Mainos:

Parikymppinen mies kuoli kaivinkoneen teloihin Helsingissä

Päivitetty 4.7.2018, Julkaistu 4.7.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Vuonna 1993 syntynyt mies kuoli tiistaina 3.7.2018 aamulla työtapaturmassa Helsingin Pakilassa maanrakennustöiden yhteydessä. 

Rakennustyömaalla ollut kaivinkone oli tapahtumahetkellä normaalitöissään, siirteli ja tasoitti paikalle tuotua soraa. Samalla työmaalla työskennelleiden silminnäkijöiden mukaan uhri kaatui kaivinkoneen takana ja jäi työtä tehneen kaivinkoneen alle. Uhri kuoli saamiinsa vammoihin tapahtumapaikalla.

Sekä kaivinkoneen kuljettaja että sen alle jäänyt apumies ovat kokeneita työntekijöitä.

– Poliisi tutkii tapahtumaa tällä hetkellä työtapaturmana. Tutkinnan edistyessä arvioidaan, onko tapahtumaketjussa aihetta epäillä työturvallisuusrikosta. Tapahtumapaikalla on käynyt myös työsuojeluviranomainen, ja käymme keskustelua työturvallisuusviranomaisten kanssa, kertoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Anne Hietala Helsingin poliisilaitokselta.

Lähde: Poliisi

Mainos:
Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Vahinkoja sattuu
Vahinkoja sattuu
8 years ago

Parikymppinen… kokenut…

No, muistan minä omilta ajoiltanikin kun oli parikymppinen. Töitä oli tehty ”ennenkin” ja kaikki oli vanhaa tuttua. Näin vanhemmiten sitä tekee vähän hitaammin jolloin ei tarvitse tehdä montaa kertaa ja sitä on ennenkaikkea varovainen. Nykyään en mene puomin ulottuvuusalueen sisäpuolelle, vaikka tuttu onkin ajamassa. Vasta sitten kun kone on pysähdyksissa ja kauha maassa. Siinä saa sen 5s etumatkaa jos kuski saa vaikka sairaskohtauksen. Vanhuuden oireita…

Sääli kuitenkin nuorta miestä. Kaveri lienee ollut hyvä työmies. Oli töissä, toisista poiketen.

Ei tainnut kokemusta olla
Ei tainnut kokemusta olla
8 years ago

Metsänkoneidenkaan nostureissa ei huvikseen ole merkattu selvästi, mikä on vaara-alue niissä. Ajokoneessa se on 20-40m ja hakkuukoneissa muistaakseni 50-70m. Kaivinkoneissa harvoin on varoituksia puomissa, mutta yksikään kokenut työntekijä ei tuollaisen koneen taakse mene hortoilemaan, koska kaivurin ohjaamosta et näe taakse yhtään mitään, jos ei ole kameraa siellä, kuten uusissa kaivureissa on. Samoin kun kuski on keskittynyt kauhan käyttämiseen, niin ei siinä voi koko ajan kytätä hyppiikö joku alle.

Mistä sen tietää, vaikka tässä olisi puhelintä räplätty ja kaaduttu sen takia…

juha.
juha.
8 years ago

”Tekevälle sattuu” ja kaikki sattumukset eivät ole valitettavasti pikkuhaavoja sormessa tai mustana peukalonkynsi vasaran iskun jäljiltä. Nuori mies lähti keskellä kesää tavalla, jolla vain kantasuomalainen voi päivänsä päättää: ”Työtapaturmalla!” Se on eräs ”halvin” tapa siirtyä ajastaiäisyyteen ”halvimman” rodun edustajalle, joka on saanut kuulla monikulttuurisuuden kiroa veisaavien taholta kaikki mahdolliset syytökset ja solvaukset vain siksi, että hän stoalaisesti kantaa sen suomalaisuuden tunnusmerkkejä, josta tämä kansakunta on opittu tuntemaan uusilla mantereilla heidän sinne oikeina siirtolaisina rantautuessaan tekemään sitä, mitä he tekivät kotimaassakin auringonnoususta auringonlaskuun: TYÖTÄ!!!

