissodan, en vapaussotaa. Ei täälä ollut enää Venäläisillä virallista asemaa tuona aikana. Mutta suomalaisista oli kommunisteja suuri osa. Ja n eivät voineet hyväksyä sitä että Suomi erotettiin Venäjästä. Ja siksi koittivat kaapata vallan.

Miksi asioista ei puhuta niiden oikeilla nimillä? Se oli sisällissota. Jos haluatte tietää asiasta enemmän ryhtymättä historioitsijoiksi, niin lukekaa Koskenkorvan kylän, koskenkorvan tilan isännän, Koskenkorvan kirjoittama kirja aiheesta. Siitä selviää mihin päin Tamperetta tapettiin paljonkin valkoisia tai punaisia. Ja siitä selviää sekin miten veristä taistelu silloin oli.

Numento
Numento
8 years ago
Reply to  Sisällissota

Isompi kuvio ratkaisee millä nimellä sotaa pitää kutsua. Sen jo tuossa osaksi kirjoititkin. Suomi erotettiin Neuvostoliitosta Venäjän vallankumouksen jälkeen. Kommunistit halusivat liittää Suomen osaksi Neuvostotasavaltojen liittoa eli työläisten paratiisia aseellisella kapinalla ja sen he julistivat sekä aloittivat. Toisin kävi, maassa olevat ent. Venäjän sotilaat riisuttiin aseista ja punakapina kukistettiin Saksalaisten avustuksella huhtikuun loppuun mennessä ja meille koitti vapaus sekä itsenäinen tulevaisuus. Tartossa käytiin rauhanneuvottelut vuonna 1920 jossa Suomen rajat vahvistettiin Neuvostoliiton kanssa. Koskenkorvan totuus on paikallista totuutta eikä sitä pitäisi käyttää perusteena kuin julmuuksille joita vapaussodassa harjoitettiin. Käyty sota oli sisäinen eli sisällissota mutta siinä tapeltiin vapaudesta itänaapurin vallasta maassamme ja vapaus sillä saavutettiin. Sellainen vapaus jossa kommunistitkin saavat rääkyä valhetta ja kieltää totuuden.

Jeppes
Jeppes
8 years ago
Reply to  Sisällissota

SDP:n radikaali siipi halusi suomeen sosialistisen järjestelmän väkivalloin, ja sen päämäärä oli Suomen Neuvostotasavalta. Sen torjuminen OLI vapaussota. Siksi asioista puhutaan juuri oikeilla nimillä.

Siksi onkin huvittavaa, ellei olisi surullista, että juuri SDP kehtaa möykätä ”ääriaineksista” samalla kun on Suomen historiassa ainoa puolue joka on todistetusti noussut laillista esivaltaa vastaan asein ja murhannut ihmisiä.

Tyrkku Voutila
Tyrkku Voutila
8 years ago

Ja niin on Persunuoret aivan yhtä tyhmiä kuin muidenkin puolueiden tyttö- ja poikaosastot. Jos välttämättä haluaa menettää tulevissa vaaleissa osan työssäkäyvien äänistä, niin siitä vaan, te persujen ”hannahuumoset”.

Kyllä nyt tarvittaisiin Soinia ja sen harjaa…

Jeppes
Jeppes
8 years ago
Reply to  Tyrkku Voutila

Haista nyt punainen persereikä ja opettele samalla historiaa. Fakta on se että nykyäänkin suomessa toimiva vasemmistolainen puolue oli se joka aloitti aseellisen kapinan laillista esivaltaa vastaan ja murhasi ihmisiä. Sama puolue jeesustelee nykyään ”ääriliikkeiden uhkasta”. Kyseinen puolue on suomen historiassa ainoa joka on toiminut radikaalisti ja laittomasti murhaten ihmisiä.

Räpätäti
Räpätäti
8 years ago

Perussuomalaiset Israel-nuoret esittävät isänmaallista.Hyi

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.