Et ole kaivuria nähnyt ?
Et ole kaivuria nähnyt ?
8 years ago
Reply to  juha.

Et vissiin taida tajuta, onko se nyt kauhean kivuton ja mukava kokemus jäädä tuollaisen, 12-20T kaivinkoneen telojen alle jauhelihaksi ?..eiköhän tämä ollut ihan onnettomuus. Kukaan tuskin on niin vitun idiootti että alkaisi jäämään tahallaan kaivurin telojen alle. Juha ei ole tainnut kaivuria nähdä kuin muovisen plastokaivurin lasten hiekkalaatikoolla. Minä olen ajanut yli 7 eri kaivinkoneella, painoluokiltaan 0.8T-20T. Samoin ole ajanut paljon traktorilla ja metsäkonettakin.

Tässä oli todella paska tuuri, kun apumies kaatui ja kone lähti liikkeelle…

juha.
juha.
8 years ago

Päivänsä päättää ei tarkoittanut ITSEMURHAA eli päiviensä tahallista päättämistä!
Päivien päättäminen on myös onnettomuudesta johtanut LUONNOLLINEN KUOLEMA!
Kyseessä on väärinkäsitys. Et ole vakituinen täällä ja et ole oppinut kirjoitustyyliäni. joka ei aina aukea kaikille. Tämä ei tarkoita kenenkään älynlahjoja, vaan kerronnan tyyliä. Kirjoitan satiirisesti, humoristisesti, liioitellen ja asiallisesti kulloisenkin uutisen mukaan. Mitä tulee Suomen nk. ”pakolaispolitiikkaan” siitä ei voi kirjoittaa edes täydellä järjellä olevasti.
Olen nähnyt ja olen ollut millimetrin päässä kaivurista, koska olen ollut tietyömaalla töissä ”ojan kaltevuus kaava” (luiska) kourassa mittaamassa, että sinänsä ammattitaitoinen kaivurikuski on tehnyt tasalaatuista työtä, mutta silloin vielä Valtion Tie rakennuslaitos vaati luonnollisesti haukan tavalla valvomaan työn laatua ja sen etenemistä urakoitsijoilta.
Tiedän mikä on kaivuri: Kiitos.

Vain suomalainen voi kuolla (päättää päivänsä) – ehkä huono ilmaus – työtapaturmassa!!!

Syön mittani paskaa, jos somali on kuollut todenteolla työtapaturmassa. Eli raatanut niska limassa syksyllä, talvella, keväällä,kesällä ulkotöissä väh. 8 h. pv. ja 40 h vko. työaikalakien mukaan, eikä vetelehtinyt Puhoksessa ja käynyt lomillaan Somaliassa – tuossa sodan runtelemassa maassa – .

Osasin varoa ja minua varoitettiin niin työantajan kuin urakoitsijan taholta siitä, että ei ole syytä pyöriä ”teloissa”, sillä kuljettajalla ei ole koko aikaa aikaa pälyillä ympärilleen, vaan hänen on keskittyttävä työhönsä, että työstä yleensä jotain valmista tulee. Henkilöauto muodostivat suurimman vaaran itselleen ja muille, koska he eivät olleet tarpeeksi varovaisia, vaan olettivat kaivurikuskin jo ”nähneen” heidät ja posottivat ohi heti kuin kaivuri oli sellaisessa asennossa, että ohi pääsi. Eräänkin kerran vihastunut kaivaja pysäytti erään auton ja luki madonluvut läheltä piti tapauksen jälkeen.

Et ole kaivuria nähnyt ?
Et ole kaivuria nähnyt ?
8 years ago
Reply to  juha.

Itse olen yli 7 eri kaivinkoneella ajanutkin, joten tiedän miten hyvin sieltä ei näe kunnolla ympärilleen, sekä kuinka hyvin sellaisella saa tuhoa aikaan. Olen myös ajanut paljon traktoreilla ja metsäkoneillakin. Tuollaisten raskaiden koneiden kanssa ei tarvitse, kuin pieni herpaantuminen, niin äkkiä tulee vahinkoa.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